30. marraskuuta 2017

Äitiysavustus

Hellurei, täällä mennään jo kovaa vauhtia seitsemännellä raskauskuukaudella (en kyllä tiedä millä ihmeen logiikalla nuo muka lasketaan) eli siis viikkoja on kasassa 24+4. Vointi on vielä ihan semihyvä, mutta pientä uupumusta olen jo alkanut havaitsemaan. En tiedä johtuuko se tästä kaamoksesta, mutta tällä viikolla olen ollut ihan jäätävän väsynyt. Alkaa nuo klo 5.40 herätykset tuntumaan jo aika raskaalta ja kaiken lisäksi maha tuntuu kasvaneen taas sen verran, että kaikki mun sisuskalut on litistyneet niin pieneen kasaan, että välillä on melkein vaikea hengittää. Vai liekkö se vaan närästystä. Ugh. Ja vielä ei olla edes viimeisellä kolmanneksella.

Jaloissa oon myös alkanut havaitsemaan ehkä vähän turvotusta, ainakin koiralenkin jälkeen, ja eilen huomasin noiden jalkapöydän päällä olevien suonien olevan koholla, joten kai niitä suonikohjujakin alkaa sitten pikku hiljaa tulemaan. Napa on jo ihan viittä vaille plopsahtamassa ja vatsan ihokin tuntuu välillä todella kiristävältä. Olen nähnyt kuvia äidistäni raskaana, joten oletan masuni kasvavan VALTAVAKSI. Että tervetuloa vaan venymäarvet. Iho on nyt muutenkin ollut kauttaaltaan todella kuiva, ihan päänahkaa myöten. Saa nähdä, miten selviän sitten, kun ne pakkaset rantautuu tänne eteläänkin.

Mutta otsikon aiheeseen, eli eilen haettiin viimein tuo äitiyspakkaus kotiin. Toimitukseen meni siis aika tasan sen kaksi viikkoa hakemuksen jättämisestä. Kyllä mun mielestä jokaisen ensisynnyttäjän kannattaa tuo paketti ottaa, koska onhan se nyt tämän meidän rakkaan kotimaamme yksi suurimmista rikkauksista. No toki, valinnan vapaus kaikilla, mutta itselleni tuon pakkauksen saaminen on kyllä ollut yksi unelma ja nyt se viimein toteutui!

Avattiin tuo paketti yhdessä mieheni kanssa, koska hänkin halusi nähdä, mitä kaikkea tuo kuuluisa äitiyspakkaus oikein sisältääkään ja voi pojat, kylläpä siihen mahtuukin paljon tavaraa. Just tossa vähän aikaa sitten mietin, että vitsi, meiänhän pitää vielä ostaa siihen pinnasänkyyn kaikki peitot ja petivaatteet ja muutkin kaikki, että ostettavaa riittää vielä yllin kyllin, mutta eipä tarvitsekkaan. Äitiyspakkauksessahan tuleekin mukana peitto ja siihen pussilakana, sekä aluslakana ja patjansuojalakana. Mahtavaa! Tosin lakanoita tarvii vaihtaakkin, mutta kuitenkin, näillä pääsee jo alkuun. Ja niitä vaatteitakin oli niin monta erilaista ja voi ei, miten pikkuruisia ne ovatkaan alussa ♥ Hellanlettas sentään :')

En malta odottaa, että me saadaan meiän pikkuinen syliin asti ihasteltavaksi ♥ Nyt kuitenkin odotellaan ensin joulua! Ah lemppari juhlapyhäni. Enää reilu kolme viikkoa joululomaan! Jipii!

Oisko ihan hullua antaa pojalle nimeksi Noel (joulu ranskaksi)? :D haha.

P.S. Neuloin jo toisen myssyn pojalle, mutta eri koossa. Seuraavaksi ajattelin virkata vaunuihin vaunuverhon. Katotaan saanko aikaiseksi :D

P.P.S. Anopin kootut tempaukset: Meiän pojasta tulee Spiderman xD Anoppi oli ostanut Thaimaasta meiän pojalle Spiderman-asun. HAHAHA.

24. marraskuuta 2017

Vauvanvaatteet

Ensimmäiset vauvanvaatteet ovat viimein kotiutuneet meillekkin! Facebook on taas onnistuneesti mainostellut mulle kaikkea vauva-aiheista ja en vaan voinut vastustaa kiusausta kun näin mainoksen eräästä sivustosta nimeltään PatPat.com.
Sieltä löytyy siis niiiiin supersöpöjä vaatteita vauvoille, lapsille ja toki myös ihan naisillekkin yleensä. Sieltä löytyy myös matching outfits koko perheelle, haha.  Onko joku muu antaunut mainosten orjaksi ja eksynyt kyseiselle sivustolle? Siellä on nuo vaatteet mielestäni ihan kohtuu hintaisiakin ja laadultaan yllättävän hyviä. Tilasin siis itse kolme tuollaista jumpsuitia(vai miksikä noita kutsutaankaan) ja 4 kpl kuolalappuja/huiveja yhteishintaan vähän reilu 30€. Ei paha. Toki tiedän, että kirpparilta sais varmasti vieläkin halvemmalla, mutta halusin ostaa edes muutaman vaatteen uutena ihan vaan meiän jätkälle. Loput vaatteet varmaan tuleekin sitten käytettynä joko veljeltäni tai sitten kavereiltani. Toimitusaika tuolta PatPatista oli kyllä aika pitkä (reilu 4 viikkoa), mutta eipä tässä vielä ole ketään kelle pukeakkaan nuita :D Koot ovat 0-3 kk, joten ei mitään hajua minkä pituiselle nämä edes menee, mutta sen näkee sitten, kun on muita vaatteita mihin verrata. Ei kai noissa vaatteissa muutenkaan ne mitat ole mitenkään absoluuttisia, vaan riippuu ihan merkistä, että onko esim. koko 56cm iso vai pieni sellaiselle vastasyntyneelle pötkylälle.

Äitiyspakkausta yhä odottelen, mutta juuri saamani tiedon mukaan (eli siis Kelan asiointipalvelun mukaan) hakemukseni oli tilassa "ratkaistu" ja äitiysavustus olisi postitettu 22.11, joten eiköhän sekin pian saavu postissa. Iih jipii!

Vauvanhuone on tällä hetkellä kaaoksen valtaama, sillä en ole päässyt sisustamaan sitä, koska sieltä pitäisi saada ensin tavaraa pois, että saadaan sinne uutta tavaraa tilalle. Jättimäinen askartelupöytäni on näillä näkymin menossa kälylleni, mutta hänellä on vielä muuttohommat kesken, niin se joutuu vielä hetken odottelemaan. Pitäis varmaan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja alkaa viimein ompelemaan niitä vauvanvaatteitakin, vielä kun on hyvä ompelupöytä sitä varten. Kun vaan saisin aikaiseksi. Yhden myssyn sain itseasiassa juuri eilen neulottua valmiiksi. Löysin siihen söpön ohjeen vanhasta käsityölehdestä :)

No nyt menee taas ihan turhanpäiväiseksi löpinäksi nämä mun jutut. Vauva liikuskelee taas tosi paljon. Sain eilen otettua siitä aika hyvää videokuvaa, kun siellä oli sellaiset breakdancet menossa, että ette uskokkaan. Masu tuntuu vaan kasvavan ja kasvavan, enkä ole enää uskaltanut mennä puntarille, haha. Töissäkin tuli taas masu-uteluita ("Ihana masu, söitkö vähän isomman lounaan" :D) uusilta tahoilta. Jostain syystä ne tuntuu edelleen vähän oudolta. Kaippa tää mun ahkera työmoodi alkaa pikku hiljaa muuttumaan jo mammamoodiksi ja pian aletaan enää laskemaan viikkoja ja päiviä äitiyslomaan. Btw, enää 11 viikkoa äitiyslomaan, hui. Kieltämättä odotan sitä kyllä jo kovasti, että olisi aikaa keskittyä pesänrakennukseen :D

Okei nyt mä lopetan. Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

21. marraskuuta 2017

Pikkujoulut!

Huhhuh, olipas taas viikonloppu. Mun "viikonloppuni" siis loppui vasta eilen, kun säästin yhden kesälomapäiväni meidän kaveriporukan pikkujouluristeilyä varten. Oltiin siis tosiaan tuolla Vadelmavene-teemaristeilyllä, joten ohjelmaa kyllä riitti. Yllättävän paljon oli muuten muitakin pallomahoja matkassa :D

Vähän jännitti etukäteen, että mitenhän mun kuntoni kestää tuota menoa, mutta onneksi mitään ongelmia masun kanssa ei tullut. Jaksettiin Tiinan kanssa valvoa jopa puoli kolmeen asti yöllä! Toki nyt vähän väsyttää (no ylläri!). Ootteko muuten huomannut, että yllättävän paljon suomalaisesta stand up komiikasta keskittyy nimenomaan lapsiperheisiin? Niistä saa kyllä paljon aihetta kerrottavaksi, mutta yllättäen osalla koomikoista oli kokemuksia ja vitsejä myös adoptiosta ja uusioperheistä, mutta onneksi kuitenkin ihan hyvän maun merkeissä. Ainakin pääosin.

Oon varmaan vielä niin aivot narikassa tuon risteilyn jäljiltä, ettei nyt tule yhtään mitään mieleen, että mistä mun pitikään kirjoitella. Masukuvaa taas toivottiin ja kerrankin muistin sellaisen jopa ottaa, kun oli jotain muutakin kuin lökärit päällä :D Tässäpä tämä pötsi tällä kertaa.
Päällä mulla on tässä pelkkää H&M:ää, haha. Mulle iski ihan kauhea takkikriisi ja käytiin sitten lauantaina kaupassa ja kävin ohimennen H&M:ssä katsomassa, että olisko siellä ollut halvalla jotain äitiystakkia. Olishan siellä ollut takit -30%, mut en kuitenkaan raaskinut ostaa mitään, vaan sinnittelen vielä, kun vanhat takkini mahtuu just ja just kiinni :D Löysin kuitenkin tuon aiemmin tilaamani äitiysmekon kanssa supermukavat mamasukkikset ja lisäksi löysin viimein ehkä maailman mukavimmat kaarituettomat kolmiopitsiliivit. Ah viimein. Ja ehkä uudet yöhousutkin tarttui mukaan, kun vanhoissa yöhousuissa on niin kamalan tiukka kuminauha, että alkaa jo ikävästi painamaan mahaa.

No joo, mutta tällaista turhanpäiväistä löpinää taas tällä kertaa :D Palaillaan, jos/kun aivotkin on taas palannut lomilta, haha.

15. marraskuuta 2017

3. neuvolakäynti

Eilen oli jo meidän kolmas neuvolakäynti meidän omalla terveydenhoitajalla. Eipä siellä taaskaan oikein mitään erikoista ollut. Ei käyty voimavaramittaria sittenkään läpi, eikä oikeastaan haittaakkaan. Siinä ne kysymykset on vähän sellasia, että vastattiin aika yksipuolisesti kaikkeen vaan "täysin samaa mieltä".

Pissanäyte oli negatiivinen ja verenpaine oli parempi kuin koskaan(110/81). Hemoglobiini oli 120, mutta ei kuulemma vaadi vielä mitään rautalisää. Paino on noussut nyt 480 g /vko, minkä kyllä toisaalta olen huomannutkin. Tää masu on pullahtanut ihan tässä viime viikkojen aikana ja alkaa olemaan jo aika kiva pallo. Tosin vaatekriisi alkaa iskeä, mut eiköhän me selvitä. Kaiken kaikkiaan painoa on nyt tullut siis sen vähän reilu 4 kg.
Sykkeitä kuunneltiin ja se huiteli siinä 150-155 lyöntiä/min hujakoilla. Poika on kyllä tosi vilkas ja potkii nykyään jo tosi kovaa. Vielä on kuitenkin tilaa liikkua, koska liikkeet tuntuu välillä ylhäällä, välillä alhaalla ja sitten taas vasemmalla ja hetken päästä taas oikealla :D Eilen illalla poju taas muksi niin kovasti, että maha liikkui niin, että mieskin näki sen selvästi. Mies jutustelikin masulle, että "Onkos sieltä tulossa potkunyrkkeilijä?" haha.

Sovittiin taas seuraava neuvolakäynti joka on mukavasti juuri ennen joulua. Lisäksi terkka pisti lähetteen siihen toiseen sokerirasitukseen, mikä pitäis käydä tekemässä sitten joskus viikon 28 hujakoilla. Mielummin myöhemmin kuin aikaisemmin. Tosi kivasti osuu just siihen pahimpaan konvehtien herkuttelu sesonkiin tuo :D

Lopuksi vielä juteltiin vähän noista perhevalmennuksista. Olen niistä kauheasti lukenut, että ne on ihan huuhaata, mutta kuulemma nyt tuo perhevalmennus on uudistettu täysin ja olisimme vasta toinen ryhmä, joka pääsee kokemaan tuon uudistetun perhevalmennuksen. Kuulemma siellä puhutaan paljon lääkkeettömästä kivunlievityksestä ja opastetaan kumppania auttamaan rentoutumisessa ja muussa sellaisessa. Kuulostaa ihan mielenkiintoiselta, joten ehkä me mennään siellä käymään, jos vaan aikataulut sattuu sopimaan. Nuo perhevalmennukset on vasta sitten tammikuussa, kun alkaa tuo synnyttäminenkin olemaan jo vähän enemmän ajankohtaista.

Mitäs muuta. Ainiin otettiin sitten meille molemmille se influenssarokotus. Kyllähän siitä on sitten pikkuisellekkin vähän vastustuskykyä, kun viimein päättää saapua syleihimme :) Nyt on vähän olkapää kipiä, mutta eipä tuosta kai mitään muuta vaivaa pitäis tullakkaan. Olo on muutenkin vielä yllättävän hyvä. Vähän tuntuu liitoskipuja häpyluussa ja nivusissa, mutta ei mitään kovin lamaannuttavaa. Aika inhottavan tuntuistahan tuo on, mutta kyllä tässä vielä porskutellaan. Kaikkia niitä massiivisia selkäkipuja odotellessa! Ainiin ja raskaustodistus saatiin eli raskaus on nyt kestänyt yli sen kelan määräämän 154 päivää, whiphee! Laitoinkin heti illalla hakemuksia äitiysavustuksesta, vanhempainpäivärahasta ja vieläpä lapsilisästäkin. Alkoi taas tuntua asteen verran konkreettisemmalta, että me viimein saadaan se kauan toivottu lapsi. Tiedän toki, että mitä vaan voi vielä tapahtua, mutta en halua ajatella sitä nyt. Nyt haluan vain nauttia tästä kaikesta mitä saamme kokea. Päivä kerrallaan!

Palaillaan taas!

13. marraskuuta 2017

Isänpäivä

Eilen vaihtui taas uusi raskausviikko, mukavasti isänpäivän merkeissä. Leivoin aamulla kaksi massiivista pullapitkoa, joista toisen lahjoitimme appiukolleni ja toisen syömme itse, muahaha.

Isänpäivä ei ole ollut minulle koskaan kovin merkittävä juhlapäivä, koska isäni ei ole ollut juurikaan elämässäni osana. Ukeille toki tuli aikoinaan lähetettyä isänpäiväkortteja, mutta nyt kun heitäkään ei enää ole, niin isänpäivä on minulle vain yksi pyhäpäivä muiden joukossa. Kuitenkin mieheni tavattuani, olen päässyt näkemään miten ihanasta juhlapyhästä voikaan olla kyse. Olemme käyneet nyt joka vuosi mieheni vanhempien luona, jossa on ollut juhlimassa myös mieheni isoisä. Tänäkin vuonna olimme syömässä mieheni vanhempien luona ja siellä oli oikein ihana tunnelma, kun oli koko perhe mukana. Ensi vuonna tilanne tulee kuitenkin muuttumaan. Haluan ja aionkin luoda meille ihan uusia isänpäivän perinteitä. Tullaan varmasti askartelemaan suloisia isänpäiväkortteja meidän ihanan pienen poikamme kanssa ja herätetään rakas mieheni haleilla ja märillä suukoilla ♥ Kyllä jokainen isä on sen ansainnut. Sisälläni kiehuu, kun luen uutisartikkeleita jostain typerästä läheisenpäivästä. Jumankauta, miksi kaikesta pitää tehdä niin yhtenäistä massaa. Miksi se yksi ainut kunniapäivä viedään toisilta. Ei kaikkia voi aina miellyttää. Toivottavasti sama pätee sitten myös äitienpäivään. Prkl. Nojoo, mutta tämä on taas tällainen asia, mistä voi olla montaa mieltä. Koskahan mennään niin pitkälle, että "taivaan isä" onkin "taivaan henkilö", haha.

Mutta tosiaan, raskausviikko vaihtui ja tänään on siis rv 22+1. Masu on selkeästi pullahtanut jo esiin, kun töissäkin on alkanut tulemaan taas lisää onnitteluja ja voinnin uteluita ihan random tahoilta. Mieskin yllättyi, kun oli ohittamassa minua ja olevinaan väisti kaukaa, mutta hipaisikin vahingossa masuani :D "Masu!" hän huudahti. Anoppini ja kälynikin huomasivat eilen pallomahani kasvaneen. Toki olin laittanut päälle sellaisen äitiysmekon, missä se masu oikein vielä korostuu, mutta eipä tässä ole enää oikein millään vaatteella saanut masua kokonaan piiloon. Tästä se masun kasvattelu sitten vasta alkaakin.

Vointi on ollut varsin hyvä. Lauantaina ahersin taas hieman tulevassa lastenhuoneessa, jonka seurauksena selkä tuli vähän kipeäksi, mutta levolla se kipu sitten hävisikin nopsasti. Jonkinlaista vihlontaa tuntui myös lauantaina lantion seutuvilla, mutta lueskelin juuri, että nyt voi tuntua masun kasvun takia jotain vihlontaa nimenomaan juuri vatsan sivuilla. Masu on tosiaan kasvanut jo niin paljon, että olen alkanut tuntemaan potkuja välillä jopa navan korkeudella. Tietyssä asennossa huomaan myös navan työntyvän ulos, että liekkö se sitten jossain kohtaa plopsahtaa kokonaan ulos. Hyyyi.

Huomenna on taas vuorossa neuvola ja tällä kertaa pitäis saada jo viimein tuo kuuluisa lääkärintodistus, millä pääsee sitten tekemään äitiyspakkaushakemusta, jipii! En malta odottaa, että pääsen hipeltämään niitä kaikkia vauvanvaatteita! Yhtään vaatetta en ole vielä kotiuttanut. Ainoastaan yhdet villasukat oli anoppi neulonut ja ne löytyy jo tulevasta lastenhuoneesta, mutta vielä en ole uskaltanut kauheasti mennä vaatteita ostelemaan :D Vielä ehtii.

Palaillaan taas myöhemmin neuvolan kuulumisilla.

Hauskaa viikkoa kaikille!

P.S. Enää viikko meidän kaveriporukan pikkujouluristeilyyn!!! Iiih!

6. marraskuuta 2017

Ensimmäiset hankinnat

Huhhuh, olipas viikonloppu. Nyt täytyy kyl sanoa, että pikkusen vois alkaa jo tahtia hidastamaan, kun viikonlopun sykkimisen jäljiltä lievästi sanottuna uuvuttaa.

Viikonloppu meni siis aika tarkalla minuuttiaikataululla, kun oli niin paljon tehtävää. Perjantaina siivottiin koko kämppä putsiskliin ja lauantaina päivä alkoi kaupassa käynnillä ja leipomisella ja kolmen aikaan meille alkoikin jo tulla ensimmäisiä vieraita kokkailemaan salsadippiä ja guacamolea meidän Halloween aiheisille tortillakesteille. Sitten tulikin jo Tiina ja hänen perheensä ja päästiin tekemään salaatteja yms. Tiinan ihana pikkuinen 2 v. tyttö oli pukeutunut noidaksi ja seikkaili ympäri kämppää hienon hattunsa kanssa. Meidän koira tietysti seuraili tyttöä aina mihin hän sitten menikin :D Ihana pikku lapsenvahtimme. Pian saapuikin jo Silja 1 v. tyttönsä kanssa ja kaivoinkin sitten esille vanhan barbie-laatikkoni tytöille tutkittavaksi. Se olikin oikea kunnon aarrelaatikko! Myöhemmin illalla tuli vielä loputkin vieraat ja syötiin oikein kunnolla masut täyteen.

Tiinan tyttö sai luvan ottaa meidän kurpitsaämpäristä pari karkkia, mutta siinä tais olla pari karkkia jo liikaa, kun loppuillasta tyttö vaan naureskeli ja kikatteli ja esiintyi meille :D Me aikuiset olimme lyysähtäneet masut täysinä sohvalle ja saimme nauttia esityksestä ja naureskella mukana. Ihana pikkulikka ♥ Ysin aikaan vieraat alkoivat jo pikku hiljaa lähteä ja olinkin jo itse siinä vaiheessa niin tsippi, että vaihdoin vain yökkärin päälle ja pian nukahdinkin jo sohvalle.

Sunnuntaina herättiin taas suht ajoissa, sillä vuorossa oli reissu Ikeaan! Oltiin olevinaan ajoissa ennen puolta päivää, mutta siellä oli taas ihan tuhottoman paljon jengiä, ettei voi käsittääkkään. Noh onneksi meillä oli jo aika pitkälti valmiiksi suunniteltu ostoslista mukana, niin ei tarvinnut kauhean kauaa kierrellä siellä. Ostoslistalla oli siis yksi lipasto, uusi tv-taso ja pinnasänky. Tv-tasoa ei ollut valitettavasti varastossa (vaikka just sitä varten oltiin vuokrattu peräkärry), mutta muut kaikki löytyi. Lisäksi ostin vielä kauan toivotun keinutuolin, jossa voin sitten sitä pikkuista kiikuttaa ja nukuttaa ♥ Löysin vielä hoitotasoon kiinnitettävän roskiksen ja muita lokeroita ja tulevan lapsen vaatekaappiin pari pientä kangaskoria. En siis ihan kauheasti lipsunut ostoslistasta :D haha.

Ikean lastauslaiturille saapuikin sitten oikein kunnon konkkaronkka porukkaa, kun vastassa oli appivanhemmat, kälyni, sekä äitini. Nimittäin seuraava etappi olikin sitten mennä äitini luokse tapettiprojektia viimeistelemään uusilla hienoilla lattialistoilla. Onni on, että meidän perheet tulee niin hyvin toimeen keskenään :) Äitini tarjosi koko köörille herkullista kalakeittoa ja lopuksi vielä kahvia ja unelmatorttua. Nam nam. Ruokailun jälkeen kälyni ja appiukkoni jäivät tekemään tuota listojen kiinnittämistä loppuun, kun meidän piti siirtyä kohti seuraavaa etappia.

Neljän jälkeen lähdin kaverini ja hänen koiransa kanssa koirapuistoilemaan. Samalla suunniteltiin meidän toiselle kaverille ja hänen miehelleen(heillä on siis syntymäpäivä peräkkäisinä päivinä) yllätys 30 v. synttäreitä. He kun eivät ole juuri synttäreitään juhlineet ja kaikki häät ja polttaritkin jäi heiltä kokonaan juhlimatta, kun heille syntyi heidän esikoisensa eli ihana kummityttöni, niin me ajateltiin vähän antaa heille ns. takaisin :D Tarkoituksena olisi viettää hauska päivä yhdessä, joka sitten huipentuu ravintolaillalliseen, jossa onkin kaikki heidän läheiset yllättämässä. Siinä onkin hommaa, mutta toivottavasti onnistutaan.

Tänään olenkin sitten menossa työpäivän jälkeen kollegalleni, kun hän on myymässä hieman vauvantarvikkeita ja vaatteita tarpeettomana pois. Meillä on suunnitelmissa ostaa häneltä ainakin turvakaukalo ja siihen kuuluva telakka, mutta varmaan jotain muutakin tarttuu varmasti mukaan.

Ensimmäisiä isoja hankintoja ollaan siis jo alettu tekemään. Nyt eletään siis jo raskausviikolla 22 eli tänään on rv 21+1. Vaunupohdinnat jatkuu edelleen. Meillä oli lauantaina hyvät keskustelut vaunuista, kun kavereilla on niistä vähän enemmän jo kokemusta. Emmaljungaa suositeltiin kovasti, jos koiran kanssa lähtee maastoon, koska siinä on niin hyvät ja isot renkaat. Myös Brion (nykyään Britaxen) Smilejä kehuttiin kovasti keveyden ja näppäryytensä takia, mutta kuulemma ovat kulkeneet hyvin myös paksussa lumihangessa. Täytyy tosiaan miettiä tarkkaan sitä, että mikä on just meidän tarpeisiin paras. Missä käytetään ja missä säilytetään yms. Kirjoittelen siitä sitten vielä lisää omassa postauksessa, kun se alkaa olemaan meilläkin vähän ajankohtaisempaa. Olenkin jo kovasti alkanut vilkuilemaan ohikulkevien vaunujen merkkejä ja malleja :D

Tulipas taas löpistyä ihan kauhean pitkä postaus taas tällä kertaa.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!!

1. marraskuuta 2017

Ensimmäinen

Tänään on jo marraskuun ensimmäinen päivä. Enää kuukausi, niin pääsee jo avaamaan joulukalenterin ensimmäisen luukun :D haha. Jos ei vielä ole tullut selväksi, niin olen ehdottomasti joulu/talvi-ihmisiä.

Eilen illalla mieheni pääsi tuntemaan ensimmäistä kertaa pienen potkut käteensä. Kerrankin hän malttoi odottaa niin kauan, että se potku sieltä taas tulee. Mies olikin ihan ihmeissään, että mikä se oikeen oli ja tuntui kuulemma hurjan jännittävältä. Musta tuntuu, että tää ipana huitoo menemään ihan jatkuvasti, mutta aina kun pyydän miestä paikalle, niin se loppuu. Mies sanookin aina leikillään pienelle, että "taidat olla vielä vähän ujo". Hahah.

Masussa on nyt ainakin liikkumatilaa pienellä. Välillä muksautuksia tuntuu oikealla masussa ja hetken päästä taas vasemmalla. Vielä mahtuu siis kuperkeikkaa tekemään. Liikkeiden päivärytmi on pysynyt edelleen samana eli aamulla ja iltapäivällä on vilkkainta. Nyt on ollut vähän myös illemmalla, mutta kympin aikaan, eli silloin kun menen itsekkin nukkumaan, on masussa taas ihan hiljaista. Jostain oppaasta luin, että nyt sillä pienellä ihan oikeasti on niitä univaiheitakin, että ehkä sille alkaa pikkuihiljaa muodostumaan joku unirytmikin. Sopii toivoa :D

Muita raskausoireita on edelleen kuivat limakalvot, eli nenä on koko ajan ihan tukossa, pientä vihlontaa on taas esiintynyt masussa ja pitkästä aikaa myös rinnoissa. Odotusoppaissa kerrottiin ensimmäisen äidinmaidon mahdollisesti ilmaantuvan näillä viikoilla, joten sitä odotellessa sitten. Muuten olo on kyllä varsin mainio, lukuunottamatta tuota lievää suolisto-ongelmaa, josta viimeksi kirjoitin, mutta eiköhän me siihenkin keksitä vielä joku ratkaisu.

Viikonloppua taas kovasti odotellessa. Meille on mahdollisesti tulossa taas vähän kavereita pelailemaan lautapelejä ja viettämään iltaa Halloween-aiheisten herkkujen parissa :) Kiva nähdä miten Tiinankin masu on kasvanut, hih.

Palaillaan taas!

Alina ja pikkujäbä rv 20+2

P.S. Ainiin, voisin melkein jo tehdä oman ohjelmanumeron "Anopin kootut tempaukset", haha. Hän oli taas vähän keulinut ja osti meiän pikkuiselle uuden hienon pikkurepun ja hienot pikkuiset tossut. Menee ehkä ihan pieni hetki, ennen kuin meiän tyyppi pääsee niitä käyttämään :D Mutta ei siinä, tosi hienot olivat reppu ja tossut.