Jotenkin surullista miten niin nopeasti yhdessä silmänräpäyksessä voi turvallinen ja onnellinen olo muuttua suruksi ja epätoivoksi. Keskiviikkoaamuna olin vielä niin varma tästä raskaudesta, mutta jo puolen päivän aikaan kaikki muuttui.
Keskiviikkona se vuoto tosiaan alkoi. Se oli aluksi kovin niukkaa ja kivutonta, mutta torstaina melkein heti, kun pääsin sen neuvolan jälkeen töihin, niin alkoikin sitten jo kivut voimistumaan ja tiesin heti, ettei toivoa enää ole. Uskalsin ottaa kipuihin jo buranaa panadolin sijasta ja sain onneksi kivut pidettyä sen verran aisoissa, että nukuin torstai-perjantai välisenä yönä kuin tukki.
*ällövaroitus!*
Perjantaiaamuna oli hyvä olo. Lähdin hyvillä mielin töihin, koska ajattelin, että selviän helposti pahimmista kivuista 600mg buranalla. Kello alkoi lähestyä kolmea ja kivut alkoivat taas yltyä. Tällä kertaa kivut olivat täysin sietämättömiä. Kotimatkalla junassa puristin käsissäni olevaa kirjaa tuskissani ja yritin saada ajatukset muualle, mutta kivut olivat niin kovat, että teki mieli huutaa. Astuin viimein ulos junasta kotipysäkilläni ja tunsin kuinka siteeseen valahti jotain isoa. Kotiin päästyäni huomasin ison solumöykyn siteessä. Vaihdoin siteen ja lähdin koiran kanssa ulos.
Lauantaiaamuna kivut olivat taas hieman hellittäneet. Otin varuiksi yhden buranan, että jaksaisin juosta taas koko päivän millon missäkin. Kävin yksityisellä gynelläni ja hän oli hyvin pahoillaan keskenmenosta ja pyysi minua nousemaan tutkimustuolille. Ultrassa näkyi keskenmeno. Selvää sikiökaikua ei löydetty, mutta lääkärini arveli haalean muodostuman olevan keskenmennyt alkio. Sen vieressä näkyi vielä ehkä mahdollisesti ruskuaisrengas. Hän mittasi mahdollisen alkion mitoiksi noin 4 mm eli se olisi mennyt kesken rv 6+ jotain. Aivan niinkuin edellisissäkin raskauksissani. Mutta kuten tuli todettua, niin raskausmateriaalia on vielä kohdussa ja olenkin vuotanut joka päivä taukoamatta aina välillä enemmän ja välillä vähemmän. Lauantaina iltapäivällä tunsin taas kovia supistuksia ja huomasin jotain hyytymiä valahtaneen pönttöön vessassa käydessäni. Voi kunpa se olisi nyt tässä.
Sunnuntaina kivut olivat taas huomattavasti lievemmät. En tarvinnut särkylääkettä koko päivänä. Vuoto on edelleen vaihtelevaa, mutta jatkuvaa. Olen varautunut taas sellaiseen parin viikon vuotoputkeen. Huomasin myös, että mulla on taas sitä ihmeellistä ylävatsakipua näin keskenmenon jälkimainingeissa. Ehkä ne kohdun supistelut sitten vaan heijastuu jotenkin tuonne ylävatsaan saakka. Onneksi se on aina ennen mennyt parissa päivässä ohi. Toivottavasti nytkin. Tämähän alkaa mennä jo ihan rutiinitoimenpiteenä tämä keskenmeno.
Tänään olo on taas melko normaali. Aamulämpö oli viimein laskenut 36.93 asteesta 36.48 asteeseen. Pidän sitä hyvänä merkkinä, että kroppa alkaa pikkuhiljaa palautumaan. Saas nähdä kestääkö tämä keskenemenokierto taas perinteiset 45 päivää. Sen ainakin tiedän, että parit ekat menkat saattaa olla ihan mitä sattuu, ennen kuin ollaan taas ihan normaali kierroissa.
Joten eipä tässä auta kuin ottaa nyt hetki rennosti ja jättää taas vauvantekoprojekti hetkeksi taka-alalle.
P.S. Lääkärini laittoi lähetteen julkiselle tutkimuksiin, mutta nämä tällaiset eivät ole kiirellisiä, joten kutsu tutkimuksiin tulee ehkä joskus kesällä, jos tulee. Hän kuitenkin kertoi, että harvemmin niissä tutkimuksissa ihan oikeasti mitään syytä löytyy ja kehoittikin yrittämään vielä spontaania raskautta ihan vapaasti. Tiestysti kolme keskenmenoa reilun vuoden sisään tuntuu tosi raskaalta, mutta eiköhän me tästä taas nousta, Feenix-linnun lailla :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste gynekologi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste gynekologi. Näytä kaikki tekstit
24. huhtikuuta 2017
5. huhtikuuta 2017
Poks
Tänään poksautettiin ensimmäiset kokonaiset viikot plussasta eli tänään on 5+0. Tänään myös väsymys on iskenyt tänne ja kovaa :D Olen kyllä ollut lievästi uupunut koko edellisen viikon, mutta olen luonnollisesti pistänyt sen täysin remppauupumuksen piikkiin. Nyt huomaan, että alkaa olla jo vaikeaa pysyä töissä koko työpäivän ajan hereillä. Loppupäivästä meinaan jo ihan pilkkiä, haha.
Varasin tänään sitten ajan sinne varhaisultraan, mutta tällä kertaa se onkin vasta neuvolan ensikäynnin jälkeen. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono asia, mutta en malttanut olla varaamatta, kun löysin sopivan ajan lauantaiaamulta omalle gynelleni. Voin sitten samalla kysellä häneltä, mitä mieltä hän on, kannattaako minun ottaa vielä luget tähän tueksi vai pärjäänkö täysin luomuna. Sillon pitäis olla jo reippaasti yli 7+0 viikot, joten jos sillon vielä löytyy syke, niin ollaan taas pikkasen pidemmällä kuin viimeksi. Voih toivotaan parasta ♥
Lattiaremppa on edennyt jo niinkin pitkälle, että tänään on jäljellä enää minun työhuoneeni(ja ehkä jopa tuleva lastenhuone), sekä vaatehuone ja vielä viimeiset jalka- ja kynnyslistat yms. Meillä onkin nyt mennyt kaikki illat siirrellessä tavaroita aina huoneesta toiseen. Eilen saatiin viimein sohva takaisin olohuoneeseen ja siellä alkaakin olla jo pikkuhiljaa valmista. Ollaan miehen kanssa ihan suunnattoman onnellisia, että lopputulos näyttää jo nyt ihan törkeen hyvältä verrattuna edelliseen.
Rahapuoli nyt vähän painaa, kun autokin pitäisi ensi viikolla viedä vuosihuoltoon ja katsastukseen, mutta kyllä me tästä vielä selvitään. Kunhan saadaan nuo pesänrakennushommat valmiiksi, niin päästään säästämään vauvantarvikkeisiin :)
Tämmöstä taas täällä. Palaillaan!
Varasin tänään sitten ajan sinne varhaisultraan, mutta tällä kertaa se onkin vasta neuvolan ensikäynnin jälkeen. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono asia, mutta en malttanut olla varaamatta, kun löysin sopivan ajan lauantaiaamulta omalle gynelleni. Voin sitten samalla kysellä häneltä, mitä mieltä hän on, kannattaako minun ottaa vielä luget tähän tueksi vai pärjäänkö täysin luomuna. Sillon pitäis olla jo reippaasti yli 7+0 viikot, joten jos sillon vielä löytyy syke, niin ollaan taas pikkasen pidemmällä kuin viimeksi. Voih toivotaan parasta ♥
Lattiaremppa on edennyt jo niinkin pitkälle, että tänään on jäljellä enää minun työhuoneeni(ja ehkä jopa tuleva lastenhuone), sekä vaatehuone ja vielä viimeiset jalka- ja kynnyslistat yms. Meillä onkin nyt mennyt kaikki illat siirrellessä tavaroita aina huoneesta toiseen. Eilen saatiin viimein sohva takaisin olohuoneeseen ja siellä alkaakin olla jo pikkuhiljaa valmista. Ollaan miehen kanssa ihan suunnattoman onnellisia, että lopputulos näyttää jo nyt ihan törkeen hyvältä verrattuna edelliseen.
Rahapuoli nyt vähän painaa, kun autokin pitäisi ensi viikolla viedä vuosihuoltoon ja katsastukseen, mutta kyllä me tästä vielä selvitään. Kunhan saadaan nuo pesänrakennushommat valmiiksi, niin päästään säästämään vauvantarvikkeisiin :)
Tämmöstä taas täällä. Palaillaan!
7. helmikuuta 2017
The plan is ....there's no plan
Lääkärini soitti eilen verikokeiden tuloksista ja kuten arvelinkin, mitään erikoista ei löytynyt. Hemoglobiinikin oli tosi hyvällä tasolla ja keliakiaakaan ei tarvitse pelätä. Kaikki on siis hyvin.
Valitettavasti hän ei voinut määrätä minulle letrozolia, koska ei ole sitä koskaan ennen kenellekkään hoitomuotona määrännyt. Hän konsultoi kyllä ensin hormoniasioiden asiantuntijaa ja koska clomifenistakaan ei tullut yhtään vastetta, ei tuostakaan välttämättä olisi apua minulle. Toki olen lukenut, että monelle letrot ovat auttaneet vaikkei clomeista olekkaan tullut vastetta, mutta hän ei nyt pysty auttamaan tässä asiassa enempää.
Hän kuitenkin painotti, että koska mulla tulee ovulaatio ihan normaalisti, vaikkakin vähän myöhemmin, niin spontaani raskaus on ihan täysin mahdollista. Ja todennäköistäkin. Toimintasuunnitelma on nyt sitten sellainen, että katsotaan tämä kevät, että miten lähtee rullaamaan vai lähteekö ollenkaan ja sitten kesällä katsotaan uusi suunnitelma. Jos kolmas keskenmeno tulee, niin sitten pääsen tutkimuksiin naistenklinikalle, mutta todennäköisesti nuo kaksi edeltävää keskenmenoa ovat menneet vain huonon tuurin piikkiin. Jos kolmatta raskautta ei kuulu, niin sitten varmaankin laitetaan lähete lapsettomuusklinikalle hedelmöityshoitoihin.
Mutta nyt mennään siis näillä eväin. Kuten jo edellisessä postauksessani kerroinkin, niin olen oikeastaan nyt ihan tyytyväinen vain normaalielämään ilman kauheata raskautumispakkomiellettä. Koitan saada vähän muutakin sisältöä elämääni :D
Toivottavasti ymmärrätte tilanteeni. Pieni breikki tekee nyt hyvää. Moni varmaan miettii, että olen jo tuhlannut liikaa aikaa jahkailuun ja että minun pitäisi jo varata aika lapsettomuusklinikalle, mutta etten menettäisi omaa mielenrauhaani tämän asian kanssa, niin käymme tämän tien omaan tahtiimme. Jutut täällä blogissa varmasti toistaa jo itseään, mutta toivottavasti joku vielä jaksaa pitää meille peukkuja kaikesta huolimatta ♥
Jos luoja suo, me saamme vielä oman pienen lapsen syliimme asti.
Valitettavasti hän ei voinut määrätä minulle letrozolia, koska ei ole sitä koskaan ennen kenellekkään hoitomuotona määrännyt. Hän konsultoi kyllä ensin hormoniasioiden asiantuntijaa ja koska clomifenistakaan ei tullut yhtään vastetta, ei tuostakaan välttämättä olisi apua minulle. Toki olen lukenut, että monelle letrot ovat auttaneet vaikkei clomeista olekkaan tullut vastetta, mutta hän ei nyt pysty auttamaan tässä asiassa enempää.
Hän kuitenkin painotti, että koska mulla tulee ovulaatio ihan normaalisti, vaikkakin vähän myöhemmin, niin spontaani raskaus on ihan täysin mahdollista. Ja todennäköistäkin. Toimintasuunnitelma on nyt sitten sellainen, että katsotaan tämä kevät, että miten lähtee rullaamaan vai lähteekö ollenkaan ja sitten kesällä katsotaan uusi suunnitelma. Jos kolmas keskenmeno tulee, niin sitten pääsen tutkimuksiin naistenklinikalle, mutta todennäköisesti nuo kaksi edeltävää keskenmenoa ovat menneet vain huonon tuurin piikkiin. Jos kolmatta raskautta ei kuulu, niin sitten varmaankin laitetaan lähete lapsettomuusklinikalle hedelmöityshoitoihin.
Mutta nyt mennään siis näillä eväin. Kuten jo edellisessä postauksessani kerroinkin, niin olen oikeastaan nyt ihan tyytyväinen vain normaalielämään ilman kauheata raskautumispakkomiellettä. Koitan saada vähän muutakin sisältöä elämääni :D
Toivottavasti ymmärrätte tilanteeni. Pieni breikki tekee nyt hyvää. Moni varmaan miettii, että olen jo tuhlannut liikaa aikaa jahkailuun ja että minun pitäisi jo varata aika lapsettomuusklinikalle, mutta etten menettäisi omaa mielenrauhaani tämän asian kanssa, niin käymme tämän tien omaan tahtiimme. Jutut täällä blogissa varmasti toistaa jo itseään, mutta toivottavasti joku vielä jaksaa pitää meille peukkuja kaikesta huolimatta ♥
Jos luoja suo, me saamme vielä oman pienen lapsen syliimme asti.
3. helmikuuta 2017
Uusia keinoja
No niin, nyt on pakko myöntää, että olipas varsin mielenkiintoinen käynti gynellä eilen. Ensinnäkin päästän teidät kaikki nyt piinasta ja kerron, että vastetta ei ollut edelleenkään tarpeeksi. Kyllä, luit aivan oikein.
Gyne ultrasi ja oli ensin pitkään ihan hiljaa. Sitten hän avasin suunsa "ei täällä kyllä vieläkään näy yhtään kunnon johtofollikkelia". En ollut yhtään yllättynyt. Oikeastaan oletin näin olevan, koska ei tosiaankaan ole ollut vielä sellaisia limoja, mitkä viittais lähestyvään ovulaatioon. Sieltä löytyi noin 10 mm follikkeli ja limakalvotkin olivat ihan mitättömät. Tulee siis taas pitkä kierto ja itse arvelen oviksen tulevan vasta noin viikon päästä.
Gyneni vaikutti pettyneeltä, koska vastetta ei ollut, mutta otti asiani kuitenkin ihan tosissaan ja alkoi heti pohtia, että mitä seuraavaksi. Noh yhtäkkiä hän alkoi kyselemään mittojani ja kysyi, että olenko laihtunut. Kysymys tuntui oudolta. En ole laihtunut yhtään, vaan painoni on pysynyt samassa viimeiset kymmenisen vuotta ainakin. Hän kuitenkin laski painoindeksini ja se on kuulemma lievän alipainon rajoilla. Olin yllättynyt, koska syön ihan normaalisti ja ehkä vähän liikaakiin roskaruokaa (siksi halusinkin kokeilla sitä vhh-ruokavaliota) ja nyt gyneni suositteli minulle paria ylimääräistä kiloa lisää. Mietin kuumeisesti, että mitä ihmettä mä oikein teen väärin. Pitääkö mun nyt alkaa mättämään jotain donitseja niinkuin siinä Fitistä fätiksi ja takaisin-ohjelmassa eräs personal trainer joutui tekemään. Ugh.
Clomifenit eivät kuulemma yleensä tehoa kovin hyvin hoikkiin naisiin vaan yleensä se auttaa paremmin selkeästi pco-oireista kärsiviä. Kyselin kuitenkin vielä Letrozolista ja gyneni oli sitä mieltä, että sitä voisi kokeilla ja se voisi ehkä sopiakkin paremmin minulle. Käynnin lopuksi gyneni kuitenkin määräsi minut verikokeisiin, jossa otettiin ihan perus verenkuva eli hemoglobiini ja lisäksi myös tutkitaan onko minulla jotain imeytymishäiriötä eli esimerkiksi keliakiaa. En muista olenko tuosta keliakia epäilystä kirjoitellut ennen, mutta muistan jonkun lukijan joskus kommentoineen johonkin postaukseen, että sekin kannattaisi tutkia.
Uusia taktiikoita siis luvassa. Maanantaina gyneni soittaa verikokeiden tuloksista ja sitten tiedän myös lisää tulevasta mahdollisesta letro-kierrosta.
Huh olipas taas jännittävä päivä. Nyt voinen todeta vhh-dieetin päättyneen ja alan tankkaamaan ihan huolella kaikkea pullaa ja muuta hiilarihöttöä :D Huomenna meillä onkin luvassa mukava päivä, kun mennään kaveriporukalla taas ravintolaan syömään ja sen jälkeen mennään leffaan katsomaan Ringsiä. Huiiii!
Ihanaa viikonloppua kaikille!!
Gyne ultrasi ja oli ensin pitkään ihan hiljaa. Sitten hän avasin suunsa "ei täällä kyllä vieläkään näy yhtään kunnon johtofollikkelia". En ollut yhtään yllättynyt. Oikeastaan oletin näin olevan, koska ei tosiaankaan ole ollut vielä sellaisia limoja, mitkä viittais lähestyvään ovulaatioon. Sieltä löytyi noin 10 mm follikkeli ja limakalvotkin olivat ihan mitättömät. Tulee siis taas pitkä kierto ja itse arvelen oviksen tulevan vasta noin viikon päästä.
Gyneni vaikutti pettyneeltä, koska vastetta ei ollut, mutta otti asiani kuitenkin ihan tosissaan ja alkoi heti pohtia, että mitä seuraavaksi. Noh yhtäkkiä hän alkoi kyselemään mittojani ja kysyi, että olenko laihtunut. Kysymys tuntui oudolta. En ole laihtunut yhtään, vaan painoni on pysynyt samassa viimeiset kymmenisen vuotta ainakin. Hän kuitenkin laski painoindeksini ja se on kuulemma lievän alipainon rajoilla. Olin yllättynyt, koska syön ihan normaalisti ja ehkä vähän liikaakiin roskaruokaa (siksi halusinkin kokeilla sitä vhh-ruokavaliota) ja nyt gyneni suositteli minulle paria ylimääräistä kiloa lisää. Mietin kuumeisesti, että mitä ihmettä mä oikein teen väärin. Pitääkö mun nyt alkaa mättämään jotain donitseja niinkuin siinä Fitistä fätiksi ja takaisin-ohjelmassa eräs personal trainer joutui tekemään. Ugh.
Clomifenit eivät kuulemma yleensä tehoa kovin hyvin hoikkiin naisiin vaan yleensä se auttaa paremmin selkeästi pco-oireista kärsiviä. Kyselin kuitenkin vielä Letrozolista ja gyneni oli sitä mieltä, että sitä voisi kokeilla ja se voisi ehkä sopiakkin paremmin minulle. Käynnin lopuksi gyneni kuitenkin määräsi minut verikokeisiin, jossa otettiin ihan perus verenkuva eli hemoglobiini ja lisäksi myös tutkitaan onko minulla jotain imeytymishäiriötä eli esimerkiksi keliakiaa. En muista olenko tuosta keliakia epäilystä kirjoitellut ennen, mutta muistan jonkun lukijan joskus kommentoineen johonkin postaukseen, että sekin kannattaisi tutkia.
Uusia taktiikoita siis luvassa. Maanantaina gyneni soittaa verikokeiden tuloksista ja sitten tiedän myös lisää tulevasta mahdollisesta letro-kierrosta.
Huh olipas taas jännittävä päivä. Nyt voinen todeta vhh-dieetin päättyneen ja alan tankkaamaan ihan huolella kaikkea pullaa ja muuta hiilarihöttöä :D Huomenna meillä onkin luvassa mukava päivä, kun mennään kaveriporukalla taas ravintolaan syömään ja sen jälkeen mennään leffaan katsomaan Ringsiä. Huiiii!
Ihanaa viikonloppua kaikille!!
29. marraskuuta 2016
Soittoaika
Huomasin eilen tutkiskellessani hieman valkovuodon koostumusta, että se oli hieman punertavaa. Mitään ei siis pyyhkiessä huomaa, mutta kun tutkin vähän syvemmältä, niin valkovuodon joukossa oli selkeästi hitunen verta. Veikkaan, että tämä johtuu näistä suurista hormonimuutoksista, mutta pieni pelko iski persiiseen, että toivottavasti tiputtelu ei taas pitkän tauon jälkeen ala vaivaamaan. Noh onneksi voin tankata lugesteronia sitten kunhan se ovis sieltä joskus saapuu...jos saapuu.
Eilen luottogyneni soitti minulle ja puhuimme hieman tuosta perjantaisesta vasteultrasta. Hän kyseli ensin, että onko minulla ollut mitään oireita ja, että onko tarvetta katkaista kiertoa esimerkiksi teroluteilla. Kerroin uskovani oviksen tulevan vielä tällä viikolla, joten odotetaan ihan spontaania vuotoa(ei siis käynnistetä menkkoja etukäteen). Hän antoi luvan nostaa Clomifen annosta 100mg:aan (vaatii toki taas uuden seurantaultran) ja sain vielä loppukierron tueksi lisää Lugesteronia. Olen siitä erittäin tyytyväinen, koska jo pelkkä keltarauhashormoni on todistetusti ollut meille suureksi avuksi. Kyselin vielä siitä "tilkkasesta nesteestä vatsaontelossa", mutta hän tokaisi, ettei se välttämättä tarkoita mitään. En siis huolestu siitä sen enempää.
Lämmöt on ollut nyt jo parina aamuna 35.9-36.0 asteen tietämillä, joten uskoisin oviksen lähestyvän. Kuumia aaltojakaan ei enää ole ollut, mikä on toisaalta ihan mukavaa. Ainakin estrogeeni on taas palautunut tähän kroppaan. Leukaan on alkanut ilmestyä pieniä näppyjä, mikä viittaisi myös tulevaan ovikseen. Testit näyttää vielä ihan selkeätä negaa, mutta vielähän tässä on pari päivää aiempien laskelmieni mukaan jäljellä. Musta on hauska miettiä ja laskeskella minkä kokoinen munasolu siellä on minäkin päivänä. Tänään se vois olla parhaimmillaan jo jotain 15 mm eli kolmen-neljän päivän päästä se vois puhjeta :D Jännä nähdä miten käy vai jäänkö vaan rannalle ruikuttamaan, kun ovisplussaa ei tulekkaan. Haha.
Yhyy, huomenna koittaa viisurin leikkaus-päivä. Ehkä sillä keskenmenolla olikin joku tarkoitus ja se oli tuo huominen operaatio. Ties vaikka ilman tätä leikkausta kokisin kauhean tulehduksen ja kärsisin hirveistä kivuista, jos olisin yhä raskaana. Kuka tietää. Tutkimattomia ovat kohtalon tiet :D
Eilen luottogyneni soitti minulle ja puhuimme hieman tuosta perjantaisesta vasteultrasta. Hän kyseli ensin, että onko minulla ollut mitään oireita ja, että onko tarvetta katkaista kiertoa esimerkiksi teroluteilla. Kerroin uskovani oviksen tulevan vielä tällä viikolla, joten odotetaan ihan spontaania vuotoa(ei siis käynnistetä menkkoja etukäteen). Hän antoi luvan nostaa Clomifen annosta 100mg:aan (vaatii toki taas uuden seurantaultran) ja sain vielä loppukierron tueksi lisää Lugesteronia. Olen siitä erittäin tyytyväinen, koska jo pelkkä keltarauhashormoni on todistetusti ollut meille suureksi avuksi. Kyselin vielä siitä "tilkkasesta nesteestä vatsaontelossa", mutta hän tokaisi, ettei se välttämättä tarkoita mitään. En siis huolestu siitä sen enempää.
Lämmöt on ollut nyt jo parina aamuna 35.9-36.0 asteen tietämillä, joten uskoisin oviksen lähestyvän. Kuumia aaltojakaan ei enää ole ollut, mikä on toisaalta ihan mukavaa. Ainakin estrogeeni on taas palautunut tähän kroppaan. Leukaan on alkanut ilmestyä pieniä näppyjä, mikä viittaisi myös tulevaan ovikseen. Testit näyttää vielä ihan selkeätä negaa, mutta vielähän tässä on pari päivää aiempien laskelmieni mukaan jäljellä. Musta on hauska miettiä ja laskeskella minkä kokoinen munasolu siellä on minäkin päivänä. Tänään se vois olla parhaimmillaan jo jotain 15 mm eli kolmen-neljän päivän päästä se vois puhjeta :D Jännä nähdä miten käy vai jäänkö vaan rannalle ruikuttamaan, kun ovisplussaa ei tulekkaan. Haha.
Yhyy, huomenna koittaa viisurin leikkaus-päivä. Ehkä sillä keskenmenolla olikin joku tarkoitus ja se oli tuo huominen operaatio. Ties vaikka ilman tätä leikkausta kokisin kauhean tulehduksen ja kärsisin hirveistä kivuista, jos olisin yhä raskaana. Kuka tietää. Tutkimattomia ovat kohtalon tiet :D
26. marraskuuta 2016
kp 12 vasteultra
Kävin tosiaan eilen siellä vasteultrassa. Ensinnäkin täytyy mainita, että tämä kyseinen gyne totesi heti ens alkuun, ettei ole erikoistunut lapsettomuuteen, mutta suostui kuitenkin ultraamaan, että mitä sieltä löytyy.
Noh löytyikö sieltä sitten mitään? No ei.
Limakalvo hädin tuskin 5 mm ja ei yhtään johtofollikkelia. Munasoluja löytyi paljon, mutta kaikki olivat lähes samankokoisia eli noin 7mm (jos en ihan väärin muista). Eli toisin sanoen 50mg Clomifen annostuksella ei tullut yhtään vastetta, vaan ollaan ihan normikierron alkuvaiheessa. Näin ollen voidaan siis olettaa oviksen tulevan normaaliin tapaan vasta kp 20 tietämillä.
Tuon tiedon saatuani, tuntui aluksi pahalta. Tunsin oloni täysin luuseriksi. Eihän mun kroppa nyt tietenkään voi koskaan toimia niinkuin toivoisin sen toimivan. Ärsyttäää! Mutta toisaalta, eihän tässä ole vielä mitään menetetty. Ovis tulee (jos tulee) sitten, kun tulee.
Mutta tosiaan, koska kyseinen gyne ei ollut lapsettomuuteen erikoistunut lääkäri, niin hän ei voinut tehdä mitään suunnitelmia tulevaisuuteen, eli ei voinut esimerkiksi kasvattaa clomifen annostusta seuraavaan kiertoon. Näin ollen varasin soittoajan omalle luottogynelleni tulevalle maanantaille. Hän todennäköisesti sitten kasvattaa annostuksen määrää ja sitten ens kierrossa ultrataan uudestaan. Plah tylsää. Voisin kyllä kysellä samalla vähän lisää lugesteronia, jos sais edes vähän tuota luteaalivaihetta paranneltua oikeaan suuntaan. Eihän sitä tiedä. Voihan sekin auttaa, mutta silloin kyllä pelkään taas enemmän keskenmenon mahdollisuutta.
Mutta näin. Ei tässä sitten muuta, kuin ens viikon viisurinpoistoa odotellessa ja jos vielä voimia riittää, niin ovista tikuttelemaan.
Että semmosta.
P.S. Eilinen keikka oli ihan törkeen hyvä ja meillä oli ihan superhauskaa :D Think positive!
Noh löytyikö sieltä sitten mitään? No ei.
Limakalvo hädin tuskin 5 mm ja ei yhtään johtofollikkelia. Munasoluja löytyi paljon, mutta kaikki olivat lähes samankokoisia eli noin 7mm (jos en ihan väärin muista). Eli toisin sanoen 50mg Clomifen annostuksella ei tullut yhtään vastetta, vaan ollaan ihan normikierron alkuvaiheessa. Näin ollen voidaan siis olettaa oviksen tulevan normaaliin tapaan vasta kp 20 tietämillä.
Tuon tiedon saatuani, tuntui aluksi pahalta. Tunsin oloni täysin luuseriksi. Eihän mun kroppa nyt tietenkään voi koskaan toimia niinkuin toivoisin sen toimivan. Ärsyttäää! Mutta toisaalta, eihän tässä ole vielä mitään menetetty. Ovis tulee (jos tulee) sitten, kun tulee.
Mutta tosiaan, koska kyseinen gyne ei ollut lapsettomuuteen erikoistunut lääkäri, niin hän ei voinut tehdä mitään suunnitelmia tulevaisuuteen, eli ei voinut esimerkiksi kasvattaa clomifen annostusta seuraavaan kiertoon. Näin ollen varasin soittoajan omalle luottogynelleni tulevalle maanantaille. Hän todennäköisesti sitten kasvattaa annostuksen määrää ja sitten ens kierrossa ultrataan uudestaan. Plah tylsää. Voisin kyllä kysellä samalla vähän lisää lugesteronia, jos sais edes vähän tuota luteaalivaihetta paranneltua oikeaan suuntaan. Eihän sitä tiedä. Voihan sekin auttaa, mutta silloin kyllä pelkään taas enemmän keskenmenon mahdollisuutta.
Mutta näin. Ei tässä sitten muuta, kuin ens viikon viisurinpoistoa odotellessa ja jos vielä voimia riittää, niin ovista tikuttelemaan.
Että semmosta.
P.S. Eilinen keikka oli ihan törkeen hyvä ja meillä oli ihan superhauskaa :D Think positive!
25. marraskuuta 2016
Black Friday
Tänään on taas tuo jenkkien keksimä kulutusjuhlapäivä eli Black Friday. Minäpä tuhlaankin "ylimääräiset" rahani yksityiselle gynekäynnille :D Käy se näinkin.
Ultrakäynti on varattu vasta iltapäivälle. Vähän jo jännittää uuden lääkärin kohtaaminen, mutta eiköhän se ihan hyvin mene. Olen jo varautunut todennäköisesti huonoihin uutisiin "hällä väliä"-asenteella. En aio nyt stressata onko siellä tapahtunut mitään vai ei. Tämä onkin vasta vähän niinkuin harjoittelukierros. Eikö? Enemmän kauhulla odottelen jo sitä alaviisurin leikkausta. Tiettekö, taas luin Iltalehden sivuilta artikkelin liittyen alaviisurin poistoon ja otsikossa viitattiin siis siihen, että sen poistossa voi murtua jopa koko alaleukaluu. No tosi lohduttavaa taas. Tulee vaan elävästi mieleen se kun luin Iltalehden artikkelin siitä kuinka oireet alkuraskaudessa ovatkin hyvä asia ja oireettomuus saattaa olla merkki keskenmenosta. No eikös mulle sitten se keskenmeno heti tullut. Yrittääkö universumi taas vihjata mulle, että siitä viisurin poistosta ei seuraa hyvää. Prkl! Ahistaa.
Nojoo, mutta jotain positiivistakin, nimittäin tänään ollaan menossa kaveripariskunnan kanssa kattomaan yhtä keikkaa ja tällä kertaa ihan ilman lapsia :D Mukava ilta siis luvassa! Viikonloppu on kerrankin täysin tyhjä, mutta me aateltiin jo, että käydään vähän kaupoilla kattelemassa meille vähän uusia sisustusjuttuja kotiin. Pientä remppaa olis siis luvassa, mutta siitä sitten joskus myöhemmin lisää :)
Nyt ei muuta kuin oikein mukavaa viikonloppua ja ensimmäistä adventtisunnuntaita kaikille!
P.S. Tänään lämmöt oli laskenut 0.2 asteella, joten oikeaan suuntaan olla menossa :) Go estrogen, go!
Ultrakäynti on varattu vasta iltapäivälle. Vähän jo jännittää uuden lääkärin kohtaaminen, mutta eiköhän se ihan hyvin mene. Olen jo varautunut todennäköisesti huonoihin uutisiin "hällä väliä"-asenteella. En aio nyt stressata onko siellä tapahtunut mitään vai ei. Tämä onkin vasta vähän niinkuin harjoittelukierros. Eikö? Enemmän kauhulla odottelen jo sitä alaviisurin leikkausta. Tiettekö, taas luin Iltalehden sivuilta artikkelin liittyen alaviisurin poistoon ja otsikossa viitattiin siis siihen, että sen poistossa voi murtua jopa koko alaleukaluu. No tosi lohduttavaa taas. Tulee vaan elävästi mieleen se kun luin Iltalehden artikkelin siitä kuinka oireet alkuraskaudessa ovatkin hyvä asia ja oireettomuus saattaa olla merkki keskenmenosta. No eikös mulle sitten se keskenmeno heti tullut. Yrittääkö universumi taas vihjata mulle, että siitä viisurin poistosta ei seuraa hyvää. Prkl! Ahistaa.
Nojoo, mutta jotain positiivistakin, nimittäin tänään ollaan menossa kaveripariskunnan kanssa kattomaan yhtä keikkaa ja tällä kertaa ihan ilman lapsia :D Mukava ilta siis luvassa! Viikonloppu on kerrankin täysin tyhjä, mutta me aateltiin jo, että käydään vähän kaupoilla kattelemassa meille vähän uusia sisustusjuttuja kotiin. Pientä remppaa olis siis luvassa, mutta siitä sitten joskus myöhemmin lisää :)
Nyt ei muuta kuin oikein mukavaa viikonloppua ja ensimmäistä adventtisunnuntaita kaikille!
P.S. Tänään lämmöt oli laskenut 0.2 asteella, joten oikeaan suuntaan olla menossa :) Go estrogen, go!
2. marraskuuta 2016
DPO 0
Tänään on siis tuo kauan odotettu ovulaatiopäivä ja olenkin jo tuntenut hieman paineen tunnetta vasemmassa muniksessa. Hassua sinänsä, että tuo edellinen raskaushan alkoi vasemmasta munasarjasta, niin tapahtuukohan ovis tässäkin kierrossa vasemmassa muniksessa vai onko tämä jotain ihmeellistä raskauden jälkituntemuksia. No samapa tuo.
Mittasin taas tuttuun ja totuttuun tapaan aamulämmön ja se näytti 36.35 astetta eli ikäänkuin pientä nousua olisi jo tapahtunut. Voinemme siis uskoa oviksen todella tapahtuneen tai ehkä tapahtuvan juuri parhaillaan. Peittoja ollaan kyllä heiluteltu parinakin päivänä jo, mutta en laita tähän kiertoon nyt mitään suuria odotuksia, vaan lataan kunnon odotukset sitten taas siihen seuraavaan lääkkeelliseen kiertoon. Iih jännää!
Mutta nyt ollaankin sitten uuden ongelman äärellä. Eli tuo tulevan kierron vasteultra-aika. Tsekkasin jo Mehiläisestä, että gyneni on paikalla vain 24. ja 28. päivä. Riippuen luteaalivaiheeni pituudesta ne osuvat joko kp 10:lle tai kp 13:lle. Eli siis jos uusi kierto alkaa jo dpo 12, niin voisin ottaa tuon aiemman ajan ja se osuisi kp 10:lle tai sitten jos kierto alkaakin vasta dpo 14, niin tuo jälkimmäinen osuisi kp 13:lle. Se ois siis just eikä melkein, mutta kumman mä nyt uskallan varata?? Mulla on vahva fiilis, että luteaalivaihe jää lyhyeksi, mutta entäs jos ei jääkkään ja silloin tuo aiempi aika olisi jo kp8 ja eihän siinä nyt ole mitään järkeä. Ää apua! Kumpikohan noin niinkuin yleensä on edes parempi aika vasteultralle? Kp 10 vai kp 13? Kokemuksia kellään?
Ei varmaan pitäis ottaa tästä nyt ylimääräistä stressiä. Voinhan mä aina koittaa ettiä jollekkin toiselle gynelle ajan, mutta tietty ainahan se on mukavempi jo tutulle hoitavalle lääkärille varata se aika, kun jollekkin ihan tuiki tuntemattomalle. Ihan salettiin, jos nyt en varaa mitään aikoja, niin parin viikon päästä siellä ei oo enää yhen yhtä aikaa vapaana. Ehkä mä odotan vielä.... tai sit varaan jomman kumman ja sit perun sen jos menee huti. Äh en mä tiedä...
Nojoo, mutta nyt ainakin ollaan taas yksi askel edempänä.
Mittasin taas tuttuun ja totuttuun tapaan aamulämmön ja se näytti 36.35 astetta eli ikäänkuin pientä nousua olisi jo tapahtunut. Voinemme siis uskoa oviksen todella tapahtuneen tai ehkä tapahtuvan juuri parhaillaan. Peittoja ollaan kyllä heiluteltu parinakin päivänä jo, mutta en laita tähän kiertoon nyt mitään suuria odotuksia, vaan lataan kunnon odotukset sitten taas siihen seuraavaan lääkkeelliseen kiertoon. Iih jännää!
Mutta nyt ollaankin sitten uuden ongelman äärellä. Eli tuo tulevan kierron vasteultra-aika. Tsekkasin jo Mehiläisestä, että gyneni on paikalla vain 24. ja 28. päivä. Riippuen luteaalivaiheeni pituudesta ne osuvat joko kp 10:lle tai kp 13:lle. Eli siis jos uusi kierto alkaa jo dpo 12, niin voisin ottaa tuon aiemman ajan ja se osuisi kp 10:lle tai sitten jos kierto alkaakin vasta dpo 14, niin tuo jälkimmäinen osuisi kp 13:lle. Se ois siis just eikä melkein, mutta kumman mä nyt uskallan varata?? Mulla on vahva fiilis, että luteaalivaihe jää lyhyeksi, mutta entäs jos ei jääkkään ja silloin tuo aiempi aika olisi jo kp8 ja eihän siinä nyt ole mitään järkeä. Ää apua! Kumpikohan noin niinkuin yleensä on edes parempi aika vasteultralle? Kp 10 vai kp 13? Kokemuksia kellään?
Ei varmaan pitäis ottaa tästä nyt ylimääräistä stressiä. Voinhan mä aina koittaa ettiä jollekkin toiselle gynelle ajan, mutta tietty ainahan se on mukavempi jo tutulle hoitavalle lääkärille varata se aika, kun jollekkin ihan tuiki tuntemattomalle. Ihan salettiin, jos nyt en varaa mitään aikoja, niin parin viikon päästä siellä ei oo enää yhen yhtä aikaa vapaana. Ehkä mä odotan vielä.... tai sit varaan jomman kumman ja sit perun sen jos menee huti. Äh en mä tiedä...
Nojoo, mutta nyt ainakin ollaan taas yksi askel edempänä.
11. lokakuuta 2016
Good news!
Nyt se on ohi! Kävin Jorvin sairaalassa uudessa jälkitarkastuksessa ja ultrassa selvisi, että kohtu on viimein tyhjentynyt kokonaan ja limakalvot olivat "kauniit"(ihme sanavalinta). Eilen tulikin jonkun verran hyytymiä, joten jospa se oli sitten se viimeinen raskausmateriaali, kun sen jälkeen vuoto on ollut lähinnä pelkkää vanhaa verta ja tänä aamuna sitä ei ole tullut enää yhtään. Saa nyt nähdä yllättääkö uusi vuoto vielä parin taukopäivän jälkeen, mutta nyt on kuitenkin kaikin puolin hyvä olo.
Sain muuten myös tietää sen mun veriryhmän ja yllätyksekseni se olikin B+. Ei siis ole mitään ongelmia senkään suhteen.
Jälkitarkastus Jorvissa oli ihan ok kokemus. Huoneessa oli minun lisäkseni hoitava lääkäri ja sitten vielä yksi hoitaja. Lääkäri kyseli niin fyysisestä kuin henkisestä hyvinvoinnista ja toisteli kovasti sanoja "tämä ikävä/valitettava tapahtuma". Alkoi ehkä ihan pikkusen ärsyttää, kun lääkäri puhui niin surullisen masentavaan ääneen että "onhan sinulla nyt varmasti kaikki hyvin" ja olisi melkein tehnyt mieli pillahtaa itkuun, kun joku noin näyttää välittävänsä. Pidin pääni, enkä itkenyt. Mulla on oikeasti paljon parempi mieli, kun mun ei tarvi vatvoa sitä keskenmenoa vaan mä saan kuulla hyviä uutisia siitä, että NYT kaikki on taas hyvin. Se on tärkeintä. Kukin tavallaan.
Nyt nautin pitkästä aikaa oireettomuudesta ja pikku hiljaa vuodottomuudestakin. Tällä hetkellä parasta on olla, kun olo on vaan yksinkertaisesti normaali. Piinaillaan niitä menkkojen alkamisia sitten myöhemmin.
Itseni tuntien, mulla on varmaan muutaman viikon päästä taas jo ihan eri vaihde silmässä :D
Sain muuten myös tietää sen mun veriryhmän ja yllätyksekseni se olikin B+. Ei siis ole mitään ongelmia senkään suhteen.
Jälkitarkastus Jorvissa oli ihan ok kokemus. Huoneessa oli minun lisäkseni hoitava lääkäri ja sitten vielä yksi hoitaja. Lääkäri kyseli niin fyysisestä kuin henkisestä hyvinvoinnista ja toisteli kovasti sanoja "tämä ikävä/valitettava tapahtuma". Alkoi ehkä ihan pikkusen ärsyttää, kun lääkäri puhui niin surullisen masentavaan ääneen että "onhan sinulla nyt varmasti kaikki hyvin" ja olisi melkein tehnyt mieli pillahtaa itkuun, kun joku noin näyttää välittävänsä. Pidin pääni, enkä itkenyt. Mulla on oikeasti paljon parempi mieli, kun mun ei tarvi vatvoa sitä keskenmenoa vaan mä saan kuulla hyviä uutisia siitä, että NYT kaikki on taas hyvin. Se on tärkeintä. Kukin tavallaan.
Nyt nautin pitkästä aikaa oireettomuudesta ja pikku hiljaa vuodottomuudestakin. Tällä hetkellä parasta on olla, kun olo on vaan yksinkertaisesti normaali. Piinaillaan niitä menkkojen alkamisia sitten myöhemmin.
Itseni tuntien, mulla on varmaan muutaman viikon päästä taas jo ihan eri vaihde silmässä :D
8. lokakuuta 2016
Jälkitarkastus
Tulin nopeasti kertomaan miten jälkitarkastuksessa yksityisellä gynellä meni.
Ensinnäkin aloitetaan vaikkapa siitä ultrasta. Sain tietää, ettei kohtu ole vielä tyhjentynyt, eli raskausmateriaalia on vielä tulematta ulos. Lisäksi hän kertoi, että alkio oli lopettanut kasvunsa mahdollisesti jo viikoilla 6+4 eli vähän sen jälkeen, kun kävin todistamassa meidän pikkuisen sykkeen :(
Nyt siis odotellaan, että kohtu tyhjenee kunnolla ja jos raskaustesti näyttää kuukauden jälkeen vielä plussaa, niin haetaan lääkkeet supistusten käynnistämiseen. Toivottavasti kroppa nyt tajuais puskea kaikki materiaalit ulos, ettei tämä nyt tästä kauheasti pitkittyisi. Gyneni lupasi laittaa lähetteen kättärille uuteen jälkitarkastukseen.
Noh jotain positiivistakin. Tulehdusta ei ole, vaikka vatsa vielä vähän aristaakin. Mitään ikäviä yllätyksiäkään ei löytynyt mahaa painellessa, joten jos särkylääkkeillä pärjää, niin kaikki on toistaiseksi vielä ihan hyvin. Lisäksi sain nyt reseptin clomeihin, jotka saan aloittaa vaikka heti ens kierrosta.
Ens kierrossa siis luvassa clomien aloitus, vasteultraus ja lopuksi vielä progesteroniverikoe, että nähdään onko sitä tarpeeksi vai onko vielä tarvetta luteaalivaiheen tukilääkitykselle. Clomien kanssa ei kuulemma pitäis olla tarvetta lugeille, mutta ei niistä siis haittaakaan ole jos tuntuu, että niistä on apua.
Nyt siis odotellaan, että vuoto lakkaa.
P.S. Ainiin, vielä vähän lisää positiivisia asioita, eli hampaat tuli vihdoin kuntoon! Ei enää hammasvaivoja, jipiiiii! :D
Ensinnäkin aloitetaan vaikkapa siitä ultrasta. Sain tietää, ettei kohtu ole vielä tyhjentynyt, eli raskausmateriaalia on vielä tulematta ulos. Lisäksi hän kertoi, että alkio oli lopettanut kasvunsa mahdollisesti jo viikoilla 6+4 eli vähän sen jälkeen, kun kävin todistamassa meidän pikkuisen sykkeen :(
Nyt siis odotellaan, että kohtu tyhjenee kunnolla ja jos raskaustesti näyttää kuukauden jälkeen vielä plussaa, niin haetaan lääkkeet supistusten käynnistämiseen. Toivottavasti kroppa nyt tajuais puskea kaikki materiaalit ulos, ettei tämä nyt tästä kauheasti pitkittyisi. Gyneni lupasi laittaa lähetteen kättärille uuteen jälkitarkastukseen.
Noh jotain positiivistakin. Tulehdusta ei ole, vaikka vatsa vielä vähän aristaakin. Mitään ikäviä yllätyksiäkään ei löytynyt mahaa painellessa, joten jos särkylääkkeillä pärjää, niin kaikki on toistaiseksi vielä ihan hyvin. Lisäksi sain nyt reseptin clomeihin, jotka saan aloittaa vaikka heti ens kierrosta.
Ens kierrossa siis luvassa clomien aloitus, vasteultraus ja lopuksi vielä progesteroniverikoe, että nähdään onko sitä tarpeeksi vai onko vielä tarvetta luteaalivaiheen tukilääkitykselle. Clomien kanssa ei kuulemma pitäis olla tarvetta lugeille, mutta ei niistä siis haittaakaan ole jos tuntuu, että niistä on apua.
Nyt siis odotellaan, että vuoto lakkaa.
P.S. Ainiin, vielä vähän lisää positiivisia asioita, eli hampaat tuli vihdoin kuntoon! Ei enää hammasvaivoja, jipiiiii! :D
16. syyskuuta 2016
Kauan odotettu varhaisultra
Risteily meni mukavasti ja en sitten tosiaankaan pystynyt olemaan kertomatta ystävälleni raskaudestani :D Onneksi kerroin, koska ystävänikin oli innoissaan meidän vauvauutisistamme.
Mutta tänään koitti sitten viimein tuo kauan odotettu varhaisultra. Aivan ensiksi luottogyneni tietysti onnitteli minua positiivisista uutisista ja pyysi pian istuutumaan tutkimuspenkkiin. Seurasin gynen ilmettä, kun hän tutkiskeli monitoria ja huomasin hänen hymyilevän. Pian hän käänsikin näytön minuun päin ja kertoi löytäneensä kohdusta raskauden. Huh ensimmäinen hyvä uutinen oli, että raskaus on oikeassa paikassa. Sen jälkeen hän näytti pienen pienen välkkyvän pisteen. Sykkivä sydänhän se siellä ♥ En meinannut saada sanaa suusta, kun muuten olisi tullut itku :'D Jo toinen hyvä uutinen; pikkuisemme syke. Lopuksi hän otti vielä alkion mitat ja koko vastasi viikkoja 6+1. Kuulemma yksi päivä sinne tänne ei haittaa, koska ei voi tietää kuinka kauan munasolu siellä matkustaa ennen kohdun seinämään kiinnittymistä. Ihanaa! Koko vastasi viikkoja ja pikkuinen kasvaa oikeaa vauhtia!
Sain gyneltäni vielä äitiyskortin, jonka otan sitten mukaan ensimmäiseen neuvolaan. Huiii, tämä raskaus tuntuu taas himpun verran todellisemmalta!! Lasketuksi ajaksi tuli nyt 11.5, mikä sattuu olemaan myös mieheni syntymäpäivä :D Lähdin gynekäynniltäni iloisin mielin, vaikka aika tyyris reissu olikin. Nyt ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampina.
Uusia oireita ei ole ilmaantunut yhtään. Vointi on edelleen erittäin hyvä. Nännit on super arat ja maha on ajoittain kuralla, mutta ainakaan ei ole ummetusta saati turvotusta. Vähän koitin kyllä jo tsekkailla painoani ja musta tuntuu, että mulle on kertynyt jo puol kiloa lisää painoa. Apua voiko se pitää paikkansa? Ehkä ne on nää boobsit :D Millon normaalisti paino alkaa nousta raskauden aikana?
Päivä ja viikko kerrallaan edetään. Seuraava etappi taitaa olla reilun parin viikon päästä oleva neuvolan ensikäynti ja silloin saadaan varmaan sovittua meille myös aika nt-ultraan? Se selvinnee sitten myöhemmin :)
Mutta tänään koitti sitten viimein tuo kauan odotettu varhaisultra. Aivan ensiksi luottogyneni tietysti onnitteli minua positiivisista uutisista ja pyysi pian istuutumaan tutkimuspenkkiin. Seurasin gynen ilmettä, kun hän tutkiskeli monitoria ja huomasin hänen hymyilevän. Pian hän käänsikin näytön minuun päin ja kertoi löytäneensä kohdusta raskauden. Huh ensimmäinen hyvä uutinen oli, että raskaus on oikeassa paikassa. Sen jälkeen hän näytti pienen pienen välkkyvän pisteen. Sykkivä sydänhän se siellä ♥ En meinannut saada sanaa suusta, kun muuten olisi tullut itku :'D Jo toinen hyvä uutinen; pikkuisemme syke. Lopuksi hän otti vielä alkion mitat ja koko vastasi viikkoja 6+1. Kuulemma yksi päivä sinne tänne ei haittaa, koska ei voi tietää kuinka kauan munasolu siellä matkustaa ennen kohdun seinämään kiinnittymistä. Ihanaa! Koko vastasi viikkoja ja pikkuinen kasvaa oikeaa vauhtia!
Sain gyneltäni vielä äitiyskortin, jonka otan sitten mukaan ensimmäiseen neuvolaan. Huiii, tämä raskaus tuntuu taas himpun verran todellisemmalta!! Lasketuksi ajaksi tuli nyt 11.5, mikä sattuu olemaan myös mieheni syntymäpäivä :D Lähdin gynekäynniltäni iloisin mielin, vaikka aika tyyris reissu olikin. Nyt ollaan taas yhtä kokemusta rikkaampina.
Uusia oireita ei ole ilmaantunut yhtään. Vointi on edelleen erittäin hyvä. Nännit on super arat ja maha on ajoittain kuralla, mutta ainakaan ei ole ummetusta saati turvotusta. Vähän koitin kyllä jo tsekkailla painoani ja musta tuntuu, että mulle on kertynyt jo puol kiloa lisää painoa. Apua voiko se pitää paikkansa? Ehkä ne on nää boobsit :D Millon normaalisti paino alkaa nousta raskauden aikana?
Päivä ja viikko kerrallaan edetään. Seuraava etappi taitaa olla reilun parin viikon päästä oleva neuvolan ensikäynti ja silloin saadaan varmaan sovittua meille myös aika nt-ultraan? Se selvinnee sitten myöhemmin :)
2. syyskuuta 2016
Baby steps
En oo vieläkään oikein sisäistänyt, sitä että olisin muka raskaana. Tällä hetkellä yritän vain selvitä pidemmälle kuin viime kerralla. Viimeksi keskenmeno alkoi 6+0, joten jos nyt päästään tuon päivän yli, niin ollaan taas jo kokemusta rikkaampia. Toivotaan kuitenkin, että kaikki menisi loppuun asti hyvin.
Olen tässä raskaudessa huomannut hieman eri oireita kuin viimeksi. Esim. olen tuntenut nyt päivittän(varmaan jo viikko oviksesta asti) pientä pistelyä kohdun seutuvilla. Mietin, että pitäisikö minun huolestua vai kasvaako kohtu nyt vain sen verran vauhdikkaasti, että ne pienet pistelyt on vain hyvä merkki? En ole vielä uskaltanut tehdä uutta testiä nähdäkseni onko viivat ollenkaan vahvistuneet. Myös digitestin tekeminen houkuttelisi, jos vaikka saisin vihdoinkin todistaa tuon "raskaana 3+" -tuloksen. Jos vaikka ensi viikolla kävis hakemassa ja testais.
Pientä unettomuutta on myös havaittavissa, koska nukuin taas viimekin yönä alle 5 tuntia. Jostain syystä se ei kuitenkaan tunnu muuten arjessa mitenkään. Olen oikeastaan yllättävänkin pirteä suhteessa nukuttuihin tunteihin. Liekö hormonit auttaa jaksamaan? No en tiedä. Koitan viikonloppuna saada vähän nukuttua univelkoja pois :)
Tuttuja oireita on sitten taas tuo inhottava löysä vatsa. Pahoinvoinnista en vielä pahemmin kärsi, mutta perästä kyllä kuuluu heti pikimiten syömisen jälkeen. Sama oli viime raskaudessa, kun vatsa oli jo käytännössä vesiripulilla. Ei kiva. Tyhjä vatsa toki aiheuttaa hieman etovaa oloa, mutta siitä kyllä selviää pienillä snäkseillä.
Varasin muuten netin kautta ajan gynelleni parin viikon päähän. Toivon, että hän suostuisi tuolloin ollessa rv 6+2 ultraamaan ja katsomaan löytyykö sieltä mitään ja jos löytyy, niin löytyykö ihan oikeasta paikasta, eikä esim. kohdun ulkopuolelta. Pelkään myös tuulimunatuomiota, joten toivottavasti sieltä löytyisi ehkä jo pienen pieni syke sillon seitsemännen raskausviikon alussa. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.
Ei muuta kuin ihanan rentouttavaa syksyistä viikonloppua kaikille !
P.S. Ainiin, laskin laskurilla lasketun ajan ja sain tulokseksi 10.5 :D Saa nähdä syntyykö se äitienpäivänä vaiko kenties mieheni syntymäpäivänä. Iiih hurjaa!
Olen tässä raskaudessa huomannut hieman eri oireita kuin viimeksi. Esim. olen tuntenut nyt päivittän(varmaan jo viikko oviksesta asti) pientä pistelyä kohdun seutuvilla. Mietin, että pitäisikö minun huolestua vai kasvaako kohtu nyt vain sen verran vauhdikkaasti, että ne pienet pistelyt on vain hyvä merkki? En ole vielä uskaltanut tehdä uutta testiä nähdäkseni onko viivat ollenkaan vahvistuneet. Myös digitestin tekeminen houkuttelisi, jos vaikka saisin vihdoinkin todistaa tuon "raskaana 3+" -tuloksen. Jos vaikka ensi viikolla kävis hakemassa ja testais.
Pientä unettomuutta on myös havaittavissa, koska nukuin taas viimekin yönä alle 5 tuntia. Jostain syystä se ei kuitenkaan tunnu muuten arjessa mitenkään. Olen oikeastaan yllättävänkin pirteä suhteessa nukuttuihin tunteihin. Liekö hormonit auttaa jaksamaan? No en tiedä. Koitan viikonloppuna saada vähän nukuttua univelkoja pois :)
Tuttuja oireita on sitten taas tuo inhottava löysä vatsa. Pahoinvoinnista en vielä pahemmin kärsi, mutta perästä kyllä kuuluu heti pikimiten syömisen jälkeen. Sama oli viime raskaudessa, kun vatsa oli jo käytännössä vesiripulilla. Ei kiva. Tyhjä vatsa toki aiheuttaa hieman etovaa oloa, mutta siitä kyllä selviää pienillä snäkseillä.
Varasin muuten netin kautta ajan gynelleni parin viikon päähän. Toivon, että hän suostuisi tuolloin ollessa rv 6+2 ultraamaan ja katsomaan löytyykö sieltä mitään ja jos löytyy, niin löytyykö ihan oikeasta paikasta, eikä esim. kohdun ulkopuolelta. Pelkään myös tuulimunatuomiota, joten toivottavasti sieltä löytyisi ehkä jo pienen pieni syke sillon seitsemännen raskausviikon alussa. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.
Ei muuta kuin ihanan rentouttavaa syksyistä viikonloppua kaikille !
P.S. Ainiin, laskin laskurilla lasketun ajan ja sain tulokseksi 10.5 :D Saa nähdä syntyykö se äitienpäivänä vaiko kenties mieheni syntymäpäivänä. Iiih hurjaa!
29. heinäkuuta 2016
Lääkitys kunnossa!
Kävin eilen viimein apteekista hakemassa tuon Lugesteron kuurini. Tai noh ainakin puolet siitä, eli 30 tablettia. Sain siis ihan hirmuisen kasan lääkkeitä, koska annostus tulee olemaan 1x 100mg aamulla ja 1x 200mg illalla, joten sain yhden paketin noita 100mg:ia ja kaksi pakettia 200mg:ia.
Jännittää jo ihan seuraava kierto :D Jo se, kun gyne kertoi annostuksestani, toi uutta toivoa taas tännekkin. "Viimeistään oviksen kolmantena päivänä aloitetaan ja jatketaan, kunnes vuoto alkaa....TAI jos raskaus alkaa, niin jatketaan raskauden kymmenennelle viikolle". Jos raskaus alkaa... Tuli ihan outo tunne. Minäkö? Raskaana? Onko se vielä mahdollista?
Vielä pitäis muutama päivä jaksaa odotella menkkoja ja sitten vois taas laittaa kaiken likoon ens kierron ovista varten :D haha. Vitamiinit ja Royal geleet ja ovistestit ja kaikki. Niin kuin sanoin ennen lomiani, niin nyt lähdetään uudella energialla uuteen kiertoon! Syyskuussa vois sit vaik vaatia niitä clomeja.
Jep, this is the plan!
Jännittää jo ihan seuraava kierto :D Jo se, kun gyne kertoi annostuksestani, toi uutta toivoa taas tännekkin. "Viimeistään oviksen kolmantena päivänä aloitetaan ja jatketaan, kunnes vuoto alkaa....TAI jos raskaus alkaa, niin jatketaan raskauden kymmenennelle viikolle". Jos raskaus alkaa... Tuli ihan outo tunne. Minäkö? Raskaana? Onko se vielä mahdollista?
Vielä pitäis muutama päivä jaksaa odotella menkkoja ja sitten vois taas laittaa kaiken likoon ens kierron ovista varten :D haha. Vitamiinit ja Royal geleet ja ovistestit ja kaikki. Niin kuin sanoin ennen lomiani, niin nyt lähdetään uudella energialla uuteen kiertoon! Syyskuussa vois sit vaik vaatia niitä clomeja.
Jep, this is the plan!
22. heinäkuuta 2016
Uusia taktiikoita
Tänään oli tuo varaamani gyneaika. Onnistuin kuitenkin jotenkin ihmeellisesti kämmäämään, sillä olin varannut ajan väärään paikkaan ja näin ollen koko käynti jäi käymättä, mutta sain kuitenkin käytyä asioita läpi luottogyneni kanssa puhelimitse.
Puhuimme terolut kuurin vaikutuksista ja kyselin hieman mitä hän oli mieltä meidän tilanteestamme. Gyne oli sitä mieltä, että saan itse päättää haluanko kokeilla vielä teroluttia, (mutta tällä kertaa alottaisin kuurin vasta ovulaation jälkeen) vai kokeillaanko clomifeniä. Noh koska viimeisissä terokierroissa luteaalivaihe jäi odotettua lyhyemmäksi päätin, että haluan vielä kokeilla uudestaan keltarauhashormonia. Eihän sitä tiedä, jos kaikki johtuukin vain siitä, ettei munasolu ehdi kiinnittymään, kun limakalvot vuotaa pois ennen aikojaan.
Gynekologini sanoi tietysti taas nämä perus liirum laarumit, eli olen vielä nuori ja meillä on se yksi alkanut raskauskin takana, niin ei välttämättä tarvitse hötkyillä niiden clomien kanssa, mutta jos haluan, niin voisimme kokeilla sitä sitten vaikka syksyllä. Mielestäni ihan hyvä idea tässä kohtaa. Toki syksyllä meillä tulee jo kaksi vuotta täyteen yrityksen aloittamisesta, mutta en halua turhaa stressiä jo kaiken muun syysstressin päälle, joten turha kiirehtiä.
Gyneni siis laittoi minulle reseptin uuteen lääkekuurin, mutta soitti vielä myöhemmin uudestaan, että haluaakin tällä kertaa kokeilla Lugesteronia, joka otetaan siis vaginaalisesti eli suoraan sanottuna alapään kautta :D Ja tällä kertaa otan kuurin vasta viimeistään dpo 3, eli ens kierrossa päästään taas tikuttelemaan, "jippii".
Tavallaan olen taas erittäin innostunut, koska pääsen taas kokeilemaan jotain uutta, mutta toisaalta epätoivo aina hiipii takavasemmalta ja tuntuu, ettei tästäkään ole taas kuitenkaan mitään apua.
Mutta ei auta itku markkinoilla! Näillä mennään.
Onko kellään kokemuksia Lugesteronista?
Puhuimme terolut kuurin vaikutuksista ja kyselin hieman mitä hän oli mieltä meidän tilanteestamme. Gyne oli sitä mieltä, että saan itse päättää haluanko kokeilla vielä teroluttia, (mutta tällä kertaa alottaisin kuurin vasta ovulaation jälkeen) vai kokeillaanko clomifeniä. Noh koska viimeisissä terokierroissa luteaalivaihe jäi odotettua lyhyemmäksi päätin, että haluan vielä kokeilla uudestaan keltarauhashormonia. Eihän sitä tiedä, jos kaikki johtuukin vain siitä, ettei munasolu ehdi kiinnittymään, kun limakalvot vuotaa pois ennen aikojaan.
Gynekologini sanoi tietysti taas nämä perus liirum laarumit, eli olen vielä nuori ja meillä on se yksi alkanut raskauskin takana, niin ei välttämättä tarvitse hötkyillä niiden clomien kanssa, mutta jos haluan, niin voisimme kokeilla sitä sitten vaikka syksyllä. Mielestäni ihan hyvä idea tässä kohtaa. Toki syksyllä meillä tulee jo kaksi vuotta täyteen yrityksen aloittamisesta, mutta en halua turhaa stressiä jo kaiken muun syysstressin päälle, joten turha kiirehtiä.
Gyneni siis laittoi minulle reseptin uuteen lääkekuurin, mutta soitti vielä myöhemmin uudestaan, että haluaakin tällä kertaa kokeilla Lugesteronia, joka otetaan siis vaginaalisesti eli suoraan sanottuna alapään kautta :D Ja tällä kertaa otan kuurin vasta viimeistään dpo 3, eli ens kierrossa päästään taas tikuttelemaan, "jippii".
Tavallaan olen taas erittäin innostunut, koska pääsen taas kokeilemaan jotain uutta, mutta toisaalta epätoivo aina hiipii takavasemmalta ja tuntuu, ettei tästäkään ole taas kuitenkaan mitään apua.
Mutta ei auta itku markkinoilla! Näillä mennään.
Onko kellään kokemuksia Lugesteronista?
29. kesäkuuta 2016
Suunnitelmia
Pidätte varmaan mua jo ihan mielipuolena kun käyn täällä joka päivä kirjottelemassa jotain :D Mutta kun saan johonkin purettua ajatukseni, niin ne ei enää vaivaa pienessä päässäni. Ja tietysti jos kirjoitteluni auttaa jotain muuta samojen asioiden kanssa painivia, niin aina vain parempi.
Mutta niin asiaan. Varasin eilen sitten jo etukäteen valmiiksi ajan gynelleni. Sain ajan jo heinäkuun loppuun, joten ehkä silloin ollaan jo vähän viisaampia elokuun kiertoa silmällä pitäen.
Juteltiin eilen mieheni kanssa seuraavasta etapista meidän yritystaipaleella eli niistä clomeista. Mieheni on ihan totaalisen ummikko näissä lapsettomuusasioissa. Hän ei kyllä ala itse tutkimaan asiaa, mutta kuuntelee kyllä mielenkiinnolla kun alan hänelle jotain sepustamaan. Noh kerroin hänelle, että olen varannut taas ajan gynelle ja aion kysyä häneltä clomeista. Kerroin myös, että clomien käyttöönotto vaatii seurantaultrausta ja mahdollisesti jotain yhdyntätaukoakin jos lääkäri kertoo, että nyt on monikkoraskauden riski. Mies otti kaiken infon positiivisena vastaan, vaikka vähän järkyttyikin ajatuksesta "seksilakko" :D
Juteltiin myös hieman meidän keskenmenneestä raskaudesta tai lähinnä siitä, mitä siinä kierrossa tehtiin ns. oikein. Muistelin, että meitä oli tuolloin purrut pieni treenikärpänen ja olimme juuri aloittaneet kunnon kunnonkohotuksen. Olisiko se ollut ratkaisu meidän ongelmaan? Silloin tuli oviskin oikeaoppisesti jo kp 15, mikä on siis erittäin harvinaista minulle. Siinä kierrossa meni kaikki muukin aivan nappiin, kun söin terolut kuurin kp 15-24, joten luteaalivaihekkin on ollut täysin ihanteellinen 14 päivää.
Musta tuntuu, että tämä yrittäminen on vaan niin pienestä kiinni. Jos vaan taas tulis yksi sellainen täydellinen kierto, missä kaikki menis nappiin.
Noh sitä täydellistä kiertoa odotellessa. Tänään aamulla tuntui jo hetkittäisiä menkkakramppeja, joten odottelen menkkojen alkavan hetkenä minä hyvänsä. Mitä aikaisemmin sen parempi. Pitäis nimittäin niistä viikonlopun juhlistakin jotenkin selvitä.
Tänään dpo 12.
P.S. Jos jotain positiivista, niin ainakin tässä kierrossa luteaalivaihe on jo pidempi kuin edellisen kierron 11 päivää. Wohoo!
Mutta niin asiaan. Varasin eilen sitten jo etukäteen valmiiksi ajan gynelleni. Sain ajan jo heinäkuun loppuun, joten ehkä silloin ollaan jo vähän viisaampia elokuun kiertoa silmällä pitäen.
Juteltiin eilen mieheni kanssa seuraavasta etapista meidän yritystaipaleella eli niistä clomeista. Mieheni on ihan totaalisen ummikko näissä lapsettomuusasioissa. Hän ei kyllä ala itse tutkimaan asiaa, mutta kuuntelee kyllä mielenkiinnolla kun alan hänelle jotain sepustamaan. Noh kerroin hänelle, että olen varannut taas ajan gynelle ja aion kysyä häneltä clomeista. Kerroin myös, että clomien käyttöönotto vaatii seurantaultrausta ja mahdollisesti jotain yhdyntätaukoakin jos lääkäri kertoo, että nyt on monikkoraskauden riski. Mies otti kaiken infon positiivisena vastaan, vaikka vähän järkyttyikin ajatuksesta "seksilakko" :D
Juteltiin myös hieman meidän keskenmenneestä raskaudesta tai lähinnä siitä, mitä siinä kierrossa tehtiin ns. oikein. Muistelin, että meitä oli tuolloin purrut pieni treenikärpänen ja olimme juuri aloittaneet kunnon kunnonkohotuksen. Olisiko se ollut ratkaisu meidän ongelmaan? Silloin tuli oviskin oikeaoppisesti jo kp 15, mikä on siis erittäin harvinaista minulle. Siinä kierrossa meni kaikki muukin aivan nappiin, kun söin terolut kuurin kp 15-24, joten luteaalivaihekkin on ollut täysin ihanteellinen 14 päivää.
Musta tuntuu, että tämä yrittäminen on vaan niin pienestä kiinni. Jos vaan taas tulis yksi sellainen täydellinen kierto, missä kaikki menis nappiin.
Noh sitä täydellistä kiertoa odotellessa. Tänään aamulla tuntui jo hetkittäisiä menkkakramppeja, joten odottelen menkkojen alkavan hetkenä minä hyvänsä. Mitä aikaisemmin sen parempi. Pitäis nimittäin niistä viikonlopun juhlistakin jotenkin selvitä.
Tänään dpo 12.
P.S. Jos jotain positiivista, niin ainakin tässä kierrossa luteaalivaihe on jo pidempi kuin edellisen kierron 11 päivää. Wohoo!
10. maaliskuuta 2016
Jälkitarkastus
Kävin tänään tosiaan sitten siellä gynekologilla jälkitarkastuksessa ja ultrassa kaikki näytti olevan hyvin. Kohtu oli tyhjä ja limakalvotkin näytti jo ohentuneen kokonaan. Munasarjoissa ei näkynyt oikeastaan mitään tapahtumaa, koska ne on tällä hetkellä niin sanotusti nollatilassa. Gynekologi antoi luvan yrittää uutta raskautta vaikka heti.
Ah ihanaa kuulla, että kaikki on hyvin. Kerroin myös oireistani ja epäilyistäni tulehduksesta, mutta gynekologi kerto, että spontaanista keskenmenosta hyvin harvoin tulee tulehduksia ja jos minulla olisi ollut joku tulehdus, niin todennäköisesti jo pelkkä ultraus olisi tuntunut ikävältä. Oireet todennäköisesti johtuvat vielä kehossani jylläävistä raskaushormoneista. Hcg-hormoni kuulemma puolittuu hitaasti ja voi näkyä raskaustestissä vielä tästä pari viikkoakin eteenpäin.
Teroluteistakin puhuttiin sen verran, että gyne kehotti odottamaan ensin yhdet menkat ennen kuin aloitan uuden terolut-kierron. Ihan vaan siks, että olisi helpompi laskea oikeat kierron päivät. Clomifeniäkään ei tarvitse ottaa vielä kokeiluun, kun ovulaatioita on onnistuttu bongailemaan viime kierroista ihan hyvin. Toki on myös mahdollista raskautua ennen kuin yksiäkään kuukautisia tulee, mutta rohkenen epäillä, että meillä kävisi niin hyvä tuuri.
Fiilis on nyt kuitenkin hyvä ja toiveikas. Mieskin jo kyselee, että koskas se ovulaatio nyt sitten mahdollisesti olis :D Ihan hassua, kuinka innoissaan mieskin on jo meiän projektista. Ainiin, ja gyne sanoikin, että spermanäytettä ei nyt tarvitse antaa, kun on tavallaan jo todistettu, että raskaus on mahdollista. Mies tykkää!
Nyt on varmaan vähän hiljaiset viikot luvassa blogin puolella, koska häät ja koska kroppakin on nyt vähän niinkuin lepotilassa, niin mitään mullistavaa tuskin tapahtuu :) Jään jännityksellä seurailemaan muiden piinapäiviä. Täällä pidetään kaikille peukkuja tasapuolisesti pystyssä!
Ah ihanaa kuulla, että kaikki on hyvin. Kerroin myös oireistani ja epäilyistäni tulehduksesta, mutta gynekologi kerto, että spontaanista keskenmenosta hyvin harvoin tulee tulehduksia ja jos minulla olisi ollut joku tulehdus, niin todennäköisesti jo pelkkä ultraus olisi tuntunut ikävältä. Oireet todennäköisesti johtuvat vielä kehossani jylläävistä raskaushormoneista. Hcg-hormoni kuulemma puolittuu hitaasti ja voi näkyä raskaustestissä vielä tästä pari viikkoakin eteenpäin.
Teroluteistakin puhuttiin sen verran, että gyne kehotti odottamaan ensin yhdet menkat ennen kuin aloitan uuden terolut-kierron. Ihan vaan siks, että olisi helpompi laskea oikeat kierron päivät. Clomifeniäkään ei tarvitse ottaa vielä kokeiluun, kun ovulaatioita on onnistuttu bongailemaan viime kierroista ihan hyvin. Toki on myös mahdollista raskautua ennen kuin yksiäkään kuukautisia tulee, mutta rohkenen epäillä, että meillä kävisi niin hyvä tuuri.
Fiilis on nyt kuitenkin hyvä ja toiveikas. Mieskin jo kyselee, että koskas se ovulaatio nyt sitten mahdollisesti olis :D Ihan hassua, kuinka innoissaan mieskin on jo meiän projektista. Ainiin, ja gyne sanoikin, että spermanäytettä ei nyt tarvitse antaa, kun on tavallaan jo todistettu, että raskaus on mahdollista. Mies tykkää!
Nyt on varmaan vähän hiljaiset viikot luvassa blogin puolella, koska häät ja koska kroppakin on nyt vähän niinkuin lepotilassa, niin mitään mullistavaa tuskin tapahtuu :) Jään jännityksellä seurailemaan muiden piinapäiviä. Täällä pidetään kaikille peukkuja tasapuolisesti pystyssä!
8. helmikuuta 2016
Malttamaton
Perjantaina tuli taas pieni romahdus omalle kohdalle, kun huomasin tiputteluvuodon taas alkaneen. Tuli semmonen instant vitutus, että "mikä *ittu tätä kroppaa oikein vaivaa". Varasin sitten hätäpäissäni heti ajan gynelle. Noh lauantaina mentiin sitten miehen kanssa yhdessä käymään siellä, että voisin sitten samalla kysellä ohimennen siitä spermanäytteestä ja kerroin tiputtelun taas alkaneen.
Eniten mua hämää se, että viime kierrossa ovulaatio tapahtui siis vasemmassa munasarjassa ja se tuli tosi myöhään ja sen myös selkeästi tunsi, että nyt se munasolu muljahti. Kaikki verikokeetkin näytti normaalia. Sitten taas se edeltävä kierto, jossa oli sitä tiputtelua ekan kerran, oli pituudeltaan normaalimpi (29 pv), mutta ovulaatio ei ollutkaan niin selkeä.
Noh kerroin kaikki epäilykseni gynelle ja yllätyksekseni hän määräsikin mulle sitten Teroluttia. Mä luulin, ettei mitään keinohormoneja voi ottaa, jos verikokeiden tulokset näyttää normaalia. No kävin sitten hakemassa nuo lääkkeet pikimiten apteekista ja kp 15, eli eilen, sunnuntaina otin ensimmäisen pillerin. Saas nyt nähdä vaikuttaako se tuohon tiputteluun mitenkään vai ei.
Spermanäytteestä puhuttiin sen verran, että lääkäri soittaa mulle tänään illalla ja laittaa miehelleni lähetteen Felicitakseen. Sitten kun se homma on hoidettu, voidaan alkaa miettimään sitä Clomifenia, mutta katsotaan nyt jänistääkö mies vai saadaanko tuloksia :D
Ja etteikö viikonlopussa olisi ollut taas tarpeeksi jännitystä, niin arvatkaapa mitä! Aloitin ovistikuttelun perjantaina, kun ajattelin, että ehkä se tiputtelu enteilikin ovulaatiota, mutta testi näytti nollaa. Noh lauantaina sitten muistin, että aa joo vois tehdä taas huvikseen sen ovistestin ja mitä ihmettä! Se hymyili mulle! :D Juoksin taas hymynaamani kanssa miehen luokse ja pistettiin taas samantien lakanat ryttyyn.
Huhhei, olipas taas mielenkiintoinen viikonloppu. Kaikesta huolimatta mä epäilen, että mitään ovulaatiota on tässä kierrossa kuitenkaan oikeasti tapahtunut. Mitään oireita ei ole ollut, eikä edes lämmöt ole yhtään nousseet. Kuitenkin on ihan hyvä tietää, että menkat alkaa siis todennäköisesti nyt kahden viikon päästä eli just sillon polttariviikonloppuna. Argh. Noh ei auta kuin pakata tampoonit reppuun ja menoksi :) Seuraava kierto onkin sitten meiän hääpäivän aikaan ja vähän jo epäilyttää, että ehtiikö menkat olla just sopivasti ennen meiän ihanaa hemmotteluviikonloppua vai osuuko ne just kohilleen. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.
Mutta tällaista taas tällä kertaa. Taukoahan tässä oli tarkoitus pitää, mutta pakkohan noita kiertoja on vähän seurailla, ettei menkat osu just ikävästi juhlien keskelle. Toivotaan, että nuo Terolutit auttaa pitämään sen seuraavankin kierron normaalin mittasena.
Eniten mua hämää se, että viime kierrossa ovulaatio tapahtui siis vasemmassa munasarjassa ja se tuli tosi myöhään ja sen myös selkeästi tunsi, että nyt se munasolu muljahti. Kaikki verikokeetkin näytti normaalia. Sitten taas se edeltävä kierto, jossa oli sitä tiputtelua ekan kerran, oli pituudeltaan normaalimpi (29 pv), mutta ovulaatio ei ollutkaan niin selkeä.
Noh kerroin kaikki epäilykseni gynelle ja yllätyksekseni hän määräsikin mulle sitten Teroluttia. Mä luulin, ettei mitään keinohormoneja voi ottaa, jos verikokeiden tulokset näyttää normaalia. No kävin sitten hakemassa nuo lääkkeet pikimiten apteekista ja kp 15, eli eilen, sunnuntaina otin ensimmäisen pillerin. Saas nyt nähdä vaikuttaako se tuohon tiputteluun mitenkään vai ei.
Spermanäytteestä puhuttiin sen verran, että lääkäri soittaa mulle tänään illalla ja laittaa miehelleni lähetteen Felicitakseen. Sitten kun se homma on hoidettu, voidaan alkaa miettimään sitä Clomifenia, mutta katsotaan nyt jänistääkö mies vai saadaanko tuloksia :D
Ja etteikö viikonlopussa olisi ollut taas tarpeeksi jännitystä, niin arvatkaapa mitä! Aloitin ovistikuttelun perjantaina, kun ajattelin, että ehkä se tiputtelu enteilikin ovulaatiota, mutta testi näytti nollaa. Noh lauantaina sitten muistin, että aa joo vois tehdä taas huvikseen sen ovistestin ja mitä ihmettä! Se hymyili mulle! :D Juoksin taas hymynaamani kanssa miehen luokse ja pistettiin taas samantien lakanat ryttyyn.
Huhhei, olipas taas mielenkiintoinen viikonloppu. Kaikesta huolimatta mä epäilen, että mitään ovulaatiota on tässä kierrossa kuitenkaan oikeasti tapahtunut. Mitään oireita ei ole ollut, eikä edes lämmöt ole yhtään nousseet. Kuitenkin on ihan hyvä tietää, että menkat alkaa siis todennäköisesti nyt kahden viikon päästä eli just sillon polttariviikonloppuna. Argh. Noh ei auta kuin pakata tampoonit reppuun ja menoksi :) Seuraava kierto onkin sitten meiän hääpäivän aikaan ja vähän jo epäilyttää, että ehtiikö menkat olla just sopivasti ennen meiän ihanaa hemmotteluviikonloppua vai osuuko ne just kohilleen. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.
Mutta tällaista taas tällä kertaa. Taukoahan tässä oli tarkoitus pitää, mutta pakkohan noita kiertoja on vähän seurailla, ettei menkat osu just ikävästi juhlien keskelle. Toivotaan, että nuo Terolutit auttaa pitämään sen seuraavankin kierron normaalin mittasena.
24. tammikuuta 2016
Dpo 14
Heräsin tänään vasta klo 8.30, vaikka menin eilen jo kympin jälkeen nukkumaan. Nukuin tosi sikeästi ja näin selkeitä uniakin. Näin unta ruuasta :D Mittasin taas tavalliseen tapaan lämmön ja se näytti olevan yhä 36.67. Sama kuin eilen siis. Vähän laskussa, mutta ei vielä romahtanut kokonaan. Ajattelin, että jospa mä sitten teen sen mun hartaudella säästetyn testin. Jospa se kertois mulle hyviä uutisia. Jospa se on sen tehtävä, kun olen sitä niin sinnikkäästi säästänyt.
Noh pissasin perinteisesti tikkuun ja laitoin sen odottamaan tason päälle. Ruudussa vilkkuva tiimalasi kertoi testin onnistuneen ja nyt vaan odoteltaisiin tulosta. Pian huomasin tuloksen tulleen ruudulle. Nostin testin käsiini ja katselin tarkemmin. Tulos: Not pregnant.
Se siitä testistä. Päähäni rynnisti samantien ajatus, alkoiko mun menkat nyt sitten? Pyyhin, mutta vielä ei ilmestynyt verta paperiin. Mahassa tuntuu hyvin pientä vihlontaa lantion seudulla, mutta ei muuta. Ei mitään oiretta. Ei yhtikäs mitään. Tänään ne varmasti kuitenkin alkaa. Olen sata varma.
Sain eilen viestin gynekologiltani. Progesteronitestin tulokset olivat tulleet. Tulokseni oli 47 eli oikein hyvä. Etsin netistä viitearvot tuohon luteaalivaiheeseen ja se oli 9,5-63,6 nmol/l. Nyt odotellaan sitten sitä, että menkat alkaa ja pääsen ottamaan lisää hormonitestejä.
En nyt siis aio vaipua masennukseen taas jälleen kerran tulleesta negatiivisesta tuloksesta. Ollaanhan tässä jo selvittelemässä mistä johtuu ja kuinka me voidaan parantaa meidän mahdollisuuksia. Ollaan kuitenkin menossa kokoajan eteenpäin, eikä junnata enää paikoillaan.
Baby steps...
Noh pissasin perinteisesti tikkuun ja laitoin sen odottamaan tason päälle. Ruudussa vilkkuva tiimalasi kertoi testin onnistuneen ja nyt vaan odoteltaisiin tulosta. Pian huomasin tuloksen tulleen ruudulle. Nostin testin käsiini ja katselin tarkemmin. Tulos: Not pregnant.
Se siitä testistä. Päähäni rynnisti samantien ajatus, alkoiko mun menkat nyt sitten? Pyyhin, mutta vielä ei ilmestynyt verta paperiin. Mahassa tuntuu hyvin pientä vihlontaa lantion seudulla, mutta ei muuta. Ei mitään oiretta. Ei yhtikäs mitään. Tänään ne varmasti kuitenkin alkaa. Olen sata varma.
Sain eilen viestin gynekologiltani. Progesteronitestin tulokset olivat tulleet. Tulokseni oli 47 eli oikein hyvä. Etsin netistä viitearvot tuohon luteaalivaiheeseen ja se oli 9,5-63,6 nmol/l. Nyt odotellaan sitten sitä, että menkat alkaa ja pääsen ottamaan lisää hormonitestejä.
En nyt siis aio vaipua masennukseen taas jälleen kerran tulleesta negatiivisesta tuloksesta. Ollaanhan tässä jo selvittelemässä mistä johtuu ja kuinka me voidaan parantaa meidän mahdollisuuksia. Ollaan kuitenkin menossa kokoajan eteenpäin, eikä junnata enää paikoillaan.
Baby steps...
9. tammikuuta 2016
Hymynaama
Tänään kävin taas gynellä ja oli kyllä varsin mielenkiintoinen käynti. Kerroin omituisesta tiputteluvuodostani ja gyne heti ehdottikin ultrausta. Noh, sehän sopi minulle paremmin kuin hyvin. Omaksi yllätyksekseni sieltä löytyikin 20mm johtofollikkeli vasemmasta munasarjasta. Ovulaatio oli siis vasta tapahtumassa!! Sovittiin, että teen kotona vielä ovistestailua LH-huipun bongaamiseksi ja jos testi näyttää positiivista, niin 7 vrk siitä otetaan progesteronin mittausta varten verikokeet. Lisäksi, jos nyt en sattumalta tule raskaaksi, niin otetaan kierron alussa uudestaan kokeet kaikista muista hormoneista. Iih olen ihan into piukeena, kun pian alkaa selviämään enemmän meikän kehon toiminnasta :D
Ultrassa muuten selvisi myös, että oikea munasarja näytti PCO tyyppiseltä, mutta ei täytä sen kriteerejä, että olisi selkeästi PCO. Onneksi olen jo hieman lukenut aiheesta, niin en ottanut tuosta tiedosta sen suurempaa stressiä.
Noh kotiin päästyä päätin sitten tehdä vielä yhden ovulaatiotestin.
Ja hymynaamahan sieltä sitten pärähti ruutuun!! Mieletöntä! Kuinka täpinöissä voikaan olla jostain positiivisesta ovistestista :D
Hyppelehdin hymynaamani kanssa mieheni luokse ja ei mennyt kuin hetki, kun pistettiin lakanat oikein kunnolla solmuun ;)
P.S. Nyt on kp 24
Ultrassa muuten selvisi myös, että oikea munasarja näytti PCO tyyppiseltä, mutta ei täytä sen kriteerejä, että olisi selkeästi PCO. Onneksi olen jo hieman lukenut aiheesta, niin en ottanut tuosta tiedosta sen suurempaa stressiä.
Noh kotiin päästyä päätin sitten tehdä vielä yhden ovulaatiotestin.
Ja hymynaamahan sieltä sitten pärähti ruutuun!! Mieletöntä! Kuinka täpinöissä voikaan olla jostain positiivisesta ovistestista :D
Hyppelehdin hymynaamani kanssa mieheni luokse ja ei mennyt kuin hetki, kun pistettiin lakanat oikein kunnolla solmuun ;)
P.S. Nyt on kp 24
28. marraskuuta 2015
Onnea yritykseen!
Kävin tänään siellä gynekologisessa tarkastuksessa. Nolottaa hieman myöntää, mutta se oli siis minun ensimmäinen gynekäynti, jos ei papa-seulaa lasketa.
Ensikerta saattaa usein jännittää, mutta minä en malttanut odottaa, että pääsen ns. ammattilaisen käsiin. Varasin ajan netistä yksityiselle ja vieläpä googlettelin kyseisen lääkärin etukäteen. Löysin hyvin vähän tietoa kyseisestä lääkäristä, mutta menin silti luottavaisin mielin. Ja hän olikin aivan super ihana. Tosi mukava ja ymmärtäväinen. Olin aluksi vähän hoomoilasena, että miksikäs mä nyt tulinkaan tänne, mutta päräytin sitten heti ensalkuun, että perheenlisäys olisi suunnitelmissa ja siitähän se keskustelu sitten avautui.
Perushaastattelun jälkeen tehtiin tutkimukset ja kaikki tuntui olevan kunnossa. Ei mitään mainittavaa. Kaikki oli just niinkuin pitääkin. Loistavaa! Sain heti uutta pontta lastentekohommiin :D
Kyselin hieman, että miltä tuo kiertoni vaikuttaa, kun se on kuitenkin sen 31-40 päivää ja hän sanoi vain, että ei vielä mitään huolestuttavaa, kun vuoto on vielä ihan normaali. Ei ylimääräistä tiputtelua tai muuta vastaavaa. "Kypsymisvaihe" vain sattuu olemaan minulla vähän pidempi. Koska mitään huolestuttavaa ei tuntunut olevan, niin en myöskään ottanut sitä ultratutkimusta, koska se on hieman turhan tyyris, jos ei ole mitään selkeitä oireita.
Lopulta gynekologi vain suositteli foolihapon ottamista jo ennakkoon ennen raskautta ja toivotti onnea yritykseen! :)
Vaikka olemmekin olleet ilman ehkäisyä jo yli vuoden, niin en silti koe aktiivista yrittämistä olleen takana vielä tarpeeksi. On ollut kiertoja, joissa en ole seurannut ovulaatiotani tai kiertoja, joissa ei ole kiireiden takia peitto heilunut juuri ovulaation aikaan jne.
Nyt lähdenkin taas uusin eväin yritykseen! Ovistestit käyttöön, lisään hieman liikuntaa, jos se vaikka lyhentäisi tuota kiertoa jotenkin, sekä paras osuus; lisää puuhastelua makkarin puolella!! ;D
Tsemppiä kaikille!
Ensikerta saattaa usein jännittää, mutta minä en malttanut odottaa, että pääsen ns. ammattilaisen käsiin. Varasin ajan netistä yksityiselle ja vieläpä googlettelin kyseisen lääkärin etukäteen. Löysin hyvin vähän tietoa kyseisestä lääkäristä, mutta menin silti luottavaisin mielin. Ja hän olikin aivan super ihana. Tosi mukava ja ymmärtäväinen. Olin aluksi vähän hoomoilasena, että miksikäs mä nyt tulinkaan tänne, mutta päräytin sitten heti ensalkuun, että perheenlisäys olisi suunnitelmissa ja siitähän se keskustelu sitten avautui.
Perushaastattelun jälkeen tehtiin tutkimukset ja kaikki tuntui olevan kunnossa. Ei mitään mainittavaa. Kaikki oli just niinkuin pitääkin. Loistavaa! Sain heti uutta pontta lastentekohommiin :D
Kyselin hieman, että miltä tuo kiertoni vaikuttaa, kun se on kuitenkin sen 31-40 päivää ja hän sanoi vain, että ei vielä mitään huolestuttavaa, kun vuoto on vielä ihan normaali. Ei ylimääräistä tiputtelua tai muuta vastaavaa. "Kypsymisvaihe" vain sattuu olemaan minulla vähän pidempi. Koska mitään huolestuttavaa ei tuntunut olevan, niin en myöskään ottanut sitä ultratutkimusta, koska se on hieman turhan tyyris, jos ei ole mitään selkeitä oireita.
Lopulta gynekologi vain suositteli foolihapon ottamista jo ennakkoon ennen raskautta ja toivotti onnea yritykseen! :)
Vaikka olemmekin olleet ilman ehkäisyä jo yli vuoden, niin en silti koe aktiivista yrittämistä olleen takana vielä tarpeeksi. On ollut kiertoja, joissa en ole seurannut ovulaatiotani tai kiertoja, joissa ei ole kiireiden takia peitto heilunut juuri ovulaation aikaan jne.
Nyt lähdenkin taas uusin eväin yritykseen! Ovistestit käyttöön, lisään hieman liikuntaa, jos se vaikka lyhentäisi tuota kiertoa jotenkin, sekä paras osuus; lisää puuhastelua makkarin puolella!! ;D
Tsemppiä kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)