Kp 1

Onpa jotenkin hassua laskea taas kierronpäiviä, kun siitä on jo melkein parisen vuotta, kun sitä viimeksi edes ajatteli. Eli täällä siis alkoi menkat ekaa kertaa synnytyksen jälkeen.

Tosiaan viikko sitten, kesken shoppailun, tunsin, että nyt valahti jotain housuun. Riensin pikaisesti kauppakeskuksen invavessaan rattaiden kanssa ja huomasin menkkojen alkaneen. Eihän mulla tietenkään ollut mitään siteitä tai muita mukana, joten improvisoin ja laitoin yhden liivinsuojan housuihin :D Toimii! Kannatti näköjään säilyttää sitä yhtä Liberon näytepakkausta hoitolaukussa.

Oon jo pitkään jännäillyt, että koskahan ne ekat menkat tulee ja mimmoset ne on. Olen lukenut paljon kauhutarinoita siitä, että sitä verta tulee sitten niin paljon, ettei mitkään suojat riitä sitä pidättelemään. Niinpä ostinkin heti vuodon alettua kaupan hyllyt tyhjiksi erilaisista siteistä ja tampooneista. Ja kyllähän sitä sitten tulikin aika paljon, mutta kyllä siihen ihan normi suojat riitti, haha.

Synnytyksestä on nyt tosiaan melkein 11 kuukautta. Olen lukenut, että monella on alkanut menkat just näillä tienoilla, joten osasin vähän jo ounastella asiaa. Itseasiassa musta on tuntunut jo pari kuukautta siltä, että kierto olis lähtenyt käyntiin, mutta mitään vuotoa ei vaan ole tullut. Eli siis nää perus menkkafinnit ja mielialamuutokset oli ikäänkuin ihan selkeitä, mutta kierto ei vaan päättynyt vuotoon. Tässä kierrossa oli kuitenkin jotain hämärää ja olin jo satavarma, että nyt on tosi kyseessä. Niinkuin sitten lopulta olikin. Sorry nyt tulee vähän TMI, mutta siis valkovuoto oli ihan erilaista kuin ennen ja sitä tuli paljon. Siis todella PALJON. Ovulaation (tai siis ainakin oletan sen olleen ovis) aikaan vuotoa tuli niin paljon, että luulin ihan tosissani kärsiväni virtsankatkailusta, koska sain olla koko ajan vaihtamassa ph-suojaa. Aloin jo miettimään, että nyt on ihan pakko alottaa lantionpohjanlihasten kuntoutus, kun ei enää pysty muka pidättelemään yhtään :D Kunnes se sitten yhtäkkiä loppui kuin seinään. Ei enää "virtsankarkailua." Sanoin jo miehellekin, että nyt jos toi ei ollut ovis, niin mulla on varmaan joku syöpä tai joku tulehdus. Ja niinhän se sitten noin kaksi viikkoa myöhemmin alkoikin menkat.

Jännittävintä näissä menkoissa oli se, että ne ei tehnyt läheskään yhtä kipeätä kuin ennen raskautta. Vuoto oli tavallista runsaampaa ja kesti pari päivää pidempään, mutta selvisin ilman särkylääkettä ihan pienillä jomotuksilla parina ekana vuotopäivänä.

Vaikka vielä ei olla suunniteltu uutta vauvantekoprojektia, niin mielenkiinnolla jään seurailemaan miten kierto alkaa kehittymään. Tuleeko säännöllisesti vai epäsäännöllisesti? Ja oliko nämä lähes kivuttomat menkat vain harvinaista herkkua vai synnytyksen aiheuttamaa luksusta? :D

Seuraavia menkkoja odotellessa.