Myöhässä!

Menkat on tänään virallisesti päivän myöhässä. Aamulämpökin oli hienot 36.71 astetta. Ja arvatkaa mitä! Tein eilen testin ja se näytti tältä:

Näettekö tekin siinä haamuviivan? Siinä oli todellisuudesa vähän punaista väriäkin, mutta mun puhelimen kamera ei osannut napata sitä kuvaan. Aika hailurainenhan se vielä on, mutta jospa viikonloppuna siinä olis jo vähän tummemmat viivat :) Mä en itseasiassa tiedä onko nuo mun testit jo mennyt vanhaksi, kun tilasin nämä muistaakseni sillon vuosi sitten ekan raskauden jälkeen, kun piti saada testattua nega keskenmenon jälkeen.

Mutta näin. En osaa vielä oikein iloita, kun nuo keskenmenot kummittelee vielä niin vahvasti mielessä. Pelkään vuodon alkavan hetkenä minä hyvänsä.

Poikkeuksellista tässä raskaudessa(edellisiin verrattuna) on ollut tuo kova vatsa, kun aiemmilla kerroilla oikeastaan ensimmäisiä oireita on ollut just yhtäkkiä alkava löysä vatsa. Toivottavasti tuo olis nyt hyvä merkki, että pysyy kaikki ravintoaineet paremmin saatavilla :D Toki voihan se ripuli sieltä taas yllättää, mutta se on sitten sen ajan murhe.

Ensimmäiset epäilyt mulla heräsi jo sillon viikko sitten kun oli muistaakseni jotain dpo 6-7 ja valittelin tännekkin sitä ihmeellisetä pistävää paineentunnetta kohdun seutuvilla. Sitä kesti noin kaksi tai kolme päivää ja olin jo ihan satavarma, että vuoto alkaa ennakoitua aiemmin, mutta yhtäkkiä se kipu vaan loppui, eikä sen jälkeen tuntunut enää mitään tuntemuksia missään. Koska vuotokaan ei alkanut, niin epäilyt mahdollisesta kiinnittymisestä heräsivät. En kuitenkaan uskaltanut luottaa vaistooni vaan uskottelin itselleni sen olleen vain entistä reippaampi keltarauhanen :D

Nyt ei oikeastaan auta muuta kuin edetä taas päivä kerrallaan. Toivon sydämeni pohjasta, että nyt kolmas kerta toden sanoo, mutta pelko keskenmenosta yhä varjostaa tätä toivoa.

Pitäkää peukkuja, että meille tulee Suomen 100v. synttärilahjaksi vauva ♥

P.S. Muistaako joku vielä tämän ennusteen ;D

Kiirettä

Huh olen ollut todella kiireinen nyt tällä viikolla. Töissä on kiirettä ja illat menee rempatessa yömyöhään ja rempan jälkeen kaatuu vaan suoraan sänkyyn nukkumaan. Päivät menee hujauksessa.

Tänään kalenterisovellukseni kertoo, että "kuukautiset ovat tuloillaan". Siistiä! En edes muista millon viimeksi mun luteaalivaihe olisi ollut näin oikeaoppisesti 14 päivää ilman mitään tukilääkettä. Aamulämpö näytti 36.51 astetta eli pientä laskua on jo havaittu. Eilen se oli siis 36.61 astetta.

Oireet ovat olleet melko vähäiset tai sitten en ole vaan ehtinyt noteeraamaan niitä. Naama kukkii kuin kevätniitty, kun ei ole oikein ehtinyt tarkkailemaan ruokavaliotakaan viime aikoina, vaan on tullut syötyä kaikkea hetivalmista ja superepäterveellistä. Rinnat on ihan tötteröllä ja masukin on ollut yllättävän kovalla. Yleensä mulla onkin pms-oireena kauhea turvotusummetus ja heti kun menkat alkaa, niin suolisto toimii taas kuin unelma :D

Mitään menkkoja enteileviä jomotuksia ei ole ollut yhtään. mikä toisaalta tuntuu vähän oudolta. Tänään on tuntunut jo pikkuisen pistelyä kohdun seutuvilla, mutta en sitten tiedä onko siellä menkat tuloillaan vai kova kakka :D haha.

En ole uskaltanut vielä testailla, koska en halua jinxata mahdollista raskautta. Viimeistään raskaustestillähän saa vuodon houkuteltua paikalle. Salaa kyllä laskin jo lasketun ajankin ja se osuisi tietysti itsenäisyyspäivälle. Enkös mä jo manaillut aiemmin, että jos laskettu aika osuu jollekkin juhlapäivälle, niin se ei ole hyvä merkki -_- Edellisten raskauksien laskettu aika on osunut Halloweenille ja mieheni syntymäpäivälle. Eihän niissä sitten hyvin käynyt.

Nojoo, mutta odottelen nyt ainakin iltaan asti, jos se vuoto sieltä yllättäisi :)

Palaillaan taas!

Täällä taas!

Reissusta ollaan nyt palattu ja voi vitsi oli kyllä ihan mieletön kokemus. Islanti on kyllä ihan huikea paikka ja ihmiset siellä on niin ihanan lepposia kaikki :D Pakko päästä vielä joskus uudestaan sinne!

Thingvellir

Ja arvatkaapas mitä! Menkat ei ees yllättäneet kesken reissun. Yllättävää! Kalenterisovellukseni kertoo, että tänään on vielä kaksi päivää jäljellä vuodon alkuun, joten jos tuo pitää paikkansa, niin täytyy kyllä antaa aplodit tälle luomukierron keltarauhaselle. Toimii!

Kaikenlaisia oireita tuo keltsi onkin tässä kierrossa aiheuttanut. Oikeastaan aika lähelle niitä lugesteronin aiheuttamia oireitä mennään. Lämmöt on pysynyt korkeella, ainakin vilunväreistä päätellen. Matkalla en tietenkään mitannut, eikä tämänkään aamuista tulosta voi oikein pitää pätevänä kaiken univajeen ja matkailun takia, mutta ei se kuitenkaan vielä ihan täysin ole romahtanut. Mittasin siis tänään 36.41 astetta ja toisella mittauksella vielä 36.64 astetta. Muita oireita onkin sitten kuivat limakalvot (nenästä tulee niistäessä verta) ja suu on koko ajan ihan rutikuiva. Koko ajan on ihan kauhea jano. Lentomatkallakin taisin juoda yhden 0,5 litran vesipullon ja toisen samanlaisen limupullon kokonaan ja jano oli edelleen kova. Retkilläkin kannoin aina vesipulloa mukana. Sen sijaan kuitenkin alakerrassa ei olekkaan niin kuivaa, ainakaan miehen mielestä :D Taitaa enteillä menkkoja saapuvaksi nuo loppukierron limat.

Mutta olen kuitenkin positiivisesti yllättynyt, että tuo keltsi tuntuu välillä toimivan ihan hyvinkin.

Reissussa onnistuin vissiin vähän vilustuttamaan itseni, koska kurkku on ollut eilisestä asti karhean kipeänä. Tietenkään tämä kuiva suu ei yhtään auta asiaa ja sen takia olenkin saanut juosta koko ajan vessassa, koska yritän pitää kuivan kurkkuni kosteana juomalla litroittain teetä :D

Tänään alkaakin sitten lattianpurkuoperaatio. Saas nähdä pysynkö hereillä, kun kotiin pääsen, sillä reissuväsymys painaa aikas kovastikkin.

Noh ei auta itku markkinoilla! Ihanaa maanantaita kaikille!

Gullfoss

Jännäilyä

Tänä aamuna(dpo 7) lämpö näytti jopa 36.74 astetta. Pikkasen oon kyllä yllättynyt, että tuo mun keltsi nyt kuitenkin noinkin hyvin pärisee siellä. Toki alavatsassa tuntuu edelleen epämääräistä pistelyä ja juilintaa vähän väliä, että vähän jo tuntuu siltä, että menkat alkaa hetkenä minä hyvänsä. Niimpä nyt sitten jännäillään, että kuinka pitkä luteaalivaihe mulla voi tällaisessa luomukierrossa oikeen ollakkaan.

Seuraava kiertoni tulee myös olemaan kokonaan luomu, jos ei nyt ovis pääse yllättämään ajoissa, niin silloin luget ovat enemmän kuin tervetulleita. Toukokuussa varmaan alkaa olla jo vähän enemmän taas aikaa keskittyä tähän vauvantekoprojektiin ja voisin varailla soittoaikaa luottogynelleni lähetettä varten. Juteltiin itseasiassa viestitse eilen Tiinan kanssa asiasta ja aloin melkeinpä jo innostumaan ajatuksesta, että päästään ottamaan taas uusi askel tällä taipaleella :D Miten muuten nuo tuommoset julkisen puolen klinikat on lomalla näissä hedelmöityshoitoasioissa?

Mä toivotan nyt kaikille hyvät viikonloput jo ennakkoon, koska miniloma jo kutsuu meikäläistä :D

Iceland, here we come!

Ilon päivä!

Ah ihanaa! Lentolakko on peruttu! Ei tarvi enää stressata siitä, vaan me todella päästään torstaina lähtemään. Ihanaa! Tänään vois varmaan alkaa jo pakkailemaan :D Ostettiin meille molemmille semmoisen 30 litraiset pikkurinkat, mitkä mahtuu kätevästi käsimatkatavaroihin. Mies on innoissaan, minä olen innoissani, me ollaan ihan superinnoissaan!

Torstaina tulee myös vuosi siitä, kun sanoimme toisillemme tahdon. En voi käsittää miten tämä aika on mennyt näin nopeasti. Ihan kuin se olisi ollut vasta äskettäin. Toisaalta vuoteen on mahtunut myös monta asiaa, kuten ne kaksi keskenmenoa. Raskaus tuntuu tällä hetkellä tosi kaukaiselta ajatukselta. Tuntuu vaikealta edes ajatella, että MÄ olen joskus ollutkaan raskaana. Käytännössähän nyt meillä on menossa jo yrityskerta 26, mutta nuo keskenmenot nollaa tilanteen ja nyt ollaan vasta yrityskerrassa 5. Tässä asiassa tuo ajankäsitys tuntuu taas ihan ikuisuudelta.

Tänä aamuna lämpö näytti taas nousseen 36.64 asteeseen. Ehkä siellä sittenkin on ihan kelpo toimiva keltarauhanen! Eilen tunsin pientä pistelyä alavatsassa ja otsaan ilmestyi superkipeä menkkafinni. Tais tuo finni tulla estrogeenipiikistä tai sitten siitä kilon pussista karkkia, joka ostettiin viikonloppuna :D Yleensä menkat on alkanut viikon päästä tuosta estrogeenipiikistä, joten ehkä mä selviänkin siitä matkasta helposti ilman vuotoa. Toivotaan parasta.

Must tuntuu, et mä oon viimeinkin päässy eroon siitä "entä jos olenkin raskaana" -ajattelutavasta ja uskallan jo haaveilla tulevasta vapaammin. Oon alkanut uskomaan enemmän siihen vaihtoehtoon, että raskaus alkaa vasta sitten hoitojen avulla, joten saan ihan itse päättää milloin me sinne hoitoihin lähdetään. Tietenkään hoidot ei takaa, että me se vauva saadaan, mutta sitten kun ne hoidot alkaa, niin voin taas palata tuohon "entä jos olenkin raskaana"-ajattelutapaan :D

Nyt nautin tästä hetkestä täysillä ja kun pesänrakennusvietti on ohi, niin päästään suunnittelemaan tulevia hoitoja.

kuva Google

Ahkera tyttö!

Perjantaina mies oli selkeästi lukenut mun ajatukset, koska hän toi töistä kotiin tullessaan pullon punaviiniä :D Tarkennettakoon vielä, että se ei ole ollenkaan yleistä käytäntöä meillä, haha. Se pullo menikin sitten kokonaan sillon perjantaina, mutta eipä se haitannut, nimittäin lauantaina olin täysissä voimissani aloittamassa meiän lattian purkuremonttia!

Me asutaan siis semmoisessa 4h + keittiö 70-luvun kerrostaloasunnossa, joten sitä lattia pinta-alaa on ihan kiitettävästi. Varsinainen purkuremontti alkaa vasta ensi viikolla meiän matkan jälkeen, mutta ajattelin ottaa pienen varaslähön helpottaakseni ens viikon työtaakkaa. Yhdessä kannettiin minun työhuoneestani ensin parit lipastot, työpöytä, senkki ja muut tilpehöörit ja kun huone oli tyhjä, aloimme repimään listoja irti. Ja oli muuten tiukassa. Listat oli kiinnitetty ruuveilla ja osa niistä oli ihan tosi tiukassa kiinni, että mies sai ahertaa niiden parissa pidemmänkin tovin. Onneks ne kuitenkin saatiin lopulta revittyä irti ja mä pääsin taittelemaan vanhan laminaatin irti.

Täytyy sanoa, että tuommonen vanhan lattian paskaks pistäminen on kyllä aika terapeuttista hommaa :D Onneksi nuo laminaatit on kuitenkin suht helppoa irrottaa, mutta hommahan ei tietenkään loppunut siihen, vaan sen jälkeen piti vielä siivota alusmateriaalit ja pestä alla oleva muovimatto. Meidän edeltävä asukas omisti ihan kiitettävän määrän lemmikkejä ja sieltä laminaattien alta löytyikin myös ihan kiitettävä määrä kuivunutta koiran pissaa ja pupun heinää. Yäk! Ei ihme, että laminaatti oli ihan kupruilla. Onneksi meille tulee nyt vinyylilattia, minkä ei pitäisi päästää mitään kosteutta läpi. Lopuksi sain vielä maalattua seinän alareunan listojen takaa ja tuli lämpöpatterikin maalattua puhtaan valkoiseksi.

Maalin kuivuttua alettiinkin sitten sullomaan tuo minun työhuoneeni täyteen tavaraa olohuoneesta, koska sieltä olisi tarkoitus aloittaa seuraava purkuhomma. Huhheijjaa, siinä riittääkin sitten tekemistä.

Anteeksi, nyt meinas blogi muuttua remppablogiksi ja mentiin kyllä aikalailla lapsettomuusaiheesta sivuun. Tällä hetkellä se on vaan päällimmäisenä mielessä. Kai se pesänrakennusvietti kuuluu vähän tähän vauvantekoprojektiinkin :D

Aamulämmöt on pysynyt suht matalalla tasolla (noin 36.5), että ei varmastikkaan ole kovin vahva keltarauhanen tässä luomukierrossa. Sitä ehti jo niin tottua niihin lugekiertojen huippukorkeisiin lämpöasteisiin. Nyt sitten toivotaan, että tämä oma keltsi jaksais tsempata vielä tulevan viikonlopun yli, niin ei tarttis sitten siellä Islannissa tuskailla menkkakramppien kera. Jos nyt sinne asti päästään, kun ei tiedä lähteekö nuo koneet tällä viikolla yhtään minnekkään. Prkl. Torstaina se selviää, iiik!

No mutta, ennen kaikkea mukavaa maanantaita kaikille!

Up - kohti korkeuksia

Tänä aamuna lämpö näytti jo 36.41 astetta, joten voinemme todeta oviksen todella tapahtuneen. Toki siis ilman ultria ja verikokeita...

Eilen iltapäivällä tunsinkin pientä muljahtelevaa paineen tunnetta munisten seutuvilla, että olisin ihmetellut, jos tänään ei olisi lämmöt nousseet yhtään. Huomenna toivottavasti lämpö on vieläkin korkeammalla.

Mä olen nyt miettinyt kovasti sitä, että otanko luget käyttöön tähän kiertoon vai en ja mä päätin, että mä EN ota niitä nyt tähän kiertoon, vaan oon nyt ihan koko kierron luomuna. Ihan silläkin uhalla, että vuoto jostain syystä alkaiskin kesken meiän reissun. Ei ois meinaan eka kerta kun menkat alkaa reissussa. Varmaan neljä kertaa ainakin on käynyt niin, että menkat on alkanut just sillon paluupäivänä ja sit ollaan kärvistelty menkkakrampeissa lentokentällä.

Mulla ei oo tän kierron suhteen muutenkaan ollut mitkään kovin suuret toivot raskautua. Ensinnäkin tuo myöhäinen ovis on ollut mulle aina vähän huono merkki, kun ainoat kerrat kun olen raskaaksi tullut, niin ovis on ollut kuin ihmeen kaupalla ajoissa. Toiseks oon nyt stressannu ihan kiitettävästi niin töissä kuin kotonakin kuin raha-asioissakin. Alkaa meinaan olla tili aika tyhjä noiden remppatarvikkeiden(ja matkan lentojen, majoituksen ja retkien) oston takia ja vielä pitäis kehittää taistelusuunnitelma meiän kämpän tyhjentämisen ja vanhan lattian purkuhomman suhteen. Ja voitte varmaan kuvitella, ettei tuo perkuleen lentolakkokaan kauheasti stressiä tässä vaiheessa alenna.

Voi olla, että nämä "dpot" tulee menemään kuin siivillä, sillä en ehdi nyt juuri ajatustakaan vauvahaaveille varata. Onneksi huomenna on jo perjantai. Viikonlopusta tulee taas työntäyteinen!

Palaillaan kunhan ehditään :D

Tulihan se sieltä!

Odotellessani liuskatestin punaisen värin tasoittumista, huomasin testiviivan tummuneen jo sen verran, että kaivoin digitestin laatikosta. Upotin sen nesteeseen ja odotin vilkkuvan testikuvakkeen muuttuvan hymynaamaksi. Ja niinhän se sitten tekikin. Jes, ovulaatio löydetty! Metsästys on päättynyt :D

Vertailun vuoksi kaivoin vielä nuo vanhat testit esiin. Hailakkaa viivaa näkyy jo parin päivän ajalta. Ihmeen vaaleita nuo mun testit yleensäkkin. Mitähän lie maanantaikappaleita mä oon saanu tai sitten mulla on vaan harvinaisen laiha pissi :D

Noh pääasia, että ovis on nyt bongattu ja voin taata, että tänään on aivan varmasti treffit sängyn kulmalla miehen kanssa ;)

Nyt vaan täytyy miettiä, kun ovis tuli nyt näin myöhään, niin ei ole huolta, että menkat alkais kesken reissun, joten ottaako luget käyttöön vai ei.

Kas siinä vasta pulma.

Ovista mä metsästän...

...Tahdon saada suuren. Haha. Varmaan tuli jo kaikille selväksi, että ovisbongailu jatkuu, nimittäin negaa näytti koko viikonlopun. Toki testiviiva oli lauantaina ja sunnuntaina jo selkeä haalea viiva, että jospa se siitä kohta plussaksi tummuu. Limatkin on jo ihan kirkasta ja superliukasta, että d-day on varmasti jo kohta täällä.

Feromonit leijailee jo selkeästi ilmassa, sillä mieheni on ollut viime päivinä ihan kiimassa :D Eikä siinä siis mitään vikaa ole. Jännä vaan huomata miten lempi leiskuu vielä näin 11 vuoden yhdessäolon jälkeenkin kuin teinillä ikään. Haha.

Tiputtelua/tuhruttelua en ole enää havainnut sen torstaisen jälkeen. Ehkä siellä sitten vaan oli joku pieni haava jossain ja siitä pari pisaraa verta oli päässyt vuotamaan. Sen verran vaalean punaista se vuoto meinaan oli, ettei siinä paljoa enempää sitä verta ollutkaan.

Viikonloppu meni taas ihan liian nopeasti kevät siivousta tehdessä. Vaihdoin oikein ahkerana tyttönä verhotkin kesäisempiin. Mutta ei auta. Kohti uutta viikkoa!

Mukavaa maanantaita!

Selittämätön

Aamulämpö näytti tänään 36.12 astetta, joten ovista ei ainakaan vielä ole tapahtunut. Testikin näytti vielä eilen ihan selkeätä negaa, joten ei se ovis nyt ihan vielä ole tulossa. Kai.

Eilinen tiputtelu jäikin vain tuhrutteluksi. Ei siihen tampooniinkaan sitten jäänyt kuin vähän limansekaisia punaisia viiruja. En lopulta tarvinnut edes sitä pikkuhousunsuojaa, koska se oli niin niukkaa. Mietin myös, että olisko se voinut johtua edellispäivän yhdynnästä, mutta tuhruttelu oli mielestäni ihan tuoretta, koska se oli punertavaa eikä ruskeaa, joten tuskin se siitäkään sitten johtui.

Tänään aamulla huomasin ehkä vähän jotain oranssia, mutta sitä oli niin vähän, että en laskisi sitä edes minkäänsortin vuodoksi. Saa nähdä mihin tämä vielä kehittyy. Joka tapauksessa jatkan nyt testaamista, jos sieltä se lh-huippu vielä jossain vaiheessa ilmaantuisi.

Olipas taas ihanan yksityiskohtaista eritteiden analysointia :D

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Että mitähän *ittua?

Oon suoriutunut tästä taukokierrosta ihan kohtuullisen kiitettävästi. En ole jaksanut stressailla mitään, enkä ole muistanut seurailla edes kierronpäiviä, mutta nyt oli aivan pakko tarkistaa, että mitähän *ittua! Nimittäin tiputtelu on täällä taas.

En edes muistanut koko ongelmaa, mutta tänään sitten vessassa käydessä se muistui taas mieleeni. Siis mä en käsitä. Tänään on vasta kp 15! Tosi kiva kun ei ole edes pikkuhousunsuojaa mukana töissä, niin piti sitten hätäpäissäni laittaa tampooni, kun ei tiedä mihin tää vielä yltyy.

Mietin myös sitä vaihtoehtoa, että voisko se olla merkki oviksesta. Tosi epätodennäköistä koska nyt tosiaan ollaan vasta kp 15:ssa, joten se olis tosi aikaista mulle. En ole tikuttanut, koska odottelin ovista vasta ensi viikolle, joten ajattelin hyvillä mielin aloittaa vasta viikonloppuna. Tänään en mitannut edes aamulämpöä, koska ajattelin tuloksen olevan epätarkka, koska nukuin vähän heikosti. Eilen aamulämpö oli vielä 36.09 astetta, että sinänsä jos huomenna lämmöt on noussut sen puolisen astetta, niin tämä tosiaan oli ovis. Vasemmalla alaselässä on kyllä tänään tuntunut epämääräistä jomotusta, joten jotain siellä kyllä tapahtuu. Limojen perusteella sanoisin ovikseen menevän vielä ainakin muutaman päivän.

Lueskelin oman blogini kirjoituksia ajalta jolloin viimeksi ilmaantui tiputtelua. Löysin TÄMÄN tekstin. Siis voitteko kuvitella. Melkein kuin deja vu olisi tapahtunut, kun lähestulkoon tasan vuosi sitten helmikuussa ilmaantui tiputtelua jostain syystä jo kp 13 ja kp 14 ilmaantui ovisplussa testitikkuun. Harvinaista! Aloitin tuolloin ekan terolut kuurin ja satuinpa tulemaan tuosta kierrosta vieläpä raskaaksikin. Ihan uskomatonta!

Sen jälkeen tiputtelua ei ole enää ollut, vaikka en ole edes käyttänyt keltarauhasvalmisteita joka kierrossa.

Tänään on varmaan pakko tehdä ovistesti, jos siinä jotain vielä ilmenis. Mietin kuumeisesti, että otanko tässä kierrossa sittenkin lugesteronia, koska tiputtelu saati menkat ei tosiaankaan nyt sopisi meiän reissuun. Taitaa paska osua tuulettimeen sen suhteen ja täytyy sanoa hyvästit kuumille lähteille jo etukäteen. Voihan perse!

Tämmöinen murhenäytelmä täällä taas :D Palaillaan!

2015, 2016, 2017....

Tänään julkaistiin taas uusi äitiyspakkaus. Oli pakko käydä vähän kurkkimassa sitä Kelan sivuilta, vaikka tiedän etten tule sitä taaskaan saamaan itse. Kauhea mikä kateus taas iski. Tuo äitiyspakkaus olis taas just niin meiän näkönen! Viime vuoden äitiyspakkauksesta en niin välittänyt, mutta se ihana 2015 vuoden äitiyspakkaus oli kyllä myös niin meiän näköinen. Se oli se vuosi kun niin moni ystävistäni sen äitiyspakkauksen sai.

Voih, olen jo niin kyllästynyt tähän lapsettomuuteen. Yritän koko ajan keksiä jotain "todella tärkeää" elämälleni, etten vain vaipuisi murehtimaan asioita joita en voi saada. Jos nyt ensin tämä lattiaremppa ja sitten se keittiöremontti. Tai jos vaikka vaihtais työpaikkaa. Tai jos vaikka matkustelisi maailmalle vielä, kun se on mahdollista kahdestaan. 

Kaikki tuntuu vain typeriltä tekosyiltä.

Yritän vakuutella itselleni, että vielä ei ole meidän aika.

Vielä ei ole meidän aika...

Herätys!

Sanonpa vaan, että jos jollain on joskus ollut "vähän kuivaa" esimerkiksi klomifeenin takia, niin pari viikkoa royal geleetä, niin johan auttaa. Ei oo meinaan kuivaa enää :D Veikkaan, että nyt on taas niiin mehukkaat limikset kohdussa, että tulee varmaan runsaat ja kipeät menkatkin. Saas nähhä!

Tänään on öö.... kp 9? En ole edes jaksanut laskea. Tänään tunsin ensimmäistä kertaa ihan kunnon nippailua vasemman munasarjan kohdalla, joten voinemme olettaa oviksen tapahtuvan tässä kierrossa vasemmassa munasarjassa. Siellä ollaan taas herätty pikkusen myöhään ettenkö sanoisi. Tästä menee varmaan sen parisen viikkoa, että ovis tapahtuu, eli noin kp 23? Ehkä pari päivää aikaisemmin, joten ihan aikataulussa ollaan taas luomukierron suhteen. Kovin paljon aikaisempaa ovista en toivokkaan, ettei menkat osuis ihan suoraan meiän matkan aikaan.

Kolmen viikon päästä herätäänkin muuten sitten Islannissa! Olen niin innoissani, että pieni matkajännitys on jo alkanut hiipimään tännekkin. En malta odottaa!

Ei mulla muuta. Mukavaa viikonloppua!

Me, myself and I

Ensinnäkin kiitos kaikille ihanille lukijoilleni ihan hirmuisen paljon edelliseen postaukseeni kommentoineille! Niitä on ollut ihan hirmu hauska lukea :D Ja hei, jos satut itse kirjoittamaan blogia anonyyminä, niin ideaa saa ihan vapaasti käyttää.

Vastasinkin jo kommentteihinne, että minkälainen oikeasti olen, mutta jospa kirjoittaisin pienen kuvaelman myös itse itsestäni.

Moni kuvaili mielikuvaansa minusta vaaleatukkaisena ja keskimittaisena. Olen 165cm pitkä, joten olen kyllä keskimittainen, mutta minä en ole vaaleatukkainen. Yllättävää kyllä, mutta kukaan ei veikannut punatukkaista, nimittäin minulla on nimenomaan pitkät punaruskeat hiukset.

Kuva Google

En ole värjännyt hiuksiani varmaan nyt neljään vuoteen ainakaan, vaan olen antanut oman värini kasvaa kokonaan esiin. Ja kuten mainitsinkin, niin hiukset ovat pitkät tai oikeastaan tosi pitkät. Ihan siis alaselkään asti pitkät :D

Moni myös kuvaili, että minulla ei ole laseja, mutta valitettavasti olen sen verran likinäköinen, että minulla kyllä on lasit ihan koko ajan käytössä.

Kuva Google

Noin parisen vuotta sitten mun näkö alkoi olemaan jo sen verran huono, että luovutin ja ostin uudet lasit päivittäiseen käyttöön. Niistä onkin nyt muodostunut mulle vähän sellainen hipsteri tyyli :D

Tyylistä puheenollen, moni kuvaili tyyliäni tavalliseksi, rennoksi ja ehkä vähän hipahtavaksi, mikä pitää kyllä paikkansa. Olen itse toimistotyössä, joten pukeudun sen mukaan tavallisesti ja mukavasti, mutta vapaa-ajalla olen enemmänkin värikäs, ehkä vähän boheemikin. Kotona lököstelen haaremihousuissa ja sarjakuva-aiheisessa printtipaidassa.

Kuva Pinterest

Ainiin, olenko koskaan maininnut, että olen myös ehkä vähän nörtti :D Jotkut ehkä olisivat voineet päätellä asian siitä, että mä katson tosi paljon elokuvia ja tv-sarjoja ja välillä esittelen niitä myös täällä. Sen lisäksi pelailen myös paljon pelejä, joten siinä mielessä olen kai nörtti.

Felicia Day - Kuva Pinterest

Tällainen minä nyt siis olen. Olisitteko osanneet arvata? Toivottavasti maailmankuvanne ei nyt ihan kauheasti järkkynyt tästä paljastuksesta :D

Nyt kun meidät ollaan vähän niinkuin esitelty, niin onkin tosi kiva palata takaisin kertomaan kehon eritteiden koostumuksesta ja muista ihanista yksityiskohdista. Haha.