28. helmikuuta 2019

Kp 1

Onpa jotenkin hassua laskea taas kierronpäiviä, kun siitä on jo melkein parisen vuotta, kun sitä viimeksi edes ajatteli. Eli täällä siis alkoi menkat ekaa kertaa synnytyksen jälkeen.

Tosiaan viikko sitten, kesken shoppailun, tunsin, että nyt valahti jotain housuun. Riensin pikaisesti kauppakeskuksen invavessaan rattaiden kanssa ja huomasin menkkojen alkaneen. Eihän mulla tietenkään ollut mitään siteitä tai muita mukana, joten improvisoin ja laitoin yhden liivinsuojan housuihin :D Toimii! Kannatti näköjään säilyttää sitä yhtä Liberon näytepakkausta hoitolaukussa.

Oon jo pitkään jännäillyt, että koskahan ne ekat menkat tulee ja mimmoset ne on. Olen lukenut paljon kauhutarinoita siitä, että sitä verta tulee sitten niin paljon, ettei mitkään suojat riitä sitä pidättelemään. Niinpä ostinkin heti vuodon alettua kaupan hyllyt tyhjiksi erilaisista siteistä ja tampooneista. Ja kyllähän sitä sitten tulikin aika paljon, mutta kyllä siihen ihan normi suojat riitti, haha.

Synnytyksestä on nyt tosiaan melkein 11 kuukautta. Olen lukenut, että monella on alkanut menkat just näillä tienoilla, joten osasin vähän jo ounastella asiaa. Itseasiassa musta on tuntunut jo pari kuukautta siltä, että kierto olis lähtenyt käyntiin, mutta mitään vuotoa ei vaan ole tullut. Eli siis nää perus menkkafinnit ja mielialamuutokset oli ikäänkuin ihan selkeitä, mutta kierto ei vaan päättynyt vuotoon. Tässä kierrossa oli kuitenkin jotain hämärää ja olin jo satavarma, että nyt on tosi kyseessä. Niinkuin sitten lopulta olikin. Sorry nyt tulee vähän TMI, mutta siis valkovuoto oli ihan erilaista kuin ennen ja sitä tuli paljon. Siis todella PALJON. Ovulaation (tai siis ainakin oletan sen olleen ovis) aikaan vuotoa tuli niin paljon, että luulin ihan tosissani kärsiväni virtsankatkailusta, koska sain olla koko ajan vaihtamassa ph-suojaa. Aloin jo miettimään, että nyt on ihan pakko alottaa lantionpohjanlihasten kuntoutus, kun ei enää pysty muka pidättelemään yhtään :D Kunnes se sitten yhtäkkiä loppui kuin seinään. Ei enää "virtsankarkailua." Sanoin jo miehellekin, että nyt jos toi ei ollut ovis, niin mulla on varmaan joku syöpä tai joku tulehdus. Ja niinhän se sitten noin kaksi viikkoa myöhemmin alkoikin menkat.

Jännittävintä näissä menkoissa oli se, että ne ei tehnyt läheskään yhtä kipeätä kuin ennen raskautta. Vuoto oli tavallista runsaampaa ja kesti pari päivää pidempään, mutta selvisin ilman särkylääkettä ihan pienillä jomotuksilla parina ekana vuotopäivänä.

Vaikka vielä ei olla suunniteltu uutta vauvantekoprojektia, niin mielenkiinnolla jään seurailemaan miten kierto alkaa kehittymään. Tuleeko säännöllisesti vai epäsäännöllisesti? Ja oliko nämä lähes kivuttomat menkat vain harvinaista herkkua vai synnytyksen aiheuttamaa luksusta? :D

Seuraavia menkkoja odotellessa.

17. helmikuuta 2019

Meillä sattuu ja tapahtuu!

Siitä tulee väkisinkin jotenkin huono mutsi-fiilis, kun näkee vauvansa otsassa taas jälleen kerran uuden mustelman, mutta valitettavasti ne kaikki kolhut ovat vain osa elämää ja kehitystä.

Meiän poitsu on luonteeltaan vähän ehkä rohkeampi tapaus, kun joku toinen vauva olisi samassa tilanteessa ehkä hieman harkitsevampi. Niinpä kaikkeen uuteen mennäänkin yleensä pää edellä, ja naamaa koristaa taas uusi mustelma. Kerran jäbä kiipeili sylissäni, samalla kun harjasin koiramme turkkia, ja kun ote lipesi, hän kaatui otsa edellä suoraan kovapiikkiseen harjaan. Huh, onneksi ei sentään silmä mennyt puhki, mutta otsaan tuli pieni verta vuotava reikä.

Yksi päivä tapahtui yksi pahimmista peloistani, kun poika päätti kivuta alas syöttötuolista ja tipahti päälleen alas lattialle. Päähän tuli maton kuvio, mutta poikaa ei tuntunut juuri pahemmin haittaavan. Yöllä tosin taisi päätä vähän särkeä, kun herättiin itkien, mutta seuraavana päivänä, se oli jo mennyttä aikaa se.

Parisen viikkoa sitten olin jo ihan sata varma, että nyt tuli sairaalareissu, kun poitsu kurkotteli ilmapallon naruun seinää vasten seistessään ja ote taas kerran lipesi ja mentiin suoraan pää edellä tv-tason reunaa. Otsaan tuli verta vuotava viilto ja tein nopean analyysin tikkien tarpeesta. Onneksi haava ei kuitenkaan ollut syvä ja pärjättiin laastarilla.

Mustelmia tulee mustelmien perään ja koen välillä epäonnistuneeni vanhempana. Enkö mä osaa yhtään suojella tuota meidän lasta! Tosiasiassa tekevälle sattuu ja virheistä oppii. Ja onneksi mustelmat ja haavatkin paranee nopeasti :D

Ties mitä vielä on luvassa, nimittäin mun vauva oppi just kävelemään! Apua!

Vertaistukea kaivataan! :D

2. helmikuuta 2019

Rattaat / Matkarattaat

Nyt, kun ollaan päästy kokemaan jo jokainen vuodenaika meidän vaunuillamme, niin halusin kertoa hieman kokemuksiani.
Me ostettiin siis Britaxen Smile II-yhdistelmävaunut. Päätökseemme vaikutti pääasiassa budjetti, esteettisyys ja läheisten suositukset. Me saatiin nämä yhdistelmävaunut erittäin edullisesti suhteiden avulla ja isovanhempien sponsseilla. Taidettiin maksaa näistä loppujen lopuksi vaan joku 150€ omasta pussista, ja siis ihan uutena ostettiin. Pakkaus sisälsi vaunukopan, ratasosan, rungon ja sadesuojan vaunukopalle.

Yksi parhaimmista ominaisuuksista näissä on ollut ehdottomasti se, että näihin saa turvakaukalon suoraan kiinni. Meillä on käytössä Britax Römer Baby-Safe Plus SHR II-turvakaukalo, joten ei tarvita edes mitään adapteria tuohon vaunurunkoon.

Mä myönnän, että jonkun verran ostovalintaan vaikutti juurikin vaunujen ulkonäkö. Halusin ehdottomasti jonkun muun väriset kuin mustat tai harmaat vaunut ja Britaxella on yllättävän kiva valikoima erilaisia värejä. Ihastuin tähän oliivin vihreään sävyyn heti ja mies oli myös heti juurikin tämän värin kannalla. Mies kutsuukin niitä leikkisästi "taisteluvaunuiksi" :D

Yksi asia, mitä moni läheinen näistä totesi ensimmäisenä, oli se, että nämä on ihan älyttömän ketterät ja kevyet työntää. Mulle on tosi tärkeetä, että saan työnnettyä vaunuja yhdellä kädellä, koska joudun käyttämään koiraa ulkona päivittäin, useammin kuin kerran, ja joudun ahtautumaan koiran ja vaunujen kanssa pikkiriikkiseen hissiin.

Yksi tärkeä seikka oli myös se, että vaunurunko mahtuu meidän pikkufarkkuun takatilaan isohkon koiranhäkin viereen. Eikä tarvi ottaa edes renkaita irti tms. Valitettavasti muuta meiän takakonttiin ei sitten mahdukkaan :D Vaunurunko menee myös tosi helposti kasaan, mikä on ollut tosi tärkeä ominaisuus kauppareissuilla.

Kaveri muuten kerran totesi, että onpa kätevä tuo pikku etutasku tuossa vaunukopassa, kun sinne saa just avaimet ja kännykän jemmaan. Hänellä on siis Emmaljungat ja ilmeisesti niissä ei tämmöistä taskua ole. Voin olla väärässäkin, mutta se tasku oli kyllä ihan paras kesällä, kun ei tarvinnut koiraa ulos viedessä muuta kuin avaimet, niin ei tarvinnut mitään erillistä laukkua ottaa mukaan.

Ja jos en vielä tarpeeksi kehunut näitä vaunuja, niin pakko vielä hehkuttaa, että nämä vaunut todella kulkee syvemmässäkin lumihangessa. Toki vähän enemmän habaa se lumihangessa kulkeminen vaatii, mutta renkaat ainakin pyörii. Juttelin just kaverin kanssa aiheesta ja hän kertoi joutuvansa ostamaan Emmaljungan vaunuihinsa talvirenkaat, koska tavalliset renkaat menivät liiasta lumesta jumiin.

Yhden huonon puolen mä kuitenkin sanon, niin tuossa vaunukopassa oleva "kansi" on pelkällä tarralla kiinni kuomun sivuissa ja kun vauva innostuu enemmänkin potkimaan, niin se kansi nousee ja tarrat löystyy ja alkaa repsottamaan. Eli jos jotain kehitettävää pitäis sanoa, niin seuraavassa mallissa nuo sivut olis kiinni vaikka jollain neppareilla, niin ne ei alkais repsottamaan ajan kuluessa.

Suosittelen ehdottomasti näitä vaunuja kaikille. Edulliset, kätevät, monipuoliset, kivan näköset ja iso tavaratila on plussaa.

Mutta sitten oli tarkoitus kirjoittaa vielä vähän meiän matkarattaista.
Matkarattaita me mietittiin ihan tosi tosi pitkään ja vasta pari viikkoa ennen meiän Kanarian reissua ostettiin nämä Baby Joggerin City Tour-matkarattaat värissä sininen.

Kattelin varmaan sata erilaista esittelyvideota erilaisista matkarattaista ja käytiin testailemassa liikkeissä eri rattaita, mutta en vaan millään meinannu päästä päätökseen. Meinattiin ensin ostaa Verkkokauppa.comista Milla & Månsin matkarattaat, koska ne oli edulliset ja ihan kivan näköset ja meni pieneen läjään, mutta ne oli just sillä hetkellä loppu, niin piti keksiä jotkut muut. Noh muistin tämän blogin kautta erään lukijan(tiedät kyllä kuka ♥) vinkanneen meille näistä City Toureista ja ihastuin lopulta niihin ihan täysin.

Meiän vaatimuksina oli pieni koko ja helppo kasattavuus, mutta ei kuitenkaan sellaisia ns. sateenvarjorattaita, koska haluttiin kuitenkin suht pitkä käyttöikä. Näihin City Toureihin mahtuu ilmeisesti vähän isompikin lapsi, ainakin jalkatilan ja selkänojan pituuden perusteella.

Haluttiin myös, ettei renkaat olis kuitenkaan ihan maailman pienimmästä päästä, vaan pääsis vähän vaativammassakin maastossa, että voidaan jatkossa käyttää näitä myös mökillä. Matkalla testattiin näitä mm. rantahiekalla ja kyllä ne siinä märässä rantahiekassa kulki ihan hyvin. Toki vähän vaati taas habaa se työntäminen, mutta renkaat kuitenkin pyöri ihan hyvin. Ainoa huono puoli näissä renkaissa on se, että pehmeä kumipinnoite imee aika hyvin pikkukiviä itseensä ja ne jää välillä inhottavasti kiinni.

Näiden vaunujen paras puoli on ehdottomasti tuo portaattomasti alas laskeutuva selkänoja, missä meiänkin jäbä veti monen monet päikkärit. Myös uv-suojan omaava kuomu suojasi tosi hyvin auringolta, niin ei pikku jäbän silmiä häikäissyt kyydissä.

Yks mikä vähän harmitti, oli se, että näissä ei ole sellaista turvakaarta mukana. Sellaisen kyllä voi ostaa lisäosana, mutta jotenkin toivoisin sellaisen olevan ihan vakiovarusteena. Tosin ihan hyvin pärjättiin ilmankin, pelkillä turvavöillä, joten ehkä sitä ei sitten tarvitse ollenkaan.

Nämäkin vaunut ovat ihan äärettömän ketterät ja kevyet. Kokeilin vähän työnnellä kaverini Britax B-Motion-matkarattaita ja ne tuntui jotenkin ihan todella raskailta ja tönköltä kääntää. Niissä oli siis vain yksi eturenkas, mikä sai ne tuntumaan jotenkin tosi kankealta. Toki isot renkaat kulkivat kyllä rannalla paljon paremmin, kuin meidän pikkurenkaat, mutta onneksi harvemmin tulee ihan rantahiekassa käveltyä vaunujen kanssa :D

Plussaa näissä City Toureissa on ehdottomasti tuo mukana tuleva kuljetusreppu, mihin vaunut saa kätevästi pakattua ja pysyy siinä suojassa myös varastossa ollessaan.

Nämäkin vaunut on kyllä ihan hintansa veroiset ja uskon näiden kestävän vielä monen monet matkat.



Minkälaisia kokemuksia teillä on ollut näistä tai jostain muista vaunumerkeistä ja malleista?