Rauhallinen viikonloppu

Viikonloppu sujui ihanan rauhallisesti. Oltiin pääasiassa kotosalla ja musta tuntuu, että söin ihan koko ajan jotain. Heti kun huomasin huonon olon nostavan päätään, niin söin ja huono olo helpotti. Ihanaa! Melkein vois luulla, etten edes ole raskaana. Paitsi että vaikka huono olo hellittäisikin niin vatsa on edelleen kuralla.

Vatsa on ollut nyt jo kokonaisen viikon ihan löysällä ja sekös ärsyttää. Toisaalta mielummin otan ripulin kuin jatkuvan oksentamisen. Toivottavasti pääsisinkin tästä alkuraskaudesta niin helpolla, ettei tarttis kertaakaan oksentaa. Pelkään sitä ehkä eniten :D Mies on ollut ihan super ihana. Olin perjantaina ja launtaina illalla aina niin väsynyt, että vaan nukahtelin sohvalle. Aina heräiltyäni huomasin huonon olon taas tulevan, mutta en jaksanut laittaa itselleni mitään ruokaa, joten mies kiikutti minulle aina millon mitäkin; kurkkua, leipää, minitomaatteja, jäätelöä :D Oon alkanut muuten himoitsemaan ihan sikana kasviksia. Ne on ihanan raikkaita ja maukkaita ja niillä lähtee nopsaa huono-olo pois. Mmmm, minitomaatteja. *droooool*

Lauantaina käytiin äitini luona syömässä. Emme uskaltaneet vielä paljastaa raskausuutisia, mutta kerroin täyttäväni sellaisen terveystarkastuslomakkeen, johon tarvitsisin vähän terveystietojani. Ihme kyllä äiti ei osannut yhdistää sitä kyselyä mihinkään, vaan oletti sen ehkä liittyneen johonkin työjuttuun. Minulle selvisi, etten olekkaan vielä sairastanut vesirokkoa! Olen ollut tähän asti siinä uskossa, että no kyllähän minä nyt sen olen jo sairastanut, mutta mitään tietoa siitä ei löytynyt. Äitini on pitänyt lähes täydellistä kirjaa sairauksistani ja muista, mutta tietoa vesirokosta ei ollutkaan. Veljeni on kuulemma sen sairastanut 1-vuotiaana ja silloin myös äitini on sen saanut. Hui sentään. Ja minä olin ihan rennosti läsnä, kun ystäväni kertoi lastensa sairastavan vesirokkoa. Pitänee jatkossa olla varovaisempi. Vielä pitäisi jotenkin udella isältäni hänen vanhempiensa mahdollisista sairauksista. Jotenkin muistelisin, että mummilla olisi ollut diabetes, mutta en nyt ole siitäkään satavarma.

Tein muuten eilen, kun oli rv 5+0, sen digitestin.

Se näytti jo 2-3, mikä mielestäni on kutakuinkin oikein. Vielä ei kai ihan pitäisi näkyä tulos 3+. Mutta vaikuttaisi siltä, että hyvin kasvaa pikkuinen siellä :) Enempää en ajatellut testejä enää tekeväni. Seuraavan kerran sitten neuvolassa. Voih, siihen on vielä piiiiitkä aika.

Eiköhän me selvitä :)

P.S. Esimieheni synnytti lauantaina potran pojan. Kaikki meni onneksi hyvin. Kaikkea hyvää heille!

Tärppikierron ennakoinnit

Iik, varasin ajan neuvolaan ensikäynnille. Jännittää hurjan paljon. Sain sen onneksi just täydellisesti osumaan lomani alkuun, niin ei edes tarvitse keksiä mitään tekosyytä töistä myöhästymiseeni. Neuvolan ajankohdaksi tuli siis 22.3. Tämä raskaus tuntuu taas himpun verran todellisemmalta. Kauheeta odotteluahan tämä alku on, mutta etappi kerrallaan siitä selvitään. Mulla onkin monta etappia, joita laskea. Ensin olis ne yhdet häät mistä pitäis selvitä hengissä, sit ehkä mahdollisesti omat polttarit, sit eka neuvolakäynti, sit maistraattivihkiminen, sit hääpäivä ja kylpyläreissu. Sit ollaanki jo melkein kymppiviikolla. Kyyllä tää aika tulee menemään vielä nopiaa. Tarrasukat vaan jalkaan, että pysyy matkassa mukana loppuun asti :)

Mutta oli tarkoitukseni vähän kirjoitella siitä, että mikä tässä kierrossa oli jotenkin käänteen tekevää, että tärppäsi. Toki uskon, että tämä oli vaan monien sattumusten summa, mutta sellaista se vauvantekohomma välillä on :D

• Ensinnäkin, sain hymynaaman ovistestiin, eli bongasin ovulaation. Pakko myöntää, että petipuuhat ajoittui tasan siihen hetkeen kun se hymynaama ilmestyi, eli ei siis ajoitettu peitonheilutuksia ovulaation ympärille sen enempää. Vain se yksi kerta ja sehän riitti :)

• Aloitin Terolut-kuurin. Vaikka kaikki verikokeet otettiin ja todettiin arvot olleen kunnossa, niin jostain syystä tiputteluvuotoa esiintyi tässäkin kierrossa. Teroluttien avulla tiputteluvuoto loppui heti ja raskaus olikin saanut alkunsa.

• Ostin uudet vitamiinit. Aloitin jo edellisen kierron lopussa, mutta tässä kierrossa söin ja syön edelleen joka aamu 100 ug D-vitamiinia ja yhden Gelee Royale- kapselin, sekä Multivita Plussan. Tosin nyt olen vaihtanut tuon Multivita Plussan Multivita raskaus ja imetys tabletteihin. Tuossa Plussassa on jonkin verran A-vitamiinia, mitä ei kaiketi suositella raskaanaoleville.

• Ajatukset oli muualla kuin vauvantekoprojektissa. Tiedän, tiedän, tämä on se kaikkein pahin klisee, mutta pakko myöntää, etten ole ehtinyt kriiseilemään vauvantekohommia sen pahemmin, kun olen järjestänyt polttareita ja omia häitä ja millon mitäkin. Hyvä kun sentään jaksoin mittailla silloin tällöin aamulämpöjä ja tehdä ovistestin just eikä melkein oikeeseen aikaan. Tosiasiassa mulla oli katse vielä pitkälti tulevaisuudessa ja mahdollisesti tulevissa lapsettomuushoidoissa. Välillä on ihan hyvä saada jotain muutakin ajateltavaa. Tosin voi olla, että mulla on vaan niin huono tuuri, että heti kun varaan etelän matkan, niin heti alkaa raattaat pyörimään toisaalla :D haha...rattaat...

Tämmösiä mulle tuli nyt mieleen. Välillä tuntuu, että nämä vauvantekohommat on kuin tähtitiedettä, mutta näköjään välillä se aurinko paistaa risukasaankin :) Pitäkäähän kanssasiskot toivoa yllä. Plussatuulia kaikille!

Oireiden kirjoa

Nyt kun voi jo ehkä myöntää, että mistä kaikki oireet johtuu, niin ajattelin tehdä niistä pienen listauksen.

• Turvonneet kipeät rinnat, vieläkin!

• Vatsanväänteitä ja pahaa oloa. Tulee aalloittain. Tuntuu, niin kuin olisi vatsatauti. Vatsassa kiertää ja samaan aikaan rintakehässä tuntuu paineen tunnetta, niinkuin oksu olis tulossa. En ole kyllä vielä oksentanut, mutta olenkin vasta rv 4+4. Mä kun luulin, että pahoinvointi iskee vasta myöhemmin, mutta tietysti mun piti olla just sellanen, joka kärsii pahoinvoinnista heti kun menkatkaan ei ollut vielä edes myöhässä.

• Väsymys. Se ei ole mikään äärimmäisen paha, mutta silti huomattava. Eilen nukahdin sohvalle jo puol kasilta ja painelin siitä sitten sänkyyn nukkumaan. Aamulla olen kuitenkin vielä ihan normaaliin tapaan virkeä. Illalla tulee vaan väsy nopeammin.

• Tunteet. Huomasin jo vähän ennen kuin menkkojen olisi pitänyt alkaa, että mulle tuli sellasia ihan yhtäkkisiä itkukohtauksia. Ei siis mitään massiivisia vollotuksia vaan sellasia parin sekunnin kestäviä nyyhkäisyjä mitä omituisimmista asioista. Esim. luin kirjaa, jossa joku laittoi ruokaa mielitietylleen ja jotenkin se iski tunteisiin :D Ihan älytöntä. Onneksi nuo menee yhtä nopeaa kuin tuleekin. Ainaki toistaseks.

• Kuivat limakalvot. Aivastuttaa ja janottaa huomattavasti enemmän kuin ennen. Aivastuksen jälkeen tuntuu myös inhottavaa vihlaisua kohdun seudulla, mutta se menee onneksi nopeasti ohi. Mitään menkkamaisia kipuja en ole oikeastaan huomannut. Sen sijaan koko muu vatsa onkin sitten kipeä, kun myllertää niin kovasti.

• Hengästyminen. Meiltä on noin 500 metriä juna-asemalle ja olen tottunut aina juoksemaan osan matkasta töihin lähtiessäni, mutta nyt en enää kykene. Sykkeet nousee ja heikottaa. Onko tässä vaiheessa raskautta joku muka pystynyt vielä harrastamaan liikuntaa? Huhhei.

Vähän reilu 8 kuukautta pitäisi siis vielä kestää :D haha. Tosi lohduttavaa.

Ugh, taas tuli sellainen huono-olo kohtaus. Nyt oli jo aika voimakas. Mitähän tästä vielä tulee.... Olen saanut pahimmat olot tainnutettua imeskelemällä piparminttupastillia. Kumma kyllä se toimii. Miten te olette lievittäneet pahaa oloanne? Vinkkejä kaivataan :)

Positiivista!

Digitesti ei ollutkaan ehtinyt vielä tämän päivän postiin, mutta onneksi käväsin kotimatkalla apteekin kautta ja ostin varuiksi vielä yhden testin.

Odottelin miestä kotiin ja kun hän viimein tuli, esittelin hänelle ostokseni. Mieheni oli vähän epäileväinen, että nytkö jo, mutta oli innoissaan mukana selvittämässä tulosta.

Pissasin tikkuun ja jätin sen hetkeksi pöydälle odottelemaan ja hain mieheni katsomaan tuloksen:

Apteekin testi ei jätä arvailujen varaan; se on positiivinen!!! Mieheltä pääsi samantien huudahdus: "jes!!" :D Onnittelin miestä toimivista siittiöistä.

Nyt sitten vaan toivotaan, että pikkuinen pysyy matkassa ♥

Joko näkyy?

Heräsin tänään aamulla 20 minuuttia ennen kellon herätystä. Mahassa myllersi ja oli huono olo. Tiesin, että olis pitänyt syödä vielä jotain ennen nukkumaan menoa, mutta jätin väliin. Päätin nousta vessaan ja koska oli kerrankin vähän ylimääräistä aikaakin, niin päätinpä tehdä viimein sen toisen liuskatestin. Tässä tulos:

Mä oon ihan varma, että puhelimen näytöllä se oli vielä paljon selkeämpi...

Tänään on dpo 17 ja edelleen liuska näyttää hailakkaa. Siis lähes olematon. Alkoi kiukuttaa nuo tyhmät liuskat. Kuka noihin muka oikeesti saa mitään tulosta aikaiseksi. Päätin kokeilla huvikseni yhtä ylimääräistä ovulaatiotestiä ja tulos pärähti ruutuun samantien:

Testiviiva on siis huomattavasti tummempi kuin kontrolliviiva. Voiko tähän luottaa? Ovista tässä tuskin ainakaan on tapahtumassa :D

Tilasin Raskauskeijusta digitestin ja olettaisin sen saapuvan postissa joko tänään tai viimeistään huomenna. Sen ei luulis ainakaan jättävän enää arvailujen varaan. Toivottavasti sentään. Vähän mua kuitenkin lohduttaa, että mun mielestä tuo tän päivänen testi näytti jo huomattavasti selkeämpää haamua kuin viimeksi. No eihän se tietenkään tuosta kuvasta välity, mutta itseäni se vähän lohdutti :D Sehän riittää.

Jos vielä muutaman testin tekis, ennen kuin lähden kaivelemaan neuvolan puhelinnumeroa :)

Katse tulevaan - mitä jos?

Okei, ensinnäkin pahoittelut lukijoille, en tänään aamulla ehtinyt tehdä uutta testiä, mutta koitan ehtiä huomenna. Meinasin jo myöhästyä junasta, kun vatsa olikin tällä kertaa vähän kovalla. Tässä pieni vinkki kaikille; jos vatsa on löysällä, niin syöppä varrasleipää (juustolla ja kurkulla, nam) tai vaikka muutama hapankorppu, niin johan menee vatsa nopiaa kovaksi :D Kuituja, kuituja!

Noniin, mutta asiaan. Eilisestä haamusta innostuneena (tai noh joka kierrossahan mä vähän innostun), laskeskelin taas raskauslaskurilla mahdollisesti tulevaa laskettua aikaa ja erilaisia virstanpylväitä. Laskin edellisten kuukautisten alkamispäivästä ja toisen kerran vielä hedelmöittymispäivästä, mutta molemmat näytti saman tuloksen; tänään olisi rv 4+2 ja laskettuaika olisi 30. lokakuuta. Aika jännä, saa nähdä tuleeko lokakuun vai marraskuun lapsi. Tai siis jos tästä nyt lapsi syntyy. Ei mennä vielä asioiden edelle.

Nyt ollaankin sitten jännän äärellä. Nimittäin ystäväni häät osuvat rv 7:n loppuun ja meidän hääpäivä ja kylpyläviikonloppu osuu rv 9:n loppuun, että saako sitä sitten pidätellä oksennusta koko päivän vai pääsisinko helpolla. Epäilen ensimmäistä. Sitten vielä se meidän häämatka. Tämäpä vasta mielenkiintoinen onkin, koska se osuu rv 24:n loppuun. Onko tuo sitä ihanaa keskiraskauden aikaa vai ollaanko silloin jo vuodelevossa. Niin mun tuuria taas, mutta onneksi kyseessä on kuitenkin vaan hemmotteluloma ihanassa hotellissa, ihanassa sviitissä. Ai että, en malta odottaa.

Mutta juu tällaista tällä kertaa pohdin. Ainiin sitten olis vielä se julkistamisasia. Joko sillon meiän hääpäivänä uskaltaa kertoa keskenmenonkin uhalla vai yrittääkö siitä vielä luistaa jotenkin? Tällä hetkellä mul on ihan sellanen fiilis, et haluan kertoa koko maailmalle, että me saatiin haamu! :D Okei, ei ehkä ihan vielä. Teen ensin sen digin ja jos näytölle pärähtää "raskaana", niin otan siitä heti kuvan ja laitan sen ainakin Tiinalle ensimmäisenä. Tai sit kerron kasvotusten. Tiina varmaan pillahtaa itkuun kun kuulee. Meiän piti olla samaan aikaan raskaana, mutta mulla kestikin 1,5 vuotta pidempään.

Okei, okei, askel kerrallaan. Yritän hillitän itseäni :)

Harhanäkyjä

Kun pääsin töistä kotiin, pissin purkkiin ja upotin testiliuskan siihen. Tulos: määrittelemätön :D

Okei pakko myöntää, että iltapäivällä työpäivän jälkeen ja vasta dpo 15, ei ehkä ole paras mahdollinen aika tehdä raskaustestiä, mutta kun kääk. Saatoin nähdä haamun!!

Yritin ottaa siitä puhelimellani kuvia, mutta eihän siihen nyt mitään tarttunut. Tai välillä kuvittelin näkeväni ihan selvän haamun, mutta koneelta kuvat katsottuani en näe yhtään mitään. Taidan kuvitella koko kummituksen. Nyt annankin teidän antaa vapaasti mielipiteenne testin tuloksesta:

Yritin sitä kovasti käännellä ja väännellä, mutta en saanut parempaa kuvaa. Se varmaan kertoo myös aika paljon, että tuo kontrolliviiva on myös aika hailakka, että ehkä aamupissasta olisi parempi tehdä sitten se seuraava testi. Noh sen verran nyt ainakin voin todeta, että menkat eivät ole vielä alkaneet, joten toivoa kait on.

Voisin pistää taas raskauskeiju.fistä yhden digitestin tilaukseen. Josko sillon näkyis jo selkeempi tulos.

"Ruuansulatushäiriö"

Lauantaina se alkoi. Mahassa möyri ja oli kuralla. Luulin sen johtuneen jännityksestä, koska minulla on ehkä lievä stressivatsa. Otin lauantaina ruuan kanssa 12cl punaviinia. Ajattelin, että se olisi vain pieni paha, jos tässä nyt oltaiskin raskaana. Polttarit kuitenkin olivat ja menivät ja vatsanmyllerrys jäi. Sunnuntaina tuli kehiin myös lievä pahoinvointi. Jaahas norovirusko tässä nyt on iskenyt. Tuskin siitä punaviinistä nyt krapulakaan olisi iskenyt. En yhtään ihmettelis vaikka oliskin norovirus. Meillä on töissäkin vähintään puolet kipeänä. Influenssaa ja vatsatautia.

Mutta kaikista jännintä tässä nyt on se, että sunnuntai oli dpo 14 ja olin ihan satavarma, että menkat alkavat, mutta yllätyksekseni mitään oiretta ei tullut. Ei menkkakipuja, ei vuotoa, vain turvonneet ja kipeät rinnat. Oliko ovistesti virheellinen? Vaikuttaako terolut-kuuri? Olenko......RASKAANA??

Mittasin lämpöjä. Se on viimeinkin lähtenyt nousuun. Alkukierto oli 35.8 astetta ja oviksen jälkeen vain onnettomat 36.3 astetta. Viikonloppuna mittasin jo 36.8, mutta silloin kyllä heräsinkin myöhemmin. Siihen liittyen muuten, nukuin lauantai vastaisena yönä reilut 11 tuntia. En laittanut herätyskelloa soimaan, koska yleensä herään viikonloppuisinkin jo ennen kasia. Nyt heräsin vasta puol kympiltä ja tuli vähän kiire ehtiä polttareihin kahdeksitoista. Mutta tosiaan palaten noihin lämpöihin, tänään aamulla mittasin 36.61 astetta. Eli koholla vielä on vaikka menkkojen piti alkaa eilen. Hui.

En ole vielä ehtinyt tehdä testiä, kun on ollut niin paljon muuta ajateltavaa. Tänään on ollut taas pientä pahoinvointia ja vatsa on edelleen kuralla. Pahoinvointi helpottaa heti, kun saan vähän jotain naposteltavaa, mutta kun syön, niin mahassa alkaa myllerrys ja seuraavaksi perästä kuuluu :D

Too much information? hehah, mutta siis oikeesti. Onko kellään muulla ollut alkuraskaudessa vatsa kuralla? Voisko se olla raskausoire? Vettä olen juonut paljon, koska suu tuntuu kokoajan kuivalta. Sitä mukaan on saanut sitten vessassakin ravata. Raskausoirekko?

Jännittää jo :D

Ihania lukijoita!

Hei kiitoksia tosi paljon kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille. Me saatiin meiän sormusasiat hoidettua ja päädyttiin tosiaan sitten siihen, että miehelle jää kihlasormus ja minulle suunniteltiin oikein ihana timanttisormus. Iiih! Kultaseppä sanoikin, että miehellä on yleensä vain se kihlasormus ja siihen kaiverretaan vaan hääpäivä lisäksi. Se on ihan hyvä, koska meillä tosiaan on nämä mummin vanhat sormukset käytössä, niin ei tarvi niistä sitten luopua ollenkaan :)

Mutta se häähöpinöistä. Tänään on dpo 12 ja menkat kolkuttelee jo ovella. Tänään oli taas aamupäivällä sellanen outo olo, että vatsassa möyhyää ja heikottaa, mutta se meni taas nopsasti ohi. Vessassa oon kyl ravannu varmaan puolentunnin välein, et joku aineenvaihduntahäiriö siellä kyllä on :D Välillä taas tuntuu siltä et menkat alkaa hetkenä minä hyvänsä. Joka kerta vessassa täytynyt tarkistaa, että joko on tulvat auenneet. No ei vielä. Ehkä huomenna, ehkä sunnuntaina, mutta ei kyllä oo yhtään sellanen olo, että olisin raskaana.

Nojoo, mutta uutta kiertoa odotellessa. Hyvää viikonloppua kaikille! :)

Mitä jos?

Tänään on dpo 11, eikä minkäänlaisia raskausoireita. PMS oireita kyllä löytyy; turvonneet boobsit ja hormoninäppyjä siellä täällä. Eilen illalla, jo nukkumaan mennessäni, tunsin pientä menkkamaista jomotusta lantion seudulla. Kävin vessassa tarkistamassa oliko vuoto jo alkanut mutta ei sentään vielä. Vielä on muutama päivä jäljellä.

Äsken minulle tuli yhtäkkiä ihan kauhea huono olo-kohtaus. Sellainen, että vatsaa kivisti ja vatsahapot tuntui jo kurkussa, mutta sitten se menikin tuosta noin vain ohi. Ugh, mikähän lie ruuansulatusvaiva sekin oli :D

Vuotoa tosiaan odotellaan jo pikkuhiljaa, mutta väkisinkin herää ajatus; mitäs jos? Lauantaina on dpo 13 ja silloin juhlimme Eveliinan polttareita. Nytpä mietinkin, että pitäiskös mun varmuuden vuoksi tehdä r-testi ennen juhlimaan lähtemistä vai odotanko vaan kiltisti dpo 14, kun vuoto yleensä on alkanut? Mua ärsyttää tehdä joka kierrossa nega testejä, mutta mitä jos tämä oliskin se kerta, kun se näyttää positiivista ja mun on parempi olla nauttimatta sitä yhtä viinilasillista tai siideriä.

Hmm...kinkkistä on.

Ainiin, ne Terolutit tais olla menestys! Ei tiputteluvuotoa tässä kierrossa, jipiii!! Salee nyt heti alkaa, kun pääsin sanomasta :D Mutta nyt ei enää haittaa, kun menkat alkanevat muutenkin ihan parin päivän sisällä. Seuraava kierto jännittää enemmän. Toivottavasti terot on ens kierrossakin yhtä menestyksekkäitä.

Ja loppuun vielä pienet hääintoilut! Tänään ollaan menossa taas meiän omalle kultasepällemme suunnittelemaan meiän vihkisormuksia. Iik, jännittää! Saatan ehkä tuhlata muutaman minuutin työpäivästäni sormuksia netistä selaillen :) Btw, kertokaapa miten se nyt oikein menee, että onko miehillä vaan se kihlasormus vai onko niilläkin vihkisormus erikseen, mutta ne vaan käyttää pelkästään yhtä sormusta?? Meillä oli kiivaat keskustelut Eveliinan kanssa aiheesta :D Miten teidän miehillä on sormus/sormukset?

Tulevaisuuden suunnitelmia

Iiiik! Varattiin eilen meidän häämatka! Me lähdetään siis heinäkuussa viikoksi Kroatiaan! Huii.

Mulla on nyt jotenkin tosi onnellinen fiilis :) Meidän hääpäivän suhteen alkaa olla kaikki hommat mallillaan ja nyt vaan innolla odotellaan lomia. Suoraan sanottuna aika ihanaa, kun on jotain muutakin odotettavaa, kuin vaan se iänikuinen positiivinen raskaustesti. Sen tulolle ei edes ole mitään takeita, mutta tämä ihana lomamatka ainakin satavarmasti tulee tapahtumaan. Ihanaa!

Tänään otin tämän kierron viimeisen terolut-nappulan ja nyt sitten vaan odotellaan menkkojen saapumista viikonlopulle. Naama on alkanut kukkia jo siihen malliin, että ei oo montaa päivää enää kp 1:seen. Ja tiettekö mitä! Ei haittaa yhtään :D

Ihanaa aurinkoista päivää kaikille!

Normimeiningillä

Täällä mennään ihan normimeiningillä eteenpäin. Arki ja vapaat kuluvat nopeasti, kun tekemistä riittää. Polttareita järjestellään kovaa vauhtia ja saatiinpa vähän esimakua kunnon bridezillastakin :D Oman hääpäivän järjestelyjäkin ollaan pikku hiljaa aloiteltu; kutsujen askartelua varten on hommattu materiaalit ja sormuksien suunnittelua varten pitäisi varata taas aika meiän omalta kultasepältämme.

Vauvantekoprojekti on siis väistämättä jäänyt tauolle. Ensimmäisen Terolut kuurin viimeisen pillerin nappaan huomenna ja sitten vaan odotellaan menkkojen alkamista. Raskausepäilyjä minulla ei tästä kierrosta ole yhtään. Lämpöjä olen mittaillut silloin tällöin, mutta se ei ole noussut lähes ollenkaan ovisplussan jälkeen. Mikä on vähän ehkä outoa, mutta en jaksa pohtia sitä sen enempää. Ehkä en vaan ovuloinutkaan tässä kierrossa vaikka LH-huippu tulikin bongattua.

Terolut-kuurista ei mielestäni ole tullut minulle mitään oireita. Perus pms-oireita vain. Viikko ovisplussasta alkoi taas tissit turpoamaan ja nännit ovat tälläkin hetkellä ihan todella herkät. Sanoin jo miehellekkin, että boobsit on nyt niin valtavat, että ei meinaa mahtua liiveihin! Leukaan on myös ilmestynyt pari hormoninäppyä, mutta niin ne aina ennen menkkoja tuppaa tekemään.

Valitettavasti vauvakuumetta en ole vieläkään saanut kytkettyä off-asentoon, vaan saatan aika ajoin eksyä foorumeille seurailemaan vauvakuumeilijoiden piinapäiviä :) Pari positiivista tulosta sielläkin oli jo tullut. Voi kumpa mekin pian plussaisimme.

Nooh, ehkä onni potkaisee sitten häiden jälkeen ♥ Toivotaan parasta.

P.S. Tänään dpo 8.

Terolut-kuuri

Tänään on vasta neljäs päivä, kun otin Terolut-pillerin, mutta olen jo melko vakuuttunut siitä, että näistä todella on hyötyä.

Sain siis Terolut-kuurin epäsäännöllisten kiertojen tasaamiseksi ja ehkä kai osittain myöskin sen epämääräisen tiputteluvuodon takia. Noh perjantaina huomasin siis ensimmäisen kerran tiputteluvuodon alkaneen ja lauantaina sain lääkäriltä reseptin. Sunnuntaina oli kp 15 ja aloitin kuurin. Ja arvatkaapa mitä! Tiputteluvuoto loppui kuin seinään. Ehkä se johtui sittenkin alhaisesta keltarauhashormonista. En tiedä, mutta vaikuttais siltä, että teroista on tosiaan apua. Saa nähdä jatkuuko tämä onni kierron loppuun asti.

Nyt jännitänkin jo seuraavaa kiertoani. Ens kierto pitäis olla taas se ns. pitkä kierto tai siis olettaisin sen olevan. Viimeisen vuoden ajan kierrot ovat vaihdelleet joka toinen kuukausi pidempi ja joka toinen lyhyempi. Jos ens kierto pysyis myös normaalin mittasena eli noin 28 päivää, niin menkat ehtis just sopivasti loppumaan ennen meiän hääyötä. Jos taas kierto venyy, niin menkat saattaa osua just kesken hääyön tai jos taas se venyy tosi pitkäksi, niin hääyö ehtisi olla just ennen menkkoja. Äää kauheeta, kun ei voi nähdä tulevaisuuteen.

Tietysti kaikista parastahan ois jos olisinkin "hupsvaan" raskaana :D No se nyt on epätodennäköistä, mutta aina saa toivoa.

Tuosta tuli muuten mieleen, kun tapasin eilen parasta kaveriani ja hän sanoi potevansa huonoa oloa ja kuukautiskierrot on heitelly miten sattuu. Patistin hänet sitten ostamaan raskaustestin. Ei vitsi jos hän olisikin raskaana!!! Noh tänään aamulla sain viesti, että nega tuli. Hui, ehdin jo säikähtää. Toisaalta olishan se aika söpöä, jos hän olisikin raskaana.....taas.

Olen koittanut lukea netistä kokemuksia terolut-kuurista ja tietysti siitä, onko se auttanut raskauden alkamiseen, mutta kokemukset ovat jakautuneet aika tasan 50/50. Jotkut ovat kirjoittaneet raskauden alkaneen heti ensimmäisen tero-kierron jälkeen ja toisille niistä ei ole ollut mitään apua. Pääasiassa ihmiset ovat kyllä erehtyneet luulemaan teroluttia joksikin ihmelääkkeeksi, jonka ansiosta vaan simsalabim tullaan raskaaksi, mutta siis kierron tasaamiseenhan nuo vaan auttaa ja sen ansiosta on helpompi ovistakin bongailla. Jos kroppa siis sattuis normalisoitumaan kuurin ansiosta. Eihän se ovulaatiotakaan takaa, vaan siihen on sitten omat lääkkeensä.

Nojoo, mutta osa kirjoittelijoista kertoi kokevansa vain hirveitä sivuoireita. Itse en ole vielä ainakaan kokenut mitään maata mullistavaa. Finnejä tuli naamalla ehkä kaks kappaletta, mutta niin mulla aina oviksen ja kuukautisten aikaan tulee, kun hormonit heittelee. Pientä pahoinvointia oli parina aamuna, mutta se on saattanut johtua jostain ihan muusta ja se meni myös ohi tosi nopeasti. Ihan normikierrossakin voi välillä tuntua sitä ns. aamupahoinvointia. Lisäksi huomasin tuolla alakerrassa olevan kuivan kauden sijasta aikas liukastakin. Liekkö terot vaikuttaneet vai ehkä kenties kuningatarhyytelökapselit, mutta ei siitä nyt ainakaan haittaa ole :D

Saas nähdä minkälaiset menkat tässä kierrosta vielä tulee. Varmaan ihan tosi runsaat ja kivuliaat. Tai en tiedä. Viime tiputtelukierrossa ne oli tosi niukat ja kivuttomat. Noh katotaan miten käy. Tänään on vasta dpo 3.

Löytyykö täältä Terolut-kohtalontovereita? :)

Ei ole kiire minnekkään....vai onko?

Perjantaina sain taas osakseni uteluita meidän lisääntymissuunnitelmista. Ensinnäkin juttelin Eveliinan kanssa häämatka haaveistani ja siihen hän töksäytti perään, että "noh alkaakos teillä hääyönä yrittäminen?". Mitä tohon nyt pitäis vastata? Jos vastaan, että joo, niin heti alkaa kyttäily ja juoruilu, että "ne ei oo vieläkään saaneet lasta alulle". Jos vastaan ei, niin sillekkin täytyy ehdottomasti löytyä joku syy. Vastasin ympäripyöreästi muka naureskellen, että eihän meillä nyt ekalla tärppäisi muutenkaan. Johon Eve tietysti kerskuen vastasi, että "tulinhan minäkin raskaaksi vaikka minun ei pitänyt saada lapsia ollenkaan" "muutin vain ruokailutottumuksiani ja yhtäkkiä olinkin raskaana". Just, no kivat sulle. Eveliina onkin aina ollut sellainen Hannu Hanhi, että hän saa aina kaiken ilmaiseksi.

Noh toinen "isku vasten kasvoja" tuli, kun postissa oli saapunut kortti tädiltäni. Tädilläni on tapana aina kirjoittaa pitkiä kirjeitä onnittelukorttien mukaan, koska näemme toisiamme niin harvoin. Noh siinä kirjeessä hän sitten pyysi kertomaan terveiset veljeni tuoreelle vauvalle ja sitten kysymys "koskas haikara vierailee teidän luona?". Onneksi ei sentään tarvitse vastata tätini uteiluihin heti, mutta mitä tuohonkin nyt sitten vastata? Haikara ei taida tietää meidän uutta osoitetta, kun ei ole päässyt piipahtamaan?

Musta tuntuu, että tämä oli vasta esimakua siitä mitä on tuleman meidän hääpäivän jälkeen. Tiedän ainakin yhden, joka aivan satavarmasti töksäyttää jotain heti tilaisuuden tullessa. Tai tiedän itseasiassa pari muutakin, joilla on tapana udella moisia vauvauutisia. Ei herranen aika, pitääkö tässä alkaa jo kehittämään joku uskottava väliaikaisvalhe, että selvitään tästä kesästä.

Voi apua!

Malttamaton

Perjantaina tuli taas pieni romahdus omalle kohdalle, kun huomasin tiputteluvuodon taas alkaneen. Tuli semmonen instant vitutus, että "mikä *ittu tätä kroppaa oikein vaivaa". Varasin sitten hätäpäissäni heti ajan gynelle. Noh lauantaina mentiin sitten miehen kanssa yhdessä käymään siellä, että voisin sitten samalla kysellä ohimennen siitä spermanäytteestä ja kerroin tiputtelun taas alkaneen.

Eniten mua hämää se, että viime kierrossa ovulaatio tapahtui siis vasemmassa munasarjassa ja se tuli tosi myöhään ja sen myös selkeästi tunsi, että nyt se munasolu muljahti. Kaikki verikokeetkin näytti normaalia. Sitten taas se edeltävä kierto, jossa oli sitä tiputtelua ekan kerran, oli pituudeltaan normaalimpi (29 pv), mutta ovulaatio ei ollutkaan niin selkeä.

Noh kerroin kaikki epäilykseni gynelle ja yllätyksekseni hän määräsikin mulle sitten Teroluttia. Mä luulin, ettei mitään keinohormoneja voi ottaa, jos verikokeiden tulokset näyttää normaalia. No kävin sitten hakemassa nuo lääkkeet pikimiten apteekista ja kp 15, eli eilen, sunnuntaina otin ensimmäisen pillerin. Saas nyt nähdä vaikuttaako se tuohon tiputteluun mitenkään vai ei.

Spermanäytteestä puhuttiin sen verran, että lääkäri soittaa mulle tänään illalla ja laittaa miehelleni lähetteen Felicitakseen. Sitten kun se homma on hoidettu, voidaan alkaa miettimään sitä Clomifenia, mutta katsotaan nyt jänistääkö mies vai saadaanko tuloksia :D

Ja etteikö viikonlopussa olisi ollut taas tarpeeksi jännitystä, niin arvatkaapa mitä! Aloitin ovistikuttelun perjantaina, kun ajattelin, että ehkä se tiputtelu enteilikin ovulaatiota, mutta testi näytti nollaa. Noh lauantaina sitten muistin, että aa joo vois tehdä taas huvikseen sen ovistestin ja mitä ihmettä! Se hymyili mulle! :D Juoksin taas hymynaamani kanssa miehen luokse ja pistettiin taas samantien lakanat ryttyyn.

Huhhei, olipas taas mielenkiintoinen viikonloppu. Kaikesta huolimatta mä epäilen, että mitään ovulaatiota on tässä kierrossa kuitenkaan oikeasti tapahtunut. Mitään oireita ei ole ollut, eikä edes lämmöt ole yhtään nousseet. Kuitenkin on ihan hyvä tietää, että menkat alkaa siis todennäköisesti nyt kahden viikon päästä eli just sillon polttariviikonloppuna. Argh. Noh ei auta kuin pakata tampoonit reppuun ja menoksi :) Seuraava kierto onkin sitten meiän hääpäivän aikaan ja vähän jo epäilyttää, että ehtiikö menkat olla just sopivasti ennen meiän ihanaa hemmotteluviikonloppua vai osuuko ne just kohilleen. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Mutta tällaista taas tällä kertaa. Taukoahan tässä oli tarkoitus pitää, mutta pakkohan noita kiertoja on vähän seurailla, ettei menkat osu just ikävästi juhlien keskelle. Toivotaan, että nuo Terolutit auttaa pitämään sen seuraavankin kierron normaalin mittasena.

Kevättauko

Nyt on kyllä kevät sen verran täyteen bookattu, ettei vauvantekoprojektille riitä aikaa. Toki jatketaan samaan malliin ilman ehkäisyä, mutta uusia askelia lapsettomuushoitoja kohti ei ole nyt vähään aikaan tulossa.

Toisaalta ihan hyvä niin. Nyt tulevien viikkojen aikana on tapahtumassa mm. yhdet polttarit, jotka minun kaasona tulisi järjestää ja siitä parin viikon päästä onkin jo häät. Sitten saimme viimein myös itse varattua meidän vihkimispäivän maistraatista ja tarkoitus olis sitten järjestää ne kakkukahvit läheisille. Olisi myös ihan kiva hetken nauttia olostaan vastanaineena, joten turha stressi vielä tästä lapsettomuusasiastakin ei ole yhtään tervetullutta. Oikeastaan ehkä parempikin, ettei nyt niinkään yrittämällä yritetä tulla raskaaksi, koska tiedossa on kuitenkin myös jonkun verran alkoholin nauttimista, niinkuin häissä yleensäkkin :)

Tilanne rauhoittunee seuraavan kerran vasta huhtikuun puolella. Tosin silloin on myös luvassa paljon hyvien ystävieni synttäreitä ja Eveliinan baby showereitakin pitää varmaan alkaa miettimään. Hän varmasti loukkantuisi syvästi, jos kukaan ei järjestäisi hänelle baby showereita, siitäkin huolimatta, ettei raskaudestaan niin kovin nautikkaan. Seuraavaksi onkin sitten mieheni syntymäpäivät ja kohtahan aletaankin olla jo kesässä. Hupsistakeikkaa.

Kesällä varmaan vois taas herätellä vauvatekoprojektia takaisin eloon. Toki mitään hoitojahan ei silloin tehdä, kun kaikki paikat on kesällä kiinni, mutta voidaan ehkä alkaa miettimään sitä seuraavaa askelta silloin. Tai jos hyvä tsäkä käy, niin lähdetään kesällä häämatkalle ja vietetään sellainen honeymoon, että hormonit vaan leiskuu hotellihuoneessa :D

Njoo, mutta ajattelin nyt vaan vähän valoittaa etukäteen tulevaa vuotta ja mahdollisesti tulevan hiljenemisen syytä. Toki aina välillä tulen päivittelemään kuulumisiani ja kirjoittelemaan mietteistäni, mutta itse vauvantekoprojekti on nyt pausella.

Tsemppiä kaikille!!

Tavoite

Ensinnäkin, kiitos ihan äärettömän paljon kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille kanssasisarille. Tällaisessa asiassa, kuin lapsettomuus, on kaikki tuki tervetullutta :)

Olen nyt miettinyt pääni puhki, että mitä me teemme seuraavaksi. Todennäköisesti ihan just nyt heti ei pystytä tekemään mitään, mutta parisen viikon päästä voisimme ottaa taas seuraavan askeleen. Olen nyt(ainakin vielä toistaiseksi) sitä mieltä, että varaan taas uuden ajan gynekologilleni ja tällä kertaa otan mieheni mukaan käynnille. Todennäköisesti otamme puheeksi miehen spermanäytteen ottamisen, koska ennen sitä ei ole kannattavaa aloittaa minulla mitään hormonihoitoja vaikka kiertoni onkin jokseenkin epäsäännöllinen. Sitten kun siitä on saatu tulokset, saamme tietää mihin tiemme vie. Sen verran gynekologi jo viime kerralla puheli, että sen pidemmälle eivät tutkimukset Mehiläisellä enää mene, vaan sitten ne siirtyvät Felicitaksen puolelle.

Sitten tullaankin sellaiseen pisteeseen, että on otettava pienen askeleen sijasta iiiso askel. Silloin on aika päättää lähdemmekö lapsettomuushoitoihin julkiselle vai yksityiselle puolelle vai lähdemmekö ollenkaan. En ole vielä asiasta tarkemmin puhunut mieheni kanssa, joten sekin saattaa olla vaihtoehto.

Mutta todennäköisesti tämän vuoden aikana kuitenkin alkaa tapahtua isoja askelia tämän asian suhteen. Se olis nyt vähän niinku se tavoite :D

Katsotaan miten käy.

P.S. Viikon päästä saa taas alkaa tikuttelemaan. Pitäiskö laittaa jo iso läjä ovulaatiotestejä tilaukseen :D

Projekti pausella

Perjantaina saatujen tuloksien jälkeen mulle tuli vähän tyhjä fiilis. Mitenniin muka kaikki on normaalia?? Miksei me sitten saada lapsia?? Olin jotenkin aivan satavarma, että syy on pelkästään minussa ja näillä verikokeilla viimein selviäisi se syy, mutta ei. Mitään ei oikeastaan selvinnyt. Ainoa hidastava tekijä tässä nyt ilmeisesti on vaan ne pco-tyyppiset munasarjat. Hmph...

Seuraava askel on todennäköisesti sitten se siemennestenäyte. Kyselin mieheltäni, että mitä mieltä hän on ja hän vain tokaisi että "no pakko kai se on". Tuli tuohtunut olo. Pakko ei ole! Ei tosiaankaan ole pakko, mutta kyllähän se tois jonkunlaisen mielenrauhan. Vai toisko sittenkään? Jospa senkin tulos on normaali. Mitäs sitten tehdään?

Meidän elämässä on tällä hetkellä vähän kaikenlaista hässäkkää. En valitettavasti voi kertoa tarkempia yksityiskohtia, mutta sen takia meidän vauvantekoprojekti on nyt jäänyt vähän toissijaiseksi asiaksi. En tiedä ehditäänkö me ajatella koko projektia nyt tässä keväällä ollenkaan. Noh yritetään nyt ainakin, mutta tulos tuskin on positiivinen, kun muut asiat stressaa enemmän ja vähemmän.

Mutta voisiko rakkaat kanssasisaret nyt hieman auttaa ja kertoa, että missä sen siemenneste-analyysin voi tehdä? Tarvitaanko lähete vai voiko johonkin vaan marssia suoraan näytettä antamaan? Onko kellään kokemusta?