Sain hyvän, ajatuksia herättävän, kommentin nimimerkiltä Tammen Terho. Kommentissa oli mainittu, että millä perusteella vuoden yrittäminen määritellään? Mietin itseasiassa ihan samaa asiaa, kun kävin lauantaina siellä gynellä ja hän sanoi, että "vuoden yrittämisen jälkeen kannattaa tulla uudestaan tutkituttamaan, että mistä voisi johtua ettei raskautta ole tapahtunut". No minä en siinä kohtaa vielä kehdannut sanoa, että itseasiassa ollaan jätetty ehkäisy pois jo yli vuosi sitten, koska aloin tosissani miettimään, että ollaanko me oikeasti yritetty raskautua kaikkina näinä vuoden aikana tapahtuneina kiertoina.
Voin ihan suoraan sanoa, että ei olla. Silloin ihan alussa, kun vasta jätettiin ehkäisy pois, mulla ei ollut mitään varmaa tietoa koska ovulaatio tapahtuisi. Osasin kuitenkin aavistella joistakin oireista, että nyt saattaisi olla otollinen aika jne. Huomasin kuitenkin aika pian, että olin ajoituksissani väärässä. Olin suoraansanottuna etuajassa. Tulkitsin oireitani niin, että oletin ovulaation olleen juuri tapahtumassa, kun oikeasti se olikin vasta tulossa. Huomasin tuon tosiasian silloin, kun tein ensimmäisiä ovulaatiotestejä. Ensimmäisen positiivisen ovulaatiotestin tehtyäni, yrityksiä oli takana jo kuusi, eli puolisen vuotta(kiertoni on noin 5 viikkoa) oli kulunut ihan tuosta vain. Tuon ensimmäisen ihka oikean ovulaatiobongauksen jälkeen yrityskertoja on ollut toiset kuusi, joista vain kahdessa kierrossa olen tikuttanut ovulaation ajankohdan.
Voinko siis ihan rehellisesti todeta, että yritystä on takana jo yli vuosi? Riippuu vähän näkökulmasta, mutta itse olen vielä sitä mieltä, että oikeata yrittämistä ei ole vielä tarpeeksi takana mennäksemme hoitoihin. Vaikka meillä harvemmin on edes viikon pituista taukoa yhdynnöistä, niin aina ei voi osua ajoituksissa kohilleen.
Niinpä en aio vielä heittää kirvestä kaivoon, vaan pidän mieleni positiivisena :) Toivottavasti muutkin "yrittäjät" jaksavat pysyä positiivisena, koska vielä on toivoa!
30. marraskuuta 2015
28. marraskuuta 2015
Onnea yritykseen!
Kävin tänään siellä gynekologisessa tarkastuksessa. Nolottaa hieman myöntää, mutta se oli siis minun ensimmäinen gynekäynti, jos ei papa-seulaa lasketa.
Ensikerta saattaa usein jännittää, mutta minä en malttanut odottaa, että pääsen ns. ammattilaisen käsiin. Varasin ajan netistä yksityiselle ja vieläpä googlettelin kyseisen lääkärin etukäteen. Löysin hyvin vähän tietoa kyseisestä lääkäristä, mutta menin silti luottavaisin mielin. Ja hän olikin aivan super ihana. Tosi mukava ja ymmärtäväinen. Olin aluksi vähän hoomoilasena, että miksikäs mä nyt tulinkaan tänne, mutta päräytin sitten heti ensalkuun, että perheenlisäys olisi suunnitelmissa ja siitähän se keskustelu sitten avautui.
Perushaastattelun jälkeen tehtiin tutkimukset ja kaikki tuntui olevan kunnossa. Ei mitään mainittavaa. Kaikki oli just niinkuin pitääkin. Loistavaa! Sain heti uutta pontta lastentekohommiin :D
Kyselin hieman, että miltä tuo kiertoni vaikuttaa, kun se on kuitenkin sen 31-40 päivää ja hän sanoi vain, että ei vielä mitään huolestuttavaa, kun vuoto on vielä ihan normaali. Ei ylimääräistä tiputtelua tai muuta vastaavaa. "Kypsymisvaihe" vain sattuu olemaan minulla vähän pidempi. Koska mitään huolestuttavaa ei tuntunut olevan, niin en myöskään ottanut sitä ultratutkimusta, koska se on hieman turhan tyyris, jos ei ole mitään selkeitä oireita.
Lopulta gynekologi vain suositteli foolihapon ottamista jo ennakkoon ennen raskautta ja toivotti onnea yritykseen! :)
Vaikka olemmekin olleet ilman ehkäisyä jo yli vuoden, niin en silti koe aktiivista yrittämistä olleen takana vielä tarpeeksi. On ollut kiertoja, joissa en ole seurannut ovulaatiotani tai kiertoja, joissa ei ole kiireiden takia peitto heilunut juuri ovulaation aikaan jne.
Nyt lähdenkin taas uusin eväin yritykseen! Ovistestit käyttöön, lisään hieman liikuntaa, jos se vaikka lyhentäisi tuota kiertoa jotenkin, sekä paras osuus; lisää puuhastelua makkarin puolella!! ;D
Tsemppiä kaikille!
Ensikerta saattaa usein jännittää, mutta minä en malttanut odottaa, että pääsen ns. ammattilaisen käsiin. Varasin ajan netistä yksityiselle ja vieläpä googlettelin kyseisen lääkärin etukäteen. Löysin hyvin vähän tietoa kyseisestä lääkäristä, mutta menin silti luottavaisin mielin. Ja hän olikin aivan super ihana. Tosi mukava ja ymmärtäväinen. Olin aluksi vähän hoomoilasena, että miksikäs mä nyt tulinkaan tänne, mutta päräytin sitten heti ensalkuun, että perheenlisäys olisi suunnitelmissa ja siitähän se keskustelu sitten avautui.
Perushaastattelun jälkeen tehtiin tutkimukset ja kaikki tuntui olevan kunnossa. Ei mitään mainittavaa. Kaikki oli just niinkuin pitääkin. Loistavaa! Sain heti uutta pontta lastentekohommiin :D
Kyselin hieman, että miltä tuo kiertoni vaikuttaa, kun se on kuitenkin sen 31-40 päivää ja hän sanoi vain, että ei vielä mitään huolestuttavaa, kun vuoto on vielä ihan normaali. Ei ylimääräistä tiputtelua tai muuta vastaavaa. "Kypsymisvaihe" vain sattuu olemaan minulla vähän pidempi. Koska mitään huolestuttavaa ei tuntunut olevan, niin en myöskään ottanut sitä ultratutkimusta, koska se on hieman turhan tyyris, jos ei ole mitään selkeitä oireita.
Lopulta gynekologi vain suositteli foolihapon ottamista jo ennakkoon ennen raskautta ja toivotti onnea yritykseen! :)
Vaikka olemmekin olleet ilman ehkäisyä jo yli vuoden, niin en silti koe aktiivista yrittämistä olleen takana vielä tarpeeksi. On ollut kiertoja, joissa en ole seurannut ovulaatiotani tai kiertoja, joissa ei ole kiireiden takia peitto heilunut juuri ovulaation aikaan jne.
Nyt lähdenkin taas uusin eväin yritykseen! Ovistestit käyttöön, lisään hieman liikuntaa, jos se vaikka lyhentäisi tuota kiertoa jotenkin, sekä paras osuus; lisää puuhastelua makkarin puolella!! ;D
Tsemppiä kaikille!
27. marraskuuta 2015
Valmis äidiksi?
Tässä ystäväni Eveliinan raskaushuolia(ja hänen arpomista siitä mitä tehdä sen kanssa) kuunnellessani, alan olla vaan enemmän ja enemmän vakuuttuneempi siitä, että olen valmis äidiksi.
Vielä ihan vauvakuumeeni alkuvaiheissa olin kovin epävarma siitä, että olenko sittenkään oikeasti valmis äidiksi. Nyt uskon olevani jo varma siitä, että olen valmis. Mitä enemmän ja mitä kauheampia tarinoita raskaudesta ja äitiydestä luen tai kuulen, sitä enemmän haluan jo itse päästä kokemaan sen.
Tiedän, ettei kukaan varmasti heti ensalkuun ole valmis äidiksi, mutta minä haluan ainakin yrittää. Koen, että on jo sen aika. Vink vink vaan luontoäidille. Olen valmis, auttaisitko hieman pääsemään eteenpäin.
No miksi muka minä sitten olen valmis? Ensinnäkin mieleeni tulee jo nämä ihan perustarpeet, mitkä on hyvä olla kunnossa, kun perhettä aletaan perustamaan:
• Olen ollut pian jo kymmenen vuotta töissä, joten varmaan työnantajakin olettaa perheen perustamisen olevan ajankohtaista. Ja olenhan jo siinä iässäkin.
• Myös mieheni on viimein vakituisessa työsuhteessa ja on päässyt ihan mukavasti jo tienaamisen makuun. Talous on siis turvattu.
• Olemme ostaneet ihanan asunnon, jossa haluamme elää vielä piiitkään. Huoneitakin on muutama ylimääräinen, että jälkeläisillekkin on tilaa.
• Olemme menossa pian naimisiin, joten siltäkin osin perhettä olisi hyvä alkaa perustamaan.
• Kaiken lisäksi äitinikin on jo eläkeiässä, joten lapsenvahtikin on jo valmiina :D
Eikö siis olis jo meidän aika, don't you think? Mulla olis jo pari ideaa lastenhuoneen suhteen...
Odotan huomista gynekäyntiä pelonsekaisin tuntein. Odotan innolla, että saan tietää onko kaikki kunnossa, mutta toisaalta pelottaa jos kaikki ei olekkaan kunnossa. Saa nähdä miten käy. Toivon kuitenkin, että tämä käynti helpottaisi mieltäni ja sen seurauksena tulisinkin vaan simsalabim raskaaksi. Jos kaikki olisikin vaan korvien välistä kiinni.
Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Mukavaa viikonloppua typyt!
Vielä ihan vauvakuumeeni alkuvaiheissa olin kovin epävarma siitä, että olenko sittenkään oikeasti valmis äidiksi. Nyt uskon olevani jo varma siitä, että olen valmis. Mitä enemmän ja mitä kauheampia tarinoita raskaudesta ja äitiydestä luen tai kuulen, sitä enemmän haluan jo itse päästä kokemaan sen.
No miksi muka minä sitten olen valmis? Ensinnäkin mieleeni tulee jo nämä ihan perustarpeet, mitkä on hyvä olla kunnossa, kun perhettä aletaan perustamaan:
• Olen ollut pian jo kymmenen vuotta töissä, joten varmaan työnantajakin olettaa perheen perustamisen olevan ajankohtaista. Ja olenhan jo siinä iässäkin.
• Myös mieheni on viimein vakituisessa työsuhteessa ja on päässyt ihan mukavasti jo tienaamisen makuun. Talous on siis turvattu.
• Olemme ostaneet ihanan asunnon, jossa haluamme elää vielä piiitkään. Huoneitakin on muutama ylimääräinen, että jälkeläisillekkin on tilaa.
• Olemme menossa pian naimisiin, joten siltäkin osin perhettä olisi hyvä alkaa perustamaan.
• Kaiken lisäksi äitinikin on jo eläkeiässä, joten lapsenvahtikin on jo valmiina :D
Eikö siis olis jo meidän aika, don't you think? Mulla olis jo pari ideaa lastenhuoneen suhteen...
Odotan huomista gynekäyntiä pelonsekaisin tuntein. Odotan innolla, että saan tietää onko kaikki kunnossa, mutta toisaalta pelottaa jos kaikki ei olekkaan kunnossa. Saa nähdä miten käy. Toivon kuitenkin, että tämä käynti helpottaisi mieltäni ja sen seurauksena tulisinkin vaan simsalabim raskaaksi. Jos kaikki olisikin vaan korvien välistä kiinni.
Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Mukavaa viikonloppua typyt!
25. marraskuuta 2015
Tukea ja kohtalontovereita
En tiedä onko se tämä synkkä alkutalvi vai ympärillä vellovat raskausuutiset, mutta nyt en jostain syystä saa millään sammutettua mielestäni tätä meidän vauvantekoprojektia. Pieni tauko luultavasti tekisi hyvää, mutta ennen sitä ajauduin kuitenkin lukemaan hieman vauva-foorumeita :D
Halusin lukea hieman onnellisiakin tarinoita. Niitä, joissa lopulta tullaankin luomuna raskaaksi pitkästä taipaleesta huolimatta. Niitä tarinoita joihin voin samaistua ja joista voin oppia myös paljon uutta. Etsin kokemuksia pitkän kierron omaavista naisista, jotka lopulta tulivat raskaaksi ja ovat nyt onnellisesti pienen lapsen äitejä. Löysin myös tarinoita siitä, milloin kukin on hakeutunut tutkimuksiin ja mitä siellä on selvinnyt ja miten pienillä toimenpiteillä kaikki onkin päättynyt parhain päin.
Uskomatonta, mutta mulle tuli niitä tarinoita lukiessa kyllä hyvä olo. Toivoa on siis vielä olemassa. En ole yksin ongelmieni kanssa, vaikka siitä en oikeassa elämässä kenellekkään puhukkaan. Olen jopa helpottunut. Okei löysin mä jonkun keskustelunkin, missä puhuttiin siitä, ettei yli 35 päivän kierron omaavat ovuloisi ollenkaan, mutta tyrmäsin sen myytin kokonaan. Kukahan lie tollastakin keksinyt :D
Loppuvuoden voisin hieman relata. Olla yrittämättä. Keskittyä jouluun, koska rakastan joulua yli kaiken! Riippuen lauantaina saamistani tutkimustuloksista, keväällä voisimme tosissaan hakeutua lapsettomuushoitoihin, koska keväällä... me menemme naimisiin ;) ♥
Halusin lukea hieman onnellisiakin tarinoita. Niitä, joissa lopulta tullaankin luomuna raskaaksi pitkästä taipaleesta huolimatta. Niitä tarinoita joihin voin samaistua ja joista voin oppia myös paljon uutta. Etsin kokemuksia pitkän kierron omaavista naisista, jotka lopulta tulivat raskaaksi ja ovat nyt onnellisesti pienen lapsen äitejä. Löysin myös tarinoita siitä, milloin kukin on hakeutunut tutkimuksiin ja mitä siellä on selvinnyt ja miten pienillä toimenpiteillä kaikki onkin päättynyt parhain päin.
Uskomatonta, mutta mulle tuli niitä tarinoita lukiessa kyllä hyvä olo. Toivoa on siis vielä olemassa. En ole yksin ongelmieni kanssa, vaikka siitä en oikeassa elämässä kenellekkään puhukkaan. Olen jopa helpottunut. Okei löysin mä jonkun keskustelunkin, missä puhuttiin siitä, ettei yli 35 päivän kierron omaavat ovuloisi ollenkaan, mutta tyrmäsin sen myytin kokonaan. Kukahan lie tollastakin keksinyt :D
Loppuvuoden voisin hieman relata. Olla yrittämättä. Keskittyä jouluun, koska rakastan joulua yli kaiken! Riippuen lauantaina saamistani tutkimustuloksista, keväällä voisimme tosissaan hakeutua lapsettomuushoitoihin, koska keväällä... me menemme naimisiin ;) ♥
23. marraskuuta 2015
"Ystävällinen" kuuntelija
Menkat on nyt lusittu ja ei muuta kun uuteen kiertoon ja yrityskertaan numero...en enää edes jaksa laskea. Mitään uusia jippoja en tähän kiertoon ole vielä keksinyt. Ilmeisesti LH-kohomien seuraaminenkaan ei tuota muuta kuin pettymyksiä. Ainoa poikkeus tässä kierrossa on se, että tahdon saada jo jotain vastauksia. Eli menen siis tutkimuksiin. On kai sekin jo jotain. Aika on varattu lauantaille yksityiselle, että sitä sitten tässä paniikissa odotellessa.
Perjantaina Tiina tuli meille käymään pikkuisen puolivuotiaansa kanssa. Olipas ihana nähdä miten tuo ihana tytöntyllerö on kasvanut ja miten ei yhtään pelännyt meiän koiria. Naureskeli vain innoissaan, kun meiän toinen karvaturri yritti äänekkäästi komennella :D Oli myös hassua nähdä miten hyvin meiän koirat tuli toimeen tuollaisen vielä pienen vauvan kanssa. Siinä kun pitelin tyttöä sylissäni, niin toinen meiän haukuista tuli vaan viereen möllöttämään ja välillä nuuskutteli tytön pikkuisia varpuleita. Voih.
Vuodesta 2016 on ilmeisesti taas tulossa oikea kunnon vauvavuosi. Raskausuutisia satelee joka suunnasta ja Tiinakin tokaisi miehellään olevan taas vauvakuume. On se kiva kun toiset voi oikeasti suunnitella millon tulevat raskaaksi ja sitten jotkut taas joutuvat suunnittelemaan, että miten tulisivat raskaaksi. Äsh turhauttavaa.
Eveliina taas painii mielessään ajatuksella pitääkkö lapsi vai eikö pitää. Ilmeisesti jos hänen miehensä ostaa hänelle sormuksen, niin sitten hän voi suostua pitämään sen, mutta muuten ei. Ymmärrän kyllä miksi tämä hänen kohtalonsa tuntuu niin vaikealta. Vastahan he olivat kuukausi sitten miltei eroamassa. Nyt jos hänen miehensä tajuaa kosia, niin häitä vietetään jo tänä talvena.
Siis vaikka ehkä just ja just pääsen yli ajatuksesta, että juuri hän saa lapsen ennen minua, niin sitten hän vielä vie kaiken huomion menemällä naimisiin! Okei okei, en tykkää itse olla huomion keskipisteenä, mutta olisin silti ihan pikkasen halunnut leijua meidän tulevalla hääpäivällä, mutta nyt tuntuu, että se jää ihan heidän onnensa varjoon.
Kuinka kateellinen voikaan ihminen olla :D Tunnen oloni ihan hirveäksi. Kyyninen vanha akka...
Perjantaina Tiina tuli meille käymään pikkuisen puolivuotiaansa kanssa. Olipas ihana nähdä miten tuo ihana tytöntyllerö on kasvanut ja miten ei yhtään pelännyt meiän koiria. Naureskeli vain innoissaan, kun meiän toinen karvaturri yritti äänekkäästi komennella :D Oli myös hassua nähdä miten hyvin meiän koirat tuli toimeen tuollaisen vielä pienen vauvan kanssa. Siinä kun pitelin tyttöä sylissäni, niin toinen meiän haukuista tuli vaan viereen möllöttämään ja välillä nuuskutteli tytön pikkuisia varpuleita. Voih.
Vuodesta 2016 on ilmeisesti taas tulossa oikea kunnon vauvavuosi. Raskausuutisia satelee joka suunnasta ja Tiinakin tokaisi miehellään olevan taas vauvakuume. On se kiva kun toiset voi oikeasti suunnitella millon tulevat raskaaksi ja sitten jotkut taas joutuvat suunnittelemaan, että miten tulisivat raskaaksi. Äsh turhauttavaa.
Eveliina taas painii mielessään ajatuksella pitääkkö lapsi vai eikö pitää. Ilmeisesti jos hänen miehensä ostaa hänelle sormuksen, niin sitten hän voi suostua pitämään sen, mutta muuten ei. Ymmärrän kyllä miksi tämä hänen kohtalonsa tuntuu niin vaikealta. Vastahan he olivat kuukausi sitten miltei eroamassa. Nyt jos hänen miehensä tajuaa kosia, niin häitä vietetään jo tänä talvena.
Siis vaikka ehkä just ja just pääsen yli ajatuksesta, että juuri hän saa lapsen ennen minua, niin sitten hän vielä vie kaiken huomion menemällä naimisiin! Okei okei, en tykkää itse olla huomion keskipisteenä, mutta olisin silti ihan pikkasen halunnut leijua meidän tulevalla hääpäivällä, mutta nyt tuntuu, että se jää ihan heidän onnensa varjoon.
Kuinka kateellinen voikaan ihminen olla :D Tunnen oloni ihan hirveäksi. Kyyninen vanha akka...
20. marraskuuta 2015
Uusi päivä, parempi mieli
Tänään olen jo huomattavasti paremmalla tuulella, sillä onhan perjantai :D ja noh, menkatkin alkaa olla jo siinä vaiheessa, ettei krampit enää vaivaa. Loistavaa!
Minulla on aina ollut sellainen ying ja yang ajattelu tapa, eli kaikella on niin hyvät kuin huonotkin puolensa. Noh olen miettinyt mitä hyvää siitä seurasi, etten olekkaan raskaana. Ensinnäkin töissä ei tarvitse alkaa etsimään äitiyslomatuuraajaa äitiyslomatuuraajalle :D Voin siis keskittyä täysillä töihin ja olla stressaamatta omasta olotilastani. Lisäksi sain viimein rohkeutta varata ajan gynekologille perustutkimuksiin. Olen vähän miettinyt, että mullakin vois ehkä olla se PCO tai PCOS, koska kierrot on niin epätasaiset. Saisin ainakin mielenrauhan, kun syy lapsettomuuteen selviäisi. Ja koska olen ollut todella reipas, niin soitinpa vielä hammaslääkärillekkin :D Eli jotain positiivista tästäkin seurasi.
P.S. Seurailen mielenkiinnolla Eveliinan raskautta. Hän sai viimein aikaiseksi soittaa neuvolaan vaikka hangoittelikin sitä vastaan. Hän on edelleen sitä mieltä, että paras olisi jos se menisi kesken. Toivottavasti ei sentään. Saatan nyt kuullostaa ihan hirveältä kaverilta, mutta sanompa vaan, että opetelkoon nyt kantamaan vastuunsa. Prkl.
Minulla on aina ollut sellainen ying ja yang ajattelu tapa, eli kaikella on niin hyvät kuin huonotkin puolensa. Noh olen miettinyt mitä hyvää siitä seurasi, etten olekkaan raskaana. Ensinnäkin töissä ei tarvitse alkaa etsimään äitiyslomatuuraajaa äitiyslomatuuraajalle :D Voin siis keskittyä täysillä töihin ja olla stressaamatta omasta olotilastani. Lisäksi sain viimein rohkeutta varata ajan gynekologille perustutkimuksiin. Olen vähän miettinyt, että mullakin vois ehkä olla se PCO tai PCOS, koska kierrot on niin epätasaiset. Saisin ainakin mielenrauhan, kun syy lapsettomuuteen selviäisi. Ja koska olen ollut todella reipas, niin soitinpa vielä hammaslääkärillekkin :D Eli jotain positiivista tästäkin seurasi.
P.S. Seurailen mielenkiinnolla Eveliinan raskautta. Hän sai viimein aikaiseksi soittaa neuvolaan vaikka hangoittelikin sitä vastaan. Hän on edelleen sitä mieltä, että paras olisi jos se menisi kesken. Toivottavasti ei sentään. Saatan nyt kuullostaa ihan hirveältä kaverilta, mutta sanompa vaan, että opetelkoon nyt kantamaan vastuunsa. Prkl.
19. marraskuuta 2015
Kp1 ja uupumus
Eilen tosiaan huomasin pientä tiputtelua ja tänäaamuna sitten alkoi vuoto ja krampit. Ei tullu lasta eikä paskaa tästäkään kierrosta. Tunnen itseni niin tyhmäksi, kun luulin tuntevani kroppani ilmoitelleen tapahtuneesta muutoksesta, mutta se olikin kaikki vain harhaa. Hormonienhan pitäisi ilmoittaa naiselle, että nyt valmistellaan kroppaa uuden elämän kasvuun, mutta tällä kertaa olikin ilmeisesti kyseessä vain harjoituskierros. Vituttaa niin suunnattomasti.
Kuvitteelliset raskausoireet ja niiden selitykset:
Kipeät rinnat -> PMS? Ovat kipeät edelleen.
Väsymys -> kaamos. Nukahdin eilen taas sohvalle jo puoli yhdeksältä. Kai mä sit vaan olen niin uupunut.
Vilu -> Oisko ollut ilmastointi liian kovalla. En tiedä. Nyt sitä ei kuitenkaan enää ole.
Etova olo -> Alhainen verensokeri? Ainakin syöminen auttoi. Tämäkään ei enää vaivaa.
Vessassa ravaaminen -> Jaa'a, kaippa mulla vaan sit on ollut tavallista kovempi jano.
En tiedä nii. Ihan typerältä tuntuu. Kuinka mä saatoin mennä niin kovasti vipuun näiden tuntemusteni kanssa.
Hävettää.
Kuvitteelliset raskausoireet ja niiden selitykset:
Kipeät rinnat -> PMS? Ovat kipeät edelleen.
Väsymys -> kaamos. Nukahdin eilen taas sohvalle jo puoli yhdeksältä. Kai mä sit vaan olen niin uupunut.
Vilu -> Oisko ollut ilmastointi liian kovalla. En tiedä. Nyt sitä ei kuitenkaan enää ole.
Etova olo -> Alhainen verensokeri? Ainakin syöminen auttoi. Tämäkään ei enää vaivaa.
Vessassa ravaaminen -> Jaa'a, kaippa mulla vaan sit on ollut tavallista kovempi jano.
En tiedä nii. Ihan typerältä tuntuu. Kuinka mä saatoin mennä niin kovasti vipuun näiden tuntemusteni kanssa.
Hävettää.
18. marraskuuta 2015
Luovutustappio
Tein viimeisen raskaustesti liuskan. Edelleen negatiivinen. Seuraavaksi pyyhkiessäni huomaan paperissa hailakkaa verta. Se oli sit siinä.
Ei siis tarvitse jännittää enää lauantaihin. Vastaus tähän ongelmaan selvisi.
Seuraava kysymys oliskin sit se, että miks ovulaatiotesti näytti positiivista vaikka ovulaatio tapahtui myöhemmin? Voiko niihinkään enää luottaa.
EDIT: Siis tarkoitan tällä, että myöhemmin kuin se 24-48h jälkeen positiivisen tuloksen.
No samapa tuo.
Minä luovutan.
Ei siis tarvitse jännittää enää lauantaihin. Vastaus tähän ongelmaan selvisi.
Seuraava kysymys oliskin sit se, että miks ovulaatiotesti näytti positiivista vaikka ovulaatio tapahtui myöhemmin? Voiko niihinkään enää luottaa.
EDIT: Siis tarkoitan tällä, että myöhemmin kuin se 24-48h jälkeen positiivisen tuloksen.
No samapa tuo.
Minä luovutan.
dpo 18 ja epätoivo
En nyt oo ihan varma miten nuo days past ovulation lasketaan, mutta olen nyt laskenut ne niin, että lauantaina (31.10) tapahtui ovis ja sunnuntaina olis sit niinku dpo 1. Eikö? No tänään olis näiden laskujen mukaan dpo 18. Helppo muistaa, kun tänään on 18. marraskuuta. Nojoo mutta asiaan.
Eilen saapui postissa tuo tilaamani digitesti. Jeii, niinkuin sanoin, supernopea toimitus Raskauskeijulla. Ennen digitestiä halusin kuitenkin vielä varmuuden vuoksi tehdä sen yhden liuskatestin. Ei muuta kuin pissi purkkiin ja liuska sinne hetkeksi likoomaan. Jännityksellä odottelin tulosta ja noin 5 minuuttia myöhemmin.... tulos negatiivinen. Ei edes pienen pientä haamuviivaa.
Alkoi ihan hirveät epäluulot itsestäni. Kuvittelenko mä oikeesti kaiken vai mitä oikein tapahtuu. Olenko valeraskaana? oliko se tuulimuna? vaiko kenties varhainen keskenmeno? Loppuen lopuksi päätin, että nuo liuskatestit on ihan perseestä ja en kiusaa niillä enää itseäni.
Noh digitestin jätin kuitenkin vielä tekemättä, koska en halua, että se menee vahingossakaan hukkaan. Lueskelin niitä käyttöohjeita ja siinä sanottiin, että jos kuukautiset ovat myöhässä, niin voi tehdä joko aamu- tai iltapissasta, mutta jos kuukautisten oletettu alkamispäivä ei ole vielä mennyt ohi, niin silloin tulisi tehdä se aamupissasta. Eli tavallaan siis voisin tehdä sen testin jo vaikka tänään illalla, mutta jostain syystä haluan vaan olla satavarma ja odottelen sen kanssa sinne lauantaiaamuun. Sitten jos se tulos on positiivinen, niin voi iloisesti herättää mieheni hyvillä uutisilla ja voimme jäädä ihastelemaan tuota tikkua rauhassa, ilman että täytyis kiirellä lähteä töihin. Joo, niin mä ajattelin tehdä.
Tänään kun saavuin aamulla aikasin töihin, niin tuntui lievää menkkamaista kipua. Menin ihan paniikkiin, että nytkö ne sitten alkoi. Otin hätävaratampoonit mukaan ja menin vessaan valmistautuen veriseen näkyyn, mutta omaksi yllätyksekseni mitään ei ollutkaan. Ei edes pientä vuotoa. Noh ei mennyt kuin hetki ja nuo menkkakivut olivat tyystin kadonneet. Mikähän lie olis ollut. Kiipesinköhän mä rappusia jotenkin liian raivokkaasti.
Toivottavasti kaikki menis vielä hyvin. Päivät tuntuu matelevan. Onneksi kuitenkin voin aina tänne tulla rustailemaan tuntemuksistani ja jos kaikki menee hyvin, niin jälkeenpäin on kiva lukea ja naureskella omille vainoharhoilleen :D
Eilen saapui postissa tuo tilaamani digitesti. Jeii, niinkuin sanoin, supernopea toimitus Raskauskeijulla. Ennen digitestiä halusin kuitenkin vielä varmuuden vuoksi tehdä sen yhden liuskatestin. Ei muuta kuin pissi purkkiin ja liuska sinne hetkeksi likoomaan. Jännityksellä odottelin tulosta ja noin 5 minuuttia myöhemmin.... tulos negatiivinen. Ei edes pienen pientä haamuviivaa.
Alkoi ihan hirveät epäluulot itsestäni. Kuvittelenko mä oikeesti kaiken vai mitä oikein tapahtuu. Olenko valeraskaana? oliko se tuulimuna? vaiko kenties varhainen keskenmeno? Loppuen lopuksi päätin, että nuo liuskatestit on ihan perseestä ja en kiusaa niillä enää itseäni.
Noh digitestin jätin kuitenkin vielä tekemättä, koska en halua, että se menee vahingossakaan hukkaan. Lueskelin niitä käyttöohjeita ja siinä sanottiin, että jos kuukautiset ovat myöhässä, niin voi tehdä joko aamu- tai iltapissasta, mutta jos kuukautisten oletettu alkamispäivä ei ole vielä mennyt ohi, niin silloin tulisi tehdä se aamupissasta. Eli tavallaan siis voisin tehdä sen testin jo vaikka tänään illalla, mutta jostain syystä haluan vaan olla satavarma ja odottelen sen kanssa sinne lauantaiaamuun. Sitten jos se tulos on positiivinen, niin voi iloisesti herättää mieheni hyvillä uutisilla ja voimme jäädä ihastelemaan tuota tikkua rauhassa, ilman että täytyis kiirellä lähteä töihin. Joo, niin mä ajattelin tehdä.
Tänään kun saavuin aamulla aikasin töihin, niin tuntui lievää menkkamaista kipua. Menin ihan paniikkiin, että nytkö ne sitten alkoi. Otin hätävaratampoonit mukaan ja menin vessaan valmistautuen veriseen näkyyn, mutta omaksi yllätyksekseni mitään ei ollutkaan. Ei edes pientä vuotoa. Noh ei mennyt kuin hetki ja nuo menkkakivut olivat tyystin kadonneet. Mikähän lie olis ollut. Kiipesinköhän mä rappusia jotenkin liian raivokkaasti.
Toivottavasti kaikki menis vielä hyvin. Päivät tuntuu matelevan. Onneksi kuitenkin voin aina tänne tulla rustailemaan tuntemuksistani ja jos kaikki menee hyvin, niin jälkeenpäin on kiva lukea ja naureskella omille vainoharhoilleen :D
17. marraskuuta 2015
Jännittäää
Vielä en oo koskaan päässy näin pitkälle, ettei menkat olis alkanut, vaikka tasan tarkkaan tiedän koska ne olis pitänyt alkaa. Hiih jännittävää. Vielä en silti uskalla luopua pikkuhousunsuojista ja hätävaratamppooneista laukussa, jos se vuoto sitten kuitenkin sieltä jostain syystä tupsahtaa.
No mikä auttais tähän vaivaan? Positiivinen testi varmasti auttais :D Okei, tein siis negatiivisen testin sunnuntaina, kun oli dpo 14 (vai 15?). Kyseessä oli tilaamieni ovistestien mukana tullut kaupanpäällis raskaustestiliuska. Eilen laitoin Raskauskeiju.fistä tilaukseen yhden diginäytöllisen testin, että olis ainakin vähän helpompi tulkita sitä tulosta sitten. Olettaisin sen saapuvan viimeistään huomenna, sillä Raskauskeijulla on ihan supernopeat toimitusajat. Jos nyt ei posti satu lakkoilemaan.
Tänään voisin tehdä vielä jäljellä olevan raskaustestiliuskan, mutta se tulisi sitten iltapissasta. Kuinka tarkkoja nuo edes on, että onko aamupissa vai iltapissa. Aluksi ajattelin, että teen sitten sen digitestin vasta lauantaina, kun en ehdi arkiaamuina pahemmin testailemaan, kun häivyn niin kiireellä töihin. Tuskin jaksan odottaa lauantaihin, mutta katotaan.
Olen myös innostunut tekemään kaikena maailman laskureita yms. ja niiden mukaan nyt on menossa viikot 4 + 1-3(epäsäännöllisten kiertojen takia vaikea sanoa tarkkaan).
Oireet ovat vielä melko pienet, mutta olen taas huomannut uusia oireita tässä viimeisen vuorokautisen aikana :D Uusia oireita on:
- Lievä päänsärky / huimaus
- Hengästyminen rappusissa entistä helpommin
- Väsymys (tälläkin hetkellä silmäluomet tuntuu raskailta ja työpäivää on vielä paljon edessä)
- Meinasin alkaa itkemään kun katoin salkkareita :D
Tällaista taas tällä kertaa.
Älkää huoliko, kyllä mä sen testin teen. Ihan pian. Jos uskallan.
P.S. vihjasin miehelleni, että menkat ovat myöhässä ja että laitoin testin tilaukseen. Mies perinteisenä suomalaisena hissukkana ei paljoa puhua pukahtanut, mutta illalla tullessaan antamaan hyvänyön suukkoa, hän hymyili leveästi ja tuijotti pitkään syvälle silmiini :) <3
No mikä auttais tähän vaivaan? Positiivinen testi varmasti auttais :D Okei, tein siis negatiivisen testin sunnuntaina, kun oli dpo 14 (vai 15?). Kyseessä oli tilaamieni ovistestien mukana tullut kaupanpäällis raskaustestiliuska. Eilen laitoin Raskauskeiju.fistä tilaukseen yhden diginäytöllisen testin, että olis ainakin vähän helpompi tulkita sitä tulosta sitten. Olettaisin sen saapuvan viimeistään huomenna, sillä Raskauskeijulla on ihan supernopeat toimitusajat. Jos nyt ei posti satu lakkoilemaan.
Tänään voisin tehdä vielä jäljellä olevan raskaustestiliuskan, mutta se tulisi sitten iltapissasta. Kuinka tarkkoja nuo edes on, että onko aamupissa vai iltapissa. Aluksi ajattelin, että teen sitten sen digitestin vasta lauantaina, kun en ehdi arkiaamuina pahemmin testailemaan, kun häivyn niin kiireellä töihin. Tuskin jaksan odottaa lauantaihin, mutta katotaan.
Olen myös innostunut tekemään kaikena maailman laskureita yms. ja niiden mukaan nyt on menossa viikot 4 + 1-3(epäsäännöllisten kiertojen takia vaikea sanoa tarkkaan).
Oireet ovat vielä melko pienet, mutta olen taas huomannut uusia oireita tässä viimeisen vuorokautisen aikana :D Uusia oireita on:
- Lievä päänsärky / huimaus
- Hengästyminen rappusissa entistä helpommin
- Väsymys (tälläkin hetkellä silmäluomet tuntuu raskailta ja työpäivää on vielä paljon edessä)
- Meinasin alkaa itkemään kun katoin salkkareita :D
Tällaista taas tällä kertaa.
Älkää huoliko, kyllä mä sen testin teen. Ihan pian. Jos uskallan.
P.S. vihjasin miehelleni, että menkat ovat myöhässä ja että laitoin testin tilaukseen. Mies perinteisenä suomalaisena hissukkana ei paljoa puhua pukahtanut, mutta illalla tullessaan antamaan hyvänyön suukkoa, hän hymyili leveästi ja tuijotti pitkään syvälle silmiini :) <3
16. marraskuuta 2015
Uusi oire
Menkkoja ei sitten viikonloppuna ilmaantunutkaan ja vielä siis jännätään alkaako ne ollenkaan. En ole uskaltanut epäilyistäni vielä kenellekkään mainita, koska yleensä sen jälkeen ne menkat sitten heti alkaa. En siis ole vielä miehellekkään asiasta maininnut. Ehkä mä tänään voisin vähän vihjata ;)
Huomasin uuden mahdollisen raskausoireen; lisääntynyt virtsaamisen tarve. Siis tuntuu, että jatkuvasti saa käydä vessassa, vaikkei ole edes juonut paljoa.
Mulla alkaa olemaan pikkuhiljaa aika varmat fiilikset näistä oireista. Nyt kun vaan sais sen testin näyttämään plussaa...
Huomasin uuden mahdollisen raskausoireen; lisääntynyt virtsaamisen tarve. Siis tuntuu, että jatkuvasti saa käydä vessassa, vaikkei ole edes juonut paljoa.
Mulla alkaa olemaan pikkuhiljaa aika varmat fiilikset näistä oireista. Nyt kun vaan sais sen testin näyttämään plussaa...
15. marraskuuta 2015
Kp 36 ja kuvitteelliset raskausoireet
Lauantaiaamuna heräsin todella ajoissa ja ensimmäisenä ajatuksena oli, että pitäisköhän tehdä raskaustesti. Sydän tykytti sataakahtakymppiä, että mitäs jos se näyttäisikin plussaa. Taistelin kuitenkin mieltäni vastaan ja totesin, että nyt helevetti en tee sitä raskaustestiä, kun ne menkat alkaa kumminkin heti sen jälkeen, kun se negatiivinen tulos pärähtää tikkuun.
Noh en sitten tehnyt sitä testiä, mutta menkat ei kuitenkaan vielä ilmaantuneet, vaikka kaiken järjen mukaan niitten kai olisi jo pitänyt alkaa. Ainakin olevinaan se ovistesti näytti positiivista sillon pyhäinpäivän aikaan ja siitähän on jo kaksi viikkoa. Vai sekoileeko mun kroppa nyt vaan jotain omiaan?
Päivän kuluessa ja menkkojen poissa ollessa, aloin etsimään merkkejä mahdollisesta raskaudesta. Tässä listausta enemmän tai vähemmän kuvitteellisia (raskaus)oireita:
- Ennenaikaiset PMS-oireet(turvonneet rinnat yms.), jotka ilmenivät jo viikko oviksen jälkeen.
- Viime viikolla vaivannut vilu. Siis ihan oikeasti perjantaina töissä tärisin niin, etten meinannut pysyä paikoillani.
- Kiukkuisuus. Olen männä viikolla ollut ihan kauhea puoliso. Kiukunnut ihan turhasta ja ollut koko ajan ihan kamalan ahdistunut.
- Menkkafinnin puuttuminen. Olen nyt useammasta blogista lukenut, että tämä kaikkien naisten tuntema kipeä menkkafinni on selkein merkki tulevista kuukautisista. Mulla varsinkin se tulee AINA. Nyt jostain syystä ihoni on ehkä parhaimmassa kunnossa ikinä. Outoa.
- Ei tietoa menkkakivuista, mutta pientä kutittelua olen tuntenut tuossa suurinpiirtein navan alapuolella. Semmosta outoa, mitä en ole koskaan ennen tuntenut.
- Eilen alkoi sellainen lievä etova olo ja koko ajan kauhea nälkä. Ei voi olla kovin montaa tuntia syömättä, ettei alkaisi etoa.
Tänä aamuna en enää voinut vastustaa raskaustestin tekemistä.
Tulos NEGATIIVINEN.
Noh en sitten tehnyt sitä testiä, mutta menkat ei kuitenkaan vielä ilmaantuneet, vaikka kaiken järjen mukaan niitten kai olisi jo pitänyt alkaa. Ainakin olevinaan se ovistesti näytti positiivista sillon pyhäinpäivän aikaan ja siitähän on jo kaksi viikkoa. Vai sekoileeko mun kroppa nyt vaan jotain omiaan?
Päivän kuluessa ja menkkojen poissa ollessa, aloin etsimään merkkejä mahdollisesta raskaudesta. Tässä listausta enemmän tai vähemmän kuvitteellisia (raskaus)oireita:
- Ennenaikaiset PMS-oireet(turvonneet rinnat yms.), jotka ilmenivät jo viikko oviksen jälkeen.
- Viime viikolla vaivannut vilu. Siis ihan oikeasti perjantaina töissä tärisin niin, etten meinannut pysyä paikoillani.
- Kiukkuisuus. Olen männä viikolla ollut ihan kauhea puoliso. Kiukunnut ihan turhasta ja ollut koko ajan ihan kamalan ahdistunut.
- Menkkafinnin puuttuminen. Olen nyt useammasta blogista lukenut, että tämä kaikkien naisten tuntema kipeä menkkafinni on selkein merkki tulevista kuukautisista. Mulla varsinkin se tulee AINA. Nyt jostain syystä ihoni on ehkä parhaimmassa kunnossa ikinä. Outoa.
- Ei tietoa menkkakivuista, mutta pientä kutittelua olen tuntenut tuossa suurinpiirtein navan alapuolella. Semmosta outoa, mitä en ole koskaan ennen tuntenut.
- Eilen alkoi sellainen lievä etova olo ja koko ajan kauhea nälkä. Ei voi olla kovin montaa tuntia syömättä, ettei alkaisi etoa.
Tänä aamuna en enää voinut vastustaa raskaustestin tekemistä.
Tulos NEGATIIVINEN.
13. marraskuuta 2015
ajatukset pois päältä
Kertokaa mulle, miten saa raskausasiat pois mielestä? Olin koko viikon tuleviin uusiin työtehtäviini liittyvässä koulutuksessa ja mieltäni vaivasi joka harvase minuutti maanantaina kuulemani raskausuutiset. Meinasi mennä koko koulutus ihan harakoille.
Monesti kuulee sanottavan, että kyllä se lapsi sieltä tulee, kun vaan lakkaa ajattelemasta sitä koko ajan. "Rentoudu vähän", kaikki sanoo. Kukaan ei vaan koskaan kerro, että miten. Kaipaan jotain konkreettista mallia, miten käyttäytyä tai toimia, ettei raskaushaaveet ja murheet pyörisi koko ajan mielessä. Vähintäänkin joka päivähän se aina jostain tulee mieleen. Ei sitä oikein voi vältelläkkään.
Viikonloppuna tulee taas puolukkapäivät kyläilemään, joten olis kiva saada vähän muuta ajateltavaa. Jospa alkaisin pikkuhiljaa sisustamaan kotia joulun tunnelmaan. Ainakin suklaa maistuisi ;)
Monesti kuulee sanottavan, että kyllä se lapsi sieltä tulee, kun vaan lakkaa ajattelemasta sitä koko ajan. "Rentoudu vähän", kaikki sanoo. Kukaan ei vaan koskaan kerro, että miten. Kaipaan jotain konkreettista mallia, miten käyttäytyä tai toimia, ettei raskaushaaveet ja murheet pyörisi koko ajan mielessä. Vähintäänkin joka päivähän se aina jostain tulee mieleen. Ei sitä oikein voi vältelläkkään.
Viikonloppuna tulee taas puolukkapäivät kyläilemään, joten olis kiva saada vähän muuta ajateltavaa. Jospa alkaisin pikkuhiljaa sisustamaan kotia joulun tunnelmaan. Ainakin suklaa maistuisi ;)
9. marraskuuta 2015
Tieto todellakin lisää tuskaa
-"ootsä raskaana? :D"
-"olen"
Tuon viestin saatuani, sydän jätti lyönnin välistä. Hengittäminen tuntui raskaalta ja meinasin oksentaa. Kylmä hiki tuntui niskassa. Ahdistus valtasi mieleni ja halusin vain kuolla.
Kesällä kerroin keskusteluistani Eveliinan kanssa, joka sai lääkäriltään tuomion, ettei voi saada lapsia ilman hoitoja. Eve ei halunnut uskoa lääkäriään, vaan aloitti terveellisemmät elämäntavat ja luopui samalla ehkäisystään, koska kuka nyt kumeilla jaksaa siinä kohtaa enää pelleillä. Tänään sain kuulla, että Eve näytti diagnoosilleen närhenmunat ja on kuin onkin raskaana. MIKSIIIIIIIIIIIIII!?
Eve kertoi, ettei ole vielä varma haluaako hän edes pitää lasta, jos siis kaikki menisi hyvin. Kiehuin vihasta pääni sisällä, mutta yritin olla lempeä ja muistuttaa Evelle, että tämä on hänen elämänsä tilaisuus. Sitä EI SAA jättää käyttämättä. Toivottavasti hän ymmärtää.
Nyt haluaisin käpertyä peiton alle ja itkeä silmät päästäni...
-"olen"
Tuon viestin saatuani, sydän jätti lyönnin välistä. Hengittäminen tuntui raskaalta ja meinasin oksentaa. Kylmä hiki tuntui niskassa. Ahdistus valtasi mieleni ja halusin vain kuolla.
Kesällä kerroin keskusteluistani Eveliinan kanssa, joka sai lääkäriltään tuomion, ettei voi saada lapsia ilman hoitoja. Eve ei halunnut uskoa lääkäriään, vaan aloitti terveellisemmät elämäntavat ja luopui samalla ehkäisystään, koska kuka nyt kumeilla jaksaa siinä kohtaa enää pelleillä. Tänään sain kuulla, että Eve näytti diagnoosilleen närhenmunat ja on kuin onkin raskaana. MIKSIIIIIIIIIIIIII!?
Eve kertoi, ettei ole vielä varma haluaako hän edes pitää lasta, jos siis kaikki menisi hyvin. Kiehuin vihasta pääni sisällä, mutta yritin olla lempeä ja muistuttaa Evelle, että tämä on hänen elämänsä tilaisuus. Sitä EI SAA jättää käyttämättä. Toivottavasti hän ymmärtää.
Nyt haluaisin käpertyä peiton alle ja itkeä silmät päästäni...
Premenstruaalioireyhtymä
Muutama päivä sitten, mulla alkoi pitkästä aikaa harvinaisen vahvat PMS-oireet. Ihan järjetön turvotus, kipeät rinnat, selkäkipu, päänsärky, ärtyneisyys. Siis ihan kaikki mahdolliset. Mulla ei mun mielestä ole ollut moneen kuukauteen näin vahvoja PMS-oireita, mut nyt sitten. Argh. Lisäks ihmettelen, että miks näin aikasin. Menkkoihin on vielä ainakin viikko aikaa, mut nyt tuntuu jo valmiiks sellasta juilintaa alavatsassa, että vuoto voisi alkaa hetkenä minä hyvänsä.
Ajattelin, että ehkäpä mun kroppa on nyt ihan superhedelmällinen ja tässä kuussa olis ollut mitä otollisimmat hetket raskautua, mut arvaa heiluko se peitto sillon oviksen aikaan. No eipä se tainnu kauheesti kuulkaa heilua, kun piti niitä Halloweeneja juhlia. No prkl.
Salaa kuitenkin taas toivon, että siellä olis yks sitkeä siimahäntä ollut jossain nurkan takana odottelemassa ja nyt olisinkin kaikkien yllätykseks raskaana. Toisaalta, niin mun tuuria pamahtaa paksuks just sillä hetkellä, kun töissä on tilanne päällä.
Noh anywho, ei muuta kun uuteen viikkoon!
P.S. Törmäsin facebookissa hauskaan statuspäivitykseen, jonka laittoi eräs vanha koulukaverini, joka on kahden lapsen äiti:
"ai nii Viikot 6+4... Aika isona yllätyksenä taas tuli tääki! En todellakaa halunnu kuulla näitä uutisii!!! Mut onnex sain tietää kuitenki näin aikasin, ni voi viel miettii, et mitä tekee ja varata aikaa... Ei tää ny mikää ilouutinen kyl oo!!!
Mut jouluaattoon on 6viikkoo ja 4päivää, enkä oo viel suunnitellu lahjoja enkä mitää!
Jos luulit et kyse oli jostai ihan muusta, ku joulusta, ni paina tykkää ja lisää itelles Hymiö wink"""""
Arvatkaa vaan olinko taas repimäs pelihousujani, mutta lopulta sainkin vain hymyn kasvoilleni :)
Ajattelin, että ehkäpä mun kroppa on nyt ihan superhedelmällinen ja tässä kuussa olis ollut mitä otollisimmat hetket raskautua, mut arvaa heiluko se peitto sillon oviksen aikaan. No eipä se tainnu kauheesti kuulkaa heilua, kun piti niitä Halloweeneja juhlia. No prkl.
Salaa kuitenkin taas toivon, että siellä olis yks sitkeä siimahäntä ollut jossain nurkan takana odottelemassa ja nyt olisinkin kaikkien yllätykseks raskaana. Toisaalta, niin mun tuuria pamahtaa paksuks just sillä hetkellä, kun töissä on tilanne päällä.
Noh anywho, ei muuta kun uuteen viikkoon!
P.S. Törmäsin facebookissa hauskaan statuspäivitykseen, jonka laittoi eräs vanha koulukaverini, joka on kahden lapsen äiti:
"ai nii Viikot 6+4... Aika isona yllätyksenä taas tuli tääki! En todellakaa halunnu kuulla näitä uutisii!!! Mut onnex sain tietää kuitenki näin aikasin, ni voi viel miettii, et mitä tekee ja varata aikaa... Ei tää ny mikää ilouutinen kyl oo!!!
Mut jouluaattoon on 6viikkoo ja 4päivää, enkä oo viel suunnitellu lahjoja enkä mitää!
Jos luulit et kyse oli jostai ihan muusta, ku joulusta, ni paina tykkää ja lisää itelles Hymiö wink"""""
Arvatkaa vaan olinko taas repimäs pelihousujani, mutta lopulta sainkin vain hymyn kasvoilleni :)
5. marraskuuta 2015
Sormusostoksilla
Käytiin sitten eilen siellä kultasepän luona ja saatiin suunniteltua meille sellaiset kivat pikku rinkulat :D Käytettiin siis minun isoäitini vanhoja kultasormuksia. Sormuksista sai reilu 8 grammaa käyttömateriaalia ja sehän riitti oikein sopivasti. Jäi vähän ylikin, minkä arvolla sitten otettiin mulle yksi timanttikin. Hihii, olen niin innoissani!
Ainoa asia, mikä jäi vielä päättämättä, oli kaiverrukset. Mitään kosintaahan ei varsinaisesti ole ollut, koska teimme päätöksen kihloista yhdessä. Nyt pitäisi siis keksiä joku random päivämäärä, mikä laitetaan kaiverruksiin. Heitettiin jo läppääkin siitä, että valitaan päivämääräksi joku tyyliin "se päivä kun Nälkäpeli-elokuvan viimeinen osa tulee ensi-iltaan" tai jotain muuta yhtä hassua. Eikö muka ole söpöä! Meitä se ainakin nauratti ja luultavasti tulee naurattamaankin, vielä monen monet vuodet.
Vihkisormuksistakin vähän jo juteltiin kultasepän kanssa, mutta sitä nyt on vielä aikaa miettiä :)
Ainoa asia, mikä jäi vielä päättämättä, oli kaiverrukset. Mitään kosintaahan ei varsinaisesti ole ollut, koska teimme päätöksen kihloista yhdessä. Nyt pitäisi siis keksiä joku random päivämäärä, mikä laitetaan kaiverruksiin. Heitettiin jo läppääkin siitä, että valitaan päivämääräksi joku tyyliin "se päivä kun Nälkäpeli-elokuvan viimeinen osa tulee ensi-iltaan" tai jotain muuta yhtä hassua. Eikö muka ole söpöä! Meitä se ainakin nauratti ja luultavasti tulee naurattamaankin, vielä monen monet vuodet.
Vihkisormuksistakin vähän jo juteltiin kultasepän kanssa, mutta sitä nyt on vielä aikaa miettiä :)
4. marraskuuta 2015
Tunteita laidasta laitaan
Tänään esimieheni kertoi käyneen neuvolassa. Kaikki on kunnossa ja vauhdikas pienoinen siellä mahassa pyörii. Kuulemma potkiikin jo niin, että yölläkin joutui herätä siihen myllerrykseen.
Argh, minäkin haluan jo tuntea noita tuntemuksia! Tällä hetkellä tunnen taas hirveätä katkeruutta siitä, ettei meillä ole onni potkaissut tässä asiassa yhtään. Varhainen keskenmenokin olisi parempi, kun tietäisin, että raskaaksi tuleminen on sentään mahdollista. Okei en tarkoittanut tuota. Keskenmeno ei ole koskaan kivaa. Tällä hetkellä vaan tuntuu iltalehdetkin olevan täynnä vaan pelkkiä vauvauutisia. Prkl.
No mutta jotain hyvää meidänkin päivään. Nimittäin tänään ollaan menossa kultasepän liikkeeseen suunnittelemaan hieman tulevia sormuksiamme. Tarkoituksena on siis käyttää hyödyksemme minun isoäitini vanhoja kihla- ja vihkisormuksia, joista sitten teetämme meille uudet kihlasormukset. Saa nähdä onko niistä meille materiaaliksi. En edes tiedä onko ne puhdasta kultaa vai jotain metalliseosta. Siellähän se sitten selviää. Kierrätys kunniaan! niinkuin äitini sanoi antaessaan meille ne sormukset :D I'm so excited!
Argh, minäkin haluan jo tuntea noita tuntemuksia! Tällä hetkellä tunnen taas hirveätä katkeruutta siitä, ettei meillä ole onni potkaissut tässä asiassa yhtään. Varhainen keskenmenokin olisi parempi, kun tietäisin, että raskaaksi tuleminen on sentään mahdollista. Okei en tarkoittanut tuota. Keskenmeno ei ole koskaan kivaa. Tällä hetkellä vaan tuntuu iltalehdetkin olevan täynnä vaan pelkkiä vauvauutisia. Prkl.
No mutta jotain hyvää meidänkin päivään. Nimittäin tänään ollaan menossa kultasepän liikkeeseen suunnittelemaan hieman tulevia sormuksiamme. Tarkoituksena on siis käyttää hyödyksemme minun isoäitini vanhoja kihla- ja vihkisormuksia, joista sitten teetämme meille uudet kihlasormukset. Saa nähdä onko niistä meille materiaaliksi. En edes tiedä onko ne puhdasta kultaa vai jotain metalliseosta. Siellähän se sitten selviää. Kierrätys kunniaan! niinkuin äitini sanoi antaessaan meille ne sormukset :D I'm so excited!
2. marraskuuta 2015
Oli ja meni
Halloweenista selviydyttiin hengissä. Porukkaa oli huomattavasti vähemmän kuin yleensä, mutta en yhtään ihmettele miksi. Sain vastauksen pariin mieltäni vaivanneeseen kysymykseen siitä, mitä meidän kaveriporukassamme oikein tapahtuu. Ensinnäkin sain tietää enemmän Siljan keskenmenosta. Alkoi surettaa ihan hirveästi, kun kuulin, että heidän oli tarkoitus kertoa iloisesta vauvauutisestaan juurikin siellä meidän Halloween juhlissa, kun raskauden ensimmäinen kolmannes olisi saavutettu. Valitettavasti se kaikkien pelkäämä keskenmeno oli tapahtunut. Sen sijaan Sannan raskaus on edennyt ensimmäisen kolmanneksen yli ja laskettuaika on huhtikuussa. Ei ihme, että Silja ei halua nähdä toisten raskausonnea tällä hetkellä yhtään. Toisaalta Sannakaan ei tullut meidän juhliimme, joten juhlat pysyivät pieninä. Ihan hyvä vain.
En lauantaina ehtinyt tehdä ollenkaan ovistestiä, mutta kun sunnuntaina taas tein, niin se testiviiva oli taas ihan olematon. Eli siis voinen olettaa, että ovulaatio on tapahtunut juurikin lauantaina kaiken sen kiireen ja hässäkän keskellä, kun me järjestelimme meidän Halloween juhlia. Jännä juttu sinänsä, ettei mua tällä hetkellä ollenkaan harmita, että ovis jäi niin sanotusti hyödyntämättä. Kuitenkin tuli juhlissakin nautittua alkoholia jonkun verran, niin parempi ettei mitään edes yritetty saada alulle. Miten tuo "yritetty" taas kuullostaa niin brutaalilta. Ehkä meiän ongelma on nimenomaan se "yrittäminen". Miten siitä pääsee eroon :D
En lauantaina ehtinyt tehdä ollenkaan ovistestiä, mutta kun sunnuntaina taas tein, niin se testiviiva oli taas ihan olematon. Eli siis voinen olettaa, että ovulaatio on tapahtunut juurikin lauantaina kaiken sen kiireen ja hässäkän keskellä, kun me järjestelimme meidän Halloween juhlia. Jännä juttu sinänsä, ettei mua tällä hetkellä ollenkaan harmita, että ovis jäi niin sanotusti hyödyntämättä. Kuitenkin tuli juhlissakin nautittua alkoholia jonkun verran, niin parempi ettei mitään edes yritetty saada alulle. Miten tuo "yritetty" taas kuullostaa niin brutaalilta. Ehkä meiän ongelma on nimenomaan se "yrittäminen". Miten siitä pääsee eroon :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)