28. helmikuuta 2017

Taukojumppaa

Nyt kun vuotokin on jo loppunut, niin täällä taukoillaan ihan kunnolla. Ei siis ole oikein mitään kirjotettavaa. Aamulämpö meinas mennä vähän alilämmön puolelle (35.27 astetta). En sitten tiedä mitähän sekin meinaa. Ovista on varmaan turha odotella enää ennen kp 20, joten otetaan chillistä sitä odotellessa.

Niinpä kehittelinkin leikkimielisen tehtävän teille, rakkaat lukijani :D

Anonyymejä blogeja lukiessani, mieleeni muodostuu aina jonkinlainen mielikuva kirjoittajasta. Jotkut kirjoittavat rentoa puhekieltä, jolloin mielikuvani kirjoittajasta on ehkä hieman maalaisempi ja tyyliltään tavallinen. Jotkut kirjoittavat siistiä kirjakieltä, jolloin mieleeni muodostuu pikkutakissa ja silmälaseissa käyskentelevä naikkonen :D Jotkut kertovat asioita ammatistaan ja jotkut harrastuksistaan ja mielenkiinnon kohteistaan ja näistä muodostuu mieleeni aina erilaisia ulkomuotoja.

Kertokaas nyt siis minulle, minkälaiseksi te olette minut kuvitelleet tekstieni perusteella? Olenko tumma vai vaalea vai kenties jotain aivan muuta? Olenko pitkä vai pätkä? Olenko gootti vai pissis, nörtti vai hippi?

Minusta olisi hauska kuulla minkälaisen kuvan annan teksteilläni. Sana on vapaa ja en loukkaannu vaikka antaisinkin itsestäni ihan kauhean siideripissis mielikuvan, haha. Täytyy muistaa, että kukaan ei ole välttämättä sitä mitä ulkopuolelta näyttää.

P.S. Vastaan sitten kommentteihinne, että menikö kuvaukset lähelle vai kauas :D

27. helmikuuta 2017

Nousujohteista

Tänään on kp 5 ja vuoto on jo ihan loppumetreillä. Vuoto on ollut seminiukkaa eikä perusmenkkakramppeja ole ollut oikeastaan juuri yhtään. Osasinkin jo odottaa niukkoja menkkoja, koska oviksen aikaan limatkin oli melko niukat normaaliin nähden.

Perjantain jälkeen vatsakin on alkanut toimia taas paremmin. Ruoka ei enää tule samantien ulos ja olokin alkoi lauantaina illalla virkistymään jo huomattavasti. En nyt sitten tiedä oliko se joku vatsatauti vai ihanko vaan ne macatabletit olis tällaisia vatsanväänteitä aiheuttaneet. Noh lopetin ne nyt kuitenkin kokonaan.

Tässä kierrossa mennään täysin ilman mitään ylimääräisiä hormonilääkkeitä, mikä on jo kerrassaan mukavaa vaihtelua ainaiseen päivien laskemiseen ja pillereiden oikeinajoitukseen. Aamulämpö näytti tänään romahtaneen taas oikein kunnolla 35 asteen puolelle. Pitkästä aikaa aamulämpö näytti siis 35.54 astetta. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle.

Voi olla, että me pidetään taukoa yrittämisestä nyt ainakin parisen kuukautta, koska hommaa riittää nyt ainakin tuon remontoinnin kanssa ihan riittävästi. Toukokuussa meidän perheeseen syntyykin sitten jo perheenlisäystä, kun veljeni saa toisen lapsensa. Saa nähdä miten tuostakin selviän, kun meidän toisen enkelivauvan laskettuaika on samoihin aikoihin.

Mutta onneksi kevät on noin muutenkin ihanaa aikaa pääsiäisineen ja vappuineen :D Odotan jo innolla, että päästään taas tekemään simaa ja munkkeja ja ulkona tarkenee jo pikkutakissa. Oi että!

Mukavaa maanantaita taas kaikille!

24. helmikuuta 2017

Taukokierto

Thank God it's Friday, nimittäin puolukkapäivät ovat täällä taas! Tänään mennään siis jo kp 2:ssa. Aamulämpö oli laskenut reippaasti jo 36.28 asteeseen. Ihan hyvältä vaikuttaa siis, jos ajatellaan, että estrogeeni siellä jäähdyttelee kroppaa. Clomi-kierroissahan tuo lämpö on jäänyt aina junnailemaan tuohon 36.34 asteeseen, että kaikki sen alle on jo parempi :)

Nyt alkoi siis taukokierto. Vaikka tarkoitus ei olekkaan piinailla millään lailla, niin olen ihan hieman vaan koukuttunut tuohon aamulämmön mittailuun :D Musta on niin hauskaa seurata sitä viivadiagrammia, joka piirtyy mun kalenterisovellukseen. Ei kai se oo niin suuri paha? Ehkä mun tosissaan pitäis vaan yrittää jättää nyt mahdollisimman paljon kaikki yrittämiseen liittyvä pois elämästä. Edes yhden kierron verran. Taukoa mittailuista ja testailuista, taukoa blogeista ja foorumeista. Hui, onko tuo enää edes mahdollista :D

Mutta joo. Vatsavaivat jatkuu edelleen. Maha on ihan superkuralla edelleen, joten nyt jätin sitten testiksi sen macan pois päivän vitamiiniannoksesta. Sen sijaan aloitin eilen taas Royal Geleen ja Möller Tuplan, joten nyt vaan toivotaan, että limakalvot palautuis taas normaaliksi. Olo on vatsavaivoja lukuunottamatta ihan semihyvä. Vuoto on ollut kirkasta, mutta ei kovin runsasta vielä. Perus menkkakivutkin tuntuu olevan vielä aika lieviä, vaikka normaalisti olisin jo tokan päivän aika ottanut parikin särkylääkettä. Ehkä ne limakalvot on vaan sit olleet niin onnettomat, ettei sieltä oo mitään kovin suurta tulvaa tässä kierrossa tulossakaan. Ei haittaa. En malta odottaa, että nää kaikki ärsyttävät vaivat vaan loppuis ja olo olis mahdollisimman normaali. Enää muutama päivä jäljellä.

Tänä viikonloppuna ei ole yhtään mitään sovittua luvassa. Pullaa ajateltiin leipoa :)

Superihanaa la(i)skiaisviikonloppua kaikille! :D ♥

22. helmikuuta 2017

Kipeäkö?

Teinpäs sitten eilen iltapäivällä viimein tuon testin ja negaahan se näytti. Niin puhtaan valkoinen oli, ettei epäilystäkään tuloksesta. Päätin jättää eilisillan lugen ottamatta ja nyt sitten odotellaan vaan vuodon alkamista.

Olin jo varautunut heräämään taas hikilammikosta, kun keltarauhashormoni vähenee, mutta yllätyksekseni tärisinkin vilusta. No onhan tuolla ulkona ollutkin tänään vähän enemmän pakkasta, mutta mittasimpa taas perinteiseen tapaan aamulämmön ja yllätyksekseni se näyttikin 36.77 astetta. Ööh mitähän nyt taas? Ehkä mä sit oon ihan oikiasti vaan tulossa kipeeksi. Mieskin valitteli jo hieman miesflunssaansa :D

Joka tapauksessa vuotoa odottelen nyt viimeistään perjantaille saapuvaksi. Masu on edelleen hieman kuralla ja aamulla tuntuu pahoinvointia, mutta raskaana tässä ei siltikään olla. Niimpä aloin miettimään, että voisiko tuo vatsavaiva johtua siitä macasta? Onko kellään kokemusta? Olen nyt pikku hiljaa kasvatellut annoksen kokoa ja nyt olen ottanut jo kolme tablettia. Tarkoituksenani oli nostaa annos aina tuohon neljään tablettiin saakka ja sitten lopettaa kokonaan, mutta nyt jos tämä vatsavaiva ei lopu, niin täytynee lopettaa sen syöminen ja katsoa onko sillä vaikutusta.

Ah oon niin helpottunut, kun lopetin lugejen ottamisen. En tiedä onko yleistä, mutta mulla se ainakin tappaa halut ihan totaalisesti :D Nyt on jo heti sellanen fiilis, et en malta odottaa liukkaankelin päiviä, kun peti hommat (kirjaimellisesti) luistaa sillon paremmin xD Okei noniin eiköhän tää ollut sit tässä.

Eilen saatiin haettua meiän lattiamateriaalit ja nyt sit vaan odotellaan kuukauden päivät, että päästään aloittelemaan remonttia. Jipiiiii!

21. helmikuuta 2017

Loppua kohti

Tänään aamulämpö näytti enää 36.48 astetta, eli tasaiseen tahtiin ollaan tultu alas päin, keltarauhasen surkastumisen merkiksi. Eilen illalla oli vatsa taas vähän kuralla. Kyselinkin jo mieheltäkin, että onko hänen vatsansa toiminut kunnolla, jos tämä nyt onkin joku noroviruksen ensiaste. Tai sitten siitä salaatista vaan jäi joku pöpö muhimaan.

Usko raskauteen on kuitenkin jo ihan totaalisesti kadonnut. Pian alkaa luomukierto ja tekisi vaan mieli kokonaan luovuttaa. Ei meille tule kuitenkaan koskaan ikinä omaa lasta, jos ei lähdetä hedelmöityshoitoihin. En tiedä olenko sellaiseen vielä valmis ihan jo ajan ja rahan puutteenkin takia. Mieskin eilen puheli jostain epävarmasta työtilanteesta ja siitäkös minä hermostuin. Hemmetti!

Lueskelin taas eteenpäin sitä hömppähoroskooppikirjaa ja tällä kertaa aiheena terveys. Siellä luki helmi-maaliskuun kohdalla jostain hoitosuunnitelmasta, joka pitäis pistää kokonaan uusiksi. Jopa oman lääkärin vaihto olisi paikallaan. Nuo ihme ennustuksethan on nimenomaan tarkoitettu ohjaamaan ihmistä oikeille teille elämässään ja nyt mua pelottaakin, että mun pitäisi tehdä se päätös, että nyt lähdetään sinne lapsettomuuspoliklinikalle ihan oikeisiin hoitoihin. Tämän seurauksena toukokuun ennustuksessa puhuttiin taas perheenlisäyksestä. Eli jos nyt ottaisin itseäni niskasta kiinni, niin olisiko meillä toukokuussa jo pieni ihmisen alku masussa? Ja jos en tee nyt mitään, niin onko koko loppuvuosi sitten ihan pilalla. Kaikkea mä taas mietin :D

Voi luoja, mä olen vaan niin väsynyt tähän kaikkeen!

20. helmikuuta 2017

Vatsavaivoja

Tämä kierto on ollut kyllä kaikinpuolin niin omituinen, että toivoisin sen olevan jo ohi. Tänään onneksi sentään jo dpo 12, joten ei ole enää montaa päivää.

Ensinnäkin mä oon jo ihan totaalisen kyllästynyt noihin lugeihin. Musta tuntuu, että tässä kierrossa siitä on tullut taas ihan erilaisia oireita kuin yleensä. Tässä kierrossa huomasin muun muassa lievää huimausta ja pahoinvointia. Mahakin on jotenkin ällöttävän turvonnut ja koko ajan tuntuu ikävää paineen tunnetta.

Koko viime viikon on itseasiassa tuntunut ikävää paineen tunnetta mahassa ja lievää etovaa oloa. Epäilin, että kuvittelen vain oireet, koska työkaverini joutui juurikin viime viikolla kesken työpäivän lähtemään kotiin hoitamaan noroviruksesta kärsivää lastaan ja saipa koko muukin perhe sen sitten lopulta. Perjantaina koin lievän ruokamyrkytyksen, kun söin lounaaksi salaattia ja ei mennyt kuin tunti ja maha meni aivan kuralle. Olin ihan satavarma, että nyt se norovirus iski minuun, mutta loppupäivän masu oli kuitenkin ihan suht normaali ja pystyin syömään ihan normaalisti. Ajattelin myös tyhmänä, että "haa tämähän on varmaan raskausoire" ja testasin sitten negankin silloin perjantaina. Lauantai aamuna söin tuota samaista salaattia ja koska maha meni taas täysin kuralle, niin tiesin satavarmasti, että kyseessä olikin vain ruokamyrkytys. Noh onneksi loppupäivän masu oli taas kunnossa ja pääsin kavereiden kanssa syömään ja leffaan (taas kerran! :D) eikä ollut mitään ongelmaa. Eilen masu oli koko päivän ihan kunnossa, mutta tänään se on taas tuntunut tosi inhalta. Lievästi kuralla ja pahoinvointi alkaa lähennellä yökkäysrefleksiä. Mitä ihmettä nyt taas?

Olo on hieman hämmentynyt. En usko raskauden alkaneen, koska oireet ei vaikuta samoilta kuin edellisissä raskauksissa. Edellisissä raskauksissa selkeimmät oireet ovat olleet turpeat silikonirinnat ja juuri ennen plussausta alkava löysävatsa. Nyt rintoja pistelee vähän ja ne tuntuu raskailta, mutta ei ole sellaiset superpinkeät mitä ne on edellisissä raskauksissa olleet. Vatsaoireita tässä nyt on ollut jo viikko oviksesta enemmän tai vähemmän. Argh.

Odotan keskiviikkoa kuin kuuta nousevaa, että voin vihdoin lopettaa luget ja aloittaa uuden kierron vailla huolen häivää. Sori nyt tällainen epätoivoinen avautuminen, mutta olo ei oo tällä hetkellä mikään mahtavin -_-

Huoh mikä maanantai!

16. helmikuuta 2017

Ennuste

Tänään aamulämpö oli taas lähtenyt nousuun, ollen 36.51 astetta. Saa nähdä nouseeko se tuosta vielä lisää vai alkaako se jo enteilemään vuodon alkua. Mutta tosiaan aikamoinen estrogeenipiikki oli kyllä eilen. Parin päivän aikana naamaankin(ylläri ylläri leukaan) on iskenyt pari sellaista super kipeää jättinäppyä, joihin ei tosiaan kannatta hipaistakkaan. Tänään aamulla nuo näppyset oli jo hieman hellittänyt, eikä olleet enää niin kipeitä. Selkeesti hormooninäppyjä kyseessä. Estrogeeni ei todellakaan ainakaan kaunista minua :D

Mutta niin tuohon otsikkoon viitaten. Sain ystävältäni synttärilahjaksi sellaisen vuoden 2017 horoskooppi kirjasen, mitä myydään aina siinä kauppojen kassan vieressä :D Se oli siis täysin läpällä tehty ostos, mutta olen sitä nyt vähän matkaa lukenut ja törmäsin tämmöiseen kohtaan:
"Saat hyviä uutisia perhenlisäystä koskien, uutisia, joita oletkin jo odottanut." Voi Luoja, anna tuon ennustuksen käydä toteen! Siinä mielessä tuo maaliskuun ennuste osuu kyllä kivasti kohilleen, että meillähän on siis maaliskuussa hääpäivä ja kuun lopussa odottaa meiän kauan haaveilema Islannin seikkailumatka. Aa että! Nuo uudet haasteet vois liittyä myös meiän tulevaan lattiaremppaan, joka alkaa maaliskuun lopussa. Iiiih en malta odottaa!

Pidetään nyt siis peukkuja, että tuo meidän tuleva taukokierto olisikin sitten se THE kierto ja me saatais sitä perheenlisäystä ihan kotiinkin saakka :)

Toivotaan!

15. helmikuuta 2017

Putous

Huomenta päivää! Tässä tulee kuukautiskiertoni viikkokatsaus. No ei vaan otsikon putous viittaa tällä kertaa aamulämpöihini. Tänä aamuna lämmöt oli tehnyt sen verran suuren dropin, että itteenikin hirvittää. Aamulämpö näytti tänään vaivaiset 36.22 astetta. Siinä on jo aika suuri pudotus, kun eilen se oli vielä 36.74 astetta. Tietysti toivoisin kyseessä olevan tuo ihanuutta enteilevä kiinnittymisdippi, mutta veikkaampa estrogeenirysäyksen tulleen tällä kertaa vasta dpo 7. Eilen tunsin jo pientä hetkittäistä pistelyä kohdun seutuvilla ja pelkäsin sen jo enteilevän menkkoja. Hui, ei kai nyt sentään vielä. Nyt ei auta kuin seurata, miltä lämmöt näyttää huomenna.

Nyt on taas vähän tylsä vaihe menossa, kun ei ole oikein mitään kerrottavaa. Pikkasen tuossa jo mietiskelin, että jos ottais lugesteronia ihan tuonne dpo 14 asti, ja odottelis vuotoa vähän myöhemmälle alkavaksi. Yritän tietysti ennakoida vähän tulevaa kiertoani, ettei menkat osuis just eikä melkein meiän reissun aikaan. Jos ovis ei tajua tulla ajoissa, niin sitten ei ole mitään hätää, mutta jos ovis on ottanut nyt uudenlaisen elämäntavan ja tykkää tullakkin jo ennen kp 20, niin sit voi olla, että menkat alkaa just väärään aikaan. Noh ei kai sekään maailmaa kaada. Täytyy vaan sitten pakata käsimatkatavarat täyteen buranaa ja tampooneita :D Iih enää 5 viikkoa reissuun!!

Mutta joo, kuten sanoin... tylsä vaihe. Palaillaan taas!

13. helmikuuta 2017

Alitajunta

Lauantaina aloitin taas luget ja aamulämpö näyttikin tänään jo roimat 36.77 astetta. Hyvin toimii siis. Oudot oireet jatkuu. Alakerrassa on edelleen ihmeellisen liukasta ja sekös ärsyttää, kun ei meinaa tuo lugemönjäkään oikein pysyä sisällä, vaan valuu kuin niagaran putoukset suoraan housuihin. Argh! Rinnatkin on edelleen ihmeellisen pistelevät ja jomottelevat.

Olen nähnyt viime päivinä ihan ihmeellisiä unia. Ensimmäisessä unessa aloin yhtäkkiä vuotaa verta ja sanoin jollekkin sitä ihmettelevälle henkilölle, että "jälkivuotoa se vaan on". Olin siis ilmeisesti saanut taas keskenmenon tai jotain. Toisessa unessa taas olin äiti, mutta lapseni olikin pehmolelu ja makasin vahingossa sen päällä :D Ai kauhee! Kolmannessa unessa olin taas raskaana, mutta mieheni lähti toisen naisen matkaan. Siis mitä hittoa nyt taas!? Alitajunta yrittää kertoa mulle, että älä nyt vaan tule raskaaksi, kun siitä ei kuitenkaan seuraa mitään hyvää. Huoh.

Ens kierron taukokierto tekee siis varmasti ihan hyvää. Ei tarvi miettiä yhtikäs mitään oikein ajoitettuja yhdyntöjä tai lääkkeitä tai muutakaan vauvantekoon liittyvää. Mietin vielä, että jaksankohan tikuttaa oviksen mielenrauhan vuoksi, että tiedän koska odottaa menkkojen saapuvaksi, mutta ehkä mä tunnistan jo sen verran oman kehoni oireita, että osaan jo pikkasen varautua etukäteen puolukkapäiviin. Lets hope so.

Näillä mennään taas. Mukavaa maanantaita!

10. helmikuuta 2017

Toimii!

Tänään aamulämpö näytti 36.51 astetta, joten voinemme olettaa oviksen todella tapahtuneen. Kroppa siis toimii! Tämä kierto on kyllä sitten muuten ollut ihan superomituinen. Ensinnäkin on ollut sellaista semikuivaa koko ajan, tai ei nyt kuivaa, mutta ei sellaista mehukasta mitä yleensä (hyvät nää termit). Mutta nyt sitten oviksen jälkeen ei tullutkaan sitä autiomaa-kuivaa vaan nyt on edelleen sellanen semikostea tunnelma tuolla alakerrassa. Yleensä oviksen jälkeen tulee heti ihan autiomaa fiilikset. Lisäksi olen varmaan täälläkin jo vähän väliä valitellut ihmeellisistä jomotuksista rinnoissa ja nyt oviksen jälkeen on sitten nännitkin ihan turkasen kipeät. Ihme sekoilua nyt taas! Onneks ens kierrossa ei tarvi enää pistää clomeilla kroppaa sekasin.

Sen sijaan ens kiertoon olen ladannut ihan kelpoarsenaalin kaikenlaisia luontaistuotteita. Kuten:
 ♦ Foolihappo
 ♦ Aurinko D-vitamiini
 ♦ Maca tabletit
 ♦ Gelee Royal
 ♦ Möller Tupla
Olikohan siinä nyt kaikki. Ens kierrossa siis jätän lugetkin ottamatta, että saas nähdä onko mun luteaalivaihe yhtään korjaantunut viime aikoina vai pääseekö menkat yllättämään ennätysaikaisin. Mieskin lupasi alkaa napostelemaan tuota Mölleriä, koska onhan se nyt hyväksi myös sydämelle ja koko keholle.

Viikonloppuna taas irrotellaan, kun mennään taas kerran kaverin kanssa syömään ja leffaan. Luvassa on tällä kertaa Fifty shades darker, uuuh :D haha.

Ei muuta kuin ihanaa viikonloppua kaikille!♥

8. helmikuuta 2017

Tänään on Dolmio-päivä!

Ei vaines. Ei tänään ole Dolmio-päivä, mutta arvatkaas mikä päivä tänään oikeasti on! Tänään on ovulaatiopäivä! Nimittäin eilen tein (muistin jopa) ovistestin ja siihen ilmaantui kaksi viivaa. Viivat oli kyllä sen verran haaleat molemmat(mitä lie maanantai-kappaleita mä oon taas saanut), että tein varmistukseksi vielä digitestin ja kyllä, se hymyili mulle! Tämä on nyt jo toinen kierto putkeen kun ovis on tullut jo ennen kp 20 eli tänään on siis kp 19. En edes ole jaksanut laskea päiviä, mutta sen hymynaaman nähtyni oli pakko kattoa, että hetkonen, missäs nyt mennäänkään.

En tiedä vaikuttaako clomit vai jotkut luontaistuotteet, mutta vitsi miten hienoa, jos ovis on nyt alkanut ottaa paikkaansa enemmän oikeaan suuntaan. Toki tämä voi olla ihan vaan sattumaa tai pelkästään väliaikaista, mutta nautitaan nyt kerran kun voidaan :D Sen verran kyllä pakko sanoa, että clomit on ihan selkeästi vaikuttanut mun limakalvoihin, koska kuivaa on ollut. Edes sitä perinteistä limatulppaa ei tullut tässä kierrossa ollenkaan vaan hädin tuskin jotain random valkkaria on valunut housuin asti. Sori yksityiskohdista. Ens kierrossa otan kyllä taas käyttööni Royal Geleen, koska sillä tulee mulle ihan mielettömät ovislimat, että petipuuhatkin alkaa maistumaan ihan eri tavalla :D

Tänäaamuna lämmöt oli laskenut sen verran, että veikkaan munasolun puhkeavan ihan näillä näppäimillä. Huomenna toivottavasti lämmöt kohoaa selkeästi oviksen merkiksi. Dpo 3 aloitan taas lugesteronin, jos se vaikka vähän auttais noita mun onnettomia limakalvoja pysymään kasassa vielä sinne dpo 14 asti. Ens kierrossa mennään varmaan sitten ihan pelkillä luontaistuotteilla, koska reissussa on inhottava käyttää lugea.

Mutta joo, tämmönen plääni tähän väliin. Mielenkiinnolla odottelen jo seuraavaa luomukiertoa, että millon se ovis mahtaa sillon ilmaantua :D

7. helmikuuta 2017

The plan is ....there's no plan

Lääkärini soitti eilen verikokeiden tuloksista ja kuten arvelinkin, mitään erikoista ei löytynyt. Hemoglobiinikin oli tosi hyvällä tasolla ja keliakiaakaan ei tarvitse pelätä. Kaikki on siis hyvin.

Valitettavasti hän ei voinut määrätä minulle letrozolia, koska ei ole sitä koskaan ennen kenellekkään hoitomuotona määrännyt. Hän konsultoi kyllä ensin hormoniasioiden asiantuntijaa ja koska clomifenistakaan ei tullut yhtään vastetta, ei tuostakaan välttämättä olisi apua minulle. Toki olen lukenut, että monelle letrot ovat auttaneet vaikkei clomeista olekkaan tullut vastetta, mutta hän ei nyt pysty auttamaan tässä asiassa enempää.

Hän kuitenkin painotti, että koska mulla tulee ovulaatio ihan normaalisti, vaikkakin vähän myöhemmin, niin spontaani raskaus on ihan täysin mahdollista. Ja todennäköistäkin. Toimintasuunnitelma on nyt sitten sellainen, että katsotaan tämä kevät, että miten lähtee rullaamaan vai lähteekö ollenkaan ja sitten kesällä katsotaan uusi suunnitelma. Jos kolmas keskenmeno tulee, niin sitten pääsen tutkimuksiin naistenklinikalle, mutta todennäköisesti nuo kaksi edeltävää keskenmenoa ovat menneet vain huonon tuurin piikkiin. Jos kolmatta raskautta ei kuulu, niin sitten varmaankin laitetaan lähete lapsettomuusklinikalle hedelmöityshoitoihin.

Mutta nyt mennään siis näillä eväin. Kuten jo edellisessä postauksessani kerroinkin, niin olen oikeastaan nyt ihan tyytyväinen vain normaalielämään ilman kauheata raskautumispakkomiellettä. Koitan saada vähän muutakin sisältöä elämääni :D

Toivottavasti ymmärrätte tilanteeni. Pieni breikki tekee nyt hyvää. Moni varmaan miettii, että olen jo tuhlannut liikaa aikaa jahkailuun ja että minun pitäisi jo varata aika lapsettomuusklinikalle, mutta etten menettäisi omaa mielenrauhaani tämän asian kanssa, niin käymme tämän tien omaan tahtiimme. Jutut täällä blogissa varmasti toistaa jo itseään, mutta toivottavasti joku vielä jaksaa pitää meille peukkuja kaikesta huolimatta ♥

Jos luoja suo, me saamme vielä oman pienen lapsen syliimme asti.

6. helmikuuta 2017

Mielenrauha

Kuulin viikonloppuna mielenkiintoisen vauvauutisen eräästä tutun tutusta. He ovat siis jo keski-ikäinen pariskunta, jotka ovat yrittäneet saada esikoistaan jo viimeiset 20 vuotta ja nyt heitä on onnistanut. Vau, ihmeitä tosiaan tapahtuu, mutta jännittävintä tässä oli se, että he olivat tulleet raskaaksi sen jälkeen, kun olivat käyneet ensin Intiassa meditoimassa :D Aloinkin siis miettimään, että voiko oikeasti oma mielenrauha vaikuttaa koko kroppaan niin voimakkaasti, että se voi estää raskautumasta? Sitähän monesti sanotaan, että "älä stressaa, ni kyllä se sieltä sitten tulee", niin onkohan siinä oikeasti jotain perääkin? Niin paljon kuulee tarinoita siitä, että kun on ollut jotain muuta ajateltavaa niin heti on tärpännyt.

Jos asiat olisivat todella noin yksinkertaisia, niin ennustaisin meidän olevan raskaana jo seuraavasta kierrosta :D Nyt on pakko myöntää, että en ole jaksanut stressata lisääntymisasioista hölkäsen pöläystäkään, sillä odotan jo niin kovasti meidän tulevaa Islannin reissua. Saatiin viime viikolla meille varattua majoitus ja parit retketkin jo valmiiksi, joten enää ei tarvitse kuin odottaa 6 viikkoa, niin päästään reissuun!! Sitten heti reissun jälkeen meillä alkaa kotona lattianpurkaushommat ja heti huhtikuun alkuun meillä alkaakin jo itse asennusremontti. Jos ihan totta puhutaan, niin ei haittaa yhtään, jos tärppiä ei näy ennen huhtikuuta, koska tekemistä riittäis ilman raskausoireitakin. Melkein vois sanoa, että toivottavasti EI olla raskaana vielä ens kuussa. (Älkää nyt suuttuko. En mä oikeasti sitä toivo. Mut jos käänteinen psykologia auttais :D) Lisäksi ilmottauduin ensimmäistä kertaa elämässäni Naisten kymppiin, joka on siis toukokuussa ja sillon olis ihan kiva olla juoksukunnossa. Voi sen kävelläkkin, mut se käänteinen psykologia you know.

Mulla on nyt oikeesti aika hyvä fiilis. En tiedä onko se tämä alkava kevät vai mikä, mutta nyt ei lannistuta!

Mukavaa maanantaita taas kaikille!

3. helmikuuta 2017

Uusia keinoja

No niin, nyt on pakko myöntää, että olipas varsin mielenkiintoinen käynti gynellä eilen. Ensinnäkin päästän teidät kaikki nyt piinasta ja kerron, että vastetta ei ollut edelleenkään tarpeeksi. Kyllä, luit aivan oikein.

Gyne ultrasi ja oli ensin pitkään ihan hiljaa. Sitten hän avasin suunsa "ei täällä kyllä vieläkään näy yhtään kunnon johtofollikkelia". En ollut yhtään yllättynyt. Oikeastaan oletin näin olevan, koska ei tosiaankaan ole ollut vielä sellaisia limoja, mitkä viittais lähestyvään ovulaatioon. Sieltä löytyi noin 10 mm follikkeli ja limakalvotkin olivat ihan mitättömät. Tulee siis taas pitkä kierto ja itse arvelen oviksen tulevan vasta noin viikon päästä.

Gyneni vaikutti pettyneeltä, koska vastetta ei ollut, mutta otti asiani kuitenkin ihan tosissaan ja alkoi heti pohtia, että mitä seuraavaksi. Noh yhtäkkiä hän alkoi kyselemään mittojani ja kysyi, että olenko laihtunut. Kysymys tuntui oudolta. En ole laihtunut yhtään, vaan painoni on pysynyt samassa viimeiset kymmenisen vuotta ainakin. Hän kuitenkin laski painoindeksini ja se on kuulemma lievän alipainon rajoilla. Olin yllättynyt, koska syön ihan normaalisti ja ehkä vähän liikaakiin roskaruokaa (siksi halusinkin kokeilla sitä vhh-ruokavaliota) ja nyt gyneni suositteli minulle paria ylimääräistä kiloa lisää. Mietin kuumeisesti, että mitä ihmettä mä oikein teen väärin. Pitääkö mun nyt alkaa mättämään jotain donitseja niinkuin siinä Fitistä fätiksi ja takaisin-ohjelmassa eräs personal trainer joutui tekemään. Ugh.

Clomifenit eivät kuulemma yleensä tehoa kovin hyvin hoikkiin naisiin vaan yleensä se auttaa paremmin selkeästi pco-oireista kärsiviä. Kyselin kuitenkin vielä Letrozolista ja gyneni oli sitä mieltä, että sitä voisi kokeilla ja se voisi ehkä sopiakkin paremmin minulle. Käynnin lopuksi gyneni kuitenkin määräsi minut verikokeisiin, jossa otettiin ihan perus verenkuva eli hemoglobiini ja lisäksi myös tutkitaan onko minulla jotain imeytymishäiriötä eli esimerkiksi keliakiaa. En muista olenko tuosta keliakia epäilystä kirjoitellut ennen, mutta muistan jonkun lukijan joskus kommentoineen johonkin postaukseen, että sekin kannattaisi tutkia.

Uusia taktiikoita siis luvassa. Maanantaina gyneni soittaa verikokeiden tuloksista ja sitten tiedän myös lisää tulevasta mahdollisesta letro-kierrosta.

Huh olipas taas jännittävä päivä. Nyt voinen todeta vhh-dieetin päättyneen ja alan tankkaamaan ihan huolella kaikkea pullaa ja muuta hiilarihöttöä :D Huomenna meillä onkin luvassa mukava päivä, kun mennään kaveriporukalla taas ravintolaan syömään ja sen jälkeen mennään leffaan katsomaan Ringsiä. Huiiii!

Ihanaa viikonloppua kaikille!!

2. helmikuuta 2017

Vielä ehtii...

...spekuloida ennen vasteultraa :D

Aamulämpö näytti tänään taas 36.08 astetta, joten huh ei ollut ovis tiistaina. Nyt musta oikeesti tuntuu eniten siltä, että skenaario 2(ks. edellinen postaus) olisi lähimpänä totuutta ja ovis tulisi vasta noin viikon kuluttua. Tähän oletukseen vaikuttaa ehkä eniten se, että limat on tällä hetkellä aivan olemattomat. Siis ihan kuin oltais vasta kierron alussa.

En ole siis yhtään yllättynyt, jos gyne tänään illalla toteaa, ettei vastetta ole tapahtunut juuri ollenkaan ja munasolu on taas vain jotain 7 mm luokkaa. Enemmän mua nyt huolestuttaa se, että en tiedä yhtään, että miten tästä nyt eteenpäin. Pyydänkö vielä kokeeksi letrozolia vai onko siitäkään mitään hyötyä, jos clomitkaan eivät auta? Vai pitäisikö kokeilla vielä kerran kasvattaa clomiannoksen määrää vai onko se ihan yhtä hyödytöntä? Tai mitä jos vastetta onkin vain vähän, niin jatketaanko me sitten tällä samalla annostuksella ilman vasteultraa?

Toki nämä kysymykset varmaan pitäisi vaan osoittaa suoraan gynelleni, mutta onko jollain jo kokemusta vasteettomasta clomihoidosta? Mitä seuraavaksi? Onko enää muuta vaihtoehtoa kuin pyytää lähete lapsettomuusklinikalle? Kuinka nopeasti sieltä muuten yleensä tulee kutsu ensikäynnille?

Ainiin, tein eilen ensimmäisen ovistestin ja se oli puhdas nega. En olettanutkaan oviksen vielä olevan kohillaan. Onko muuten muille tullut lieviä rintakipuja clomeista? Sellaista ärsyttävää kutinaa tai jomotusta? Mun kroppa on varmaan ihan supersekaisin nyt.

Tänään saadaan ehkä vähän vastauksia kysymyksiini.

Palaillaan.

P.S. Onneksi olkoon kaksosista Beyonce.... bitch :D

1. helmikuuta 2017

Kolme skenaariota

Eilen tunsin ihan jäätävää paineen ja kivun tunnetta oikean munasarjan kohdalla. Mietin ihmeissäni, että ei kai nyt sentään ovulaatio yllättänyt. Kipu meni onneksi noin tunnissa ohi. Aamulla mittasin taas lämmön ja se näytti tältä:
36.28 astetta. Öö mitäh? Jos tuo on lämmön nousu, niin oliko eilinen kipukohtaus ovulaatio? Ei kai nyt sentään vielä. Huomatkaa kuinka kalenterisovellus ennustaa oviksen olevan vasta kp 21.

Huominen vasteultra jännittää nyt siis entistäkin enemmän. Sitä odotellessa olen kehittänyt kolme mahdollista skenaariota mitä on tapahtunut :D

1. Huomenna aamulla huomaan lämmön jatkavan nousuaan ja totean eilisen olleen ovulaatio. Ultrassa todetaan väite todeksi ja oikealla munasarjassa möllöttää enää vain keltarauhanen.

2. Oikea munasarjani heräsi juuri koomasta ja alkoi hirveällä tohinnalla kasvattamaan munasoluja. Huomenna ultrassa todetaan, ettei vastetta ole vieläkään ja ovis ilmaantuu vasta joskus kp 21 tietämillä.

3. Eilinen kipukohtaus johtui limatulpan irtoamisesta ja tänään illalla huomaan pyyhkiessä "kananmunavalkuaiset" ja totean oviksen tapahtuvan noin kolmen päivän päästä. Ultrassa todetaan 20mm follikkeli ja limakalvot ovat onnettomaakin onnettomammat, koska clomifen.

Pessimisti ei pety, ei vaan... Mikä vaan noista skenaarioista voi ihan hyvin pitää paikkansa. Limojen perusteella veikkaisin oviksen olevan vasta tulossa, koska en ole huomannut olevan vielä mitenkään erityisen liukasta. Toki limojen vähyys saattaa johtua myös siitä, etten ottanut tässä kierrossa ollenkaan royal geleetä, sillä niissä kierroissa joissa olen sitä ottanut, on ollut todella selkeät limat ja muut. Tässä kierrossa on ollut jotenkin tosi kuivaa ja himot on ollut tosi vähäiset, mutta en sitten tiedä olenko vaan tottunut niihin mehukkaisiin royal gelee kiertoihin, että pidän sitä jo normaalina :D

Nyt vähän ärsyttää, kun ei ole tullut testailtua ovista tässä kierrossa vielä ollenkaan. Jotenkin ajattelin, että turhaan mä tikutan ennen sitä ultraa, kun ei siellä kuitenkaan vielä mitään merkittävää ole tapahtunut. Nyt on vasta kp 12, siis ihan liian aikaista mulle! Nyt sit toivotaan, että ovis olis vasta tulossa, koska en todellakaan ollut varautunut näin aikaiseen ovikseen ja tallettelut ei siis tosiaankaan osunut kohilleen.

Noh huomennahan se selviää sitten.