Näytetään tekstit, joissa on tunniste uusia oireita. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste uusia oireita. Näytä kaikki tekstit

31. joulukuuta 2017

Pikaterkut ja Uuden Vuoden toivotukset!

Ajattelin tulla kirjoittelemaan vielä pikaiset terveiset ennen vuoden vaihdetta, koska ihan kauheasti kaikkea on taas tapahtunut. Tai noh, siltä se on ainakin tuntunut. Varoitan jo etukäteen, että ei välttämättä sovi ihan herkimmille :D

Joulu meni tosi vauhdikkaasti vieraillessa ainakin kuudessa eri osoitteessa kolmen päivän aikana. Pakko sanoo tähän väliin, että ei enää ikinä :D haha. Jaettiin lahjoja ja saatiinkin vähän jotain pientä. Pääasiassa saatiin kuitenkin rahaa, koska toivottiin sponsorointia vaunuostoksiin ja niin myös saatiin. Mitään muuta vauvantarviketta tms. ei sitten saatukkaan. Toisaalta ihan hyvä vaan, ettei tule mitään turhaa ylimääräistä, vaan saadaan itse ostaa kaikki tarpeellinen.

No mutta, Tapaninpäivän jälkeen kaikki suunnitelmat menivätkin yllättäen uusiksi, kun sairastuin yllättäen vatsatautiin. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä herätin mieheni kertoakseni hänelle, että minulla on hieman paha olo, että jos hän voisi varmuuden vuoksi tuoda minulle sängyn viereen ämpärin. Ei mennyt kuin puolisen tuntia, kun heräsin siihen, että nyt on pakko oksentaa ja niin myös tein. Se yö menikin sitten oksentaessa vatsa tyhjäksi aivan kaikesta ja kun vatsassa ei ollut enää mitään, niin alkoikin jo suolistu tyhjentyä, ihan suoraan sanottuna, kuin hanasta. 

Jouduin siis saikuttamaan joulun välipäivät, vaikka olin suunnitellut töissäkin vaikka mitä rästihommia niille päiville ja noh yllättäen myös se sokerirasituskin piti sitten peruuttaa, kun enhän mä päässyt edes sohvalta ylös. En ole sairastanut elämäni aikana oksennustautia juuri koskaan, mutta nyt jostain syystä tämä on jo toinen kerta vuoden sisällä. Onneksi sitä vatsatautia ei kestänyt sentään kuin sen yhden päivän, mutta sen jälkeen mulle nousikin jo kuume, joka veti viimeisetkin voimat ihan matalaksi. Aloin jo pelkäämään meiän pikkuisen puolesta, mutta pikkujäbä onneksi jaksoi potkiskella masussa tosi vilkkaasti, että uskon hänellä olevan kaikki kunnossa. Voimat on itellä edelleen aika matalalla, johtuen lievästä neste- ja ravinnehukasta, mutta onneksi olo on jo päivä päivältä parempi. Pitäisi vain saada tankattua nyt vähän enemmän ravintoa, että pikkujäbästä kasvaisi vahva pieni poika ♥

Vaunuostoksille oli tarkoitus mennä eilen, mutta yllättäen tämä taho, jonka kautta olisimme ne halvalla saaneet, on myös nyt kipeänä, että sekin sitten lykkääntyy jonkun verran. Onneksi ei nyt sentään kiirettä ole sen asian suhteen. Innostuin kuitenkin shoppailemaan jollyroomin aleista vähän jotain pientä ja tilasin pinnasänkyyn hienon reunapehmusteen ja yhdet supersöpöt pussilakanat. Okei, Ikeasta sais myös puolet halvemmalla vuodevaatteita, mut kerrankos sitä yhdet megasöpöt lakanat ostaa :D Ja niille on sentään käyttöä vielä moneksi vuodeksi. Hih.

Ainiin, sain muuten viimein myös niitä vauvanvaatteita veljeltäni, joita hän oli lupaillut. Täytyy sanoa, että onneks en ole ostanut vaatteita juuri ollenkaan, koska voi pojat, nyt niitä kyllä riittää. Joukossa oli toki myös pari tyttömäisempää bodya ja pari mekkoakin, mutta lupasin lahjoittaa ne Tiinalle. Alkaa olla jo sen verran vaatteita kasassa, että saa jo ainakin pari koneellista pyykkiä pestyä, haha. Kunhan saisin tuon askarteluhuoneeni vielä raivattua, niin pääsisin vaatekaappia järkkäilemään. Sitä päivää odotellessa.

Aika menee kyllä edelleen kuin siivillä ja nyt viimeisen kolmanneksen vaihtuessa, olen alkanut pelätä sen jo loppuvan kesken.

Tänään puhutaan jo 30. raskausviikosta ja se tuntuu jo ajatuksenakin ihan uskomattomalta. Lähipiiristä ja tutuilta on alettu taas enemmän ja enemmän kyselemään, että koskas se laskettu aika olikaan ja milloin minä jään äitiyslomalle. Nyt työviikkoja on enää kuusi jäljellä ja musta jo vähän tuntuu siltä, että en taida ihan loppuun asti kyetä töissä käymään. Välillä jo ihan pelkkä käveleminenkin, tai edes istuminen, tuntuu jo tosi raskaalta. Kotona ollessa olen onneksi saanut makoilla yllin kyllin, mutta heti kun pitäisi nousta ylös, niin alkaa uhkuminen ja puhkuminen. Tila keuhkoista on selkeästi käynyt vain ahtaammalle ja ahtaammalle. Syöminenkin vähän ns. ahdistaa, koska närästys on voimistunut huomattavasti. Koko ajan joutuu päästämään pieniä röyhtyjä ja välillä nousee vaahdotkin kurkkuun, mikä ällöttää. Ahdistaa jo, että mihin tämä vielä johtaa, kun vauvan pitäisi kasvaa vielä ainakin parisen kiloa lisää painoa ja senttejäkin on vielä jäljellä. Anteeksi, että valitan, mutta en halua kaunistella turhaan raskauden tuomia haasteita, vaan haluan olla kaikinpuolin rehellinen.

Lopun lähestyessä ovat keskustelut ystävien ja läheisten kanssa alkaneet kallistumaan enemmän synnytyksen puoleen. Olen kuullut paljon jännittäviä tarinoita, joista ei normaalisti tulisi keskusteltua, jos ei ole omaa kokemusta. Olen itseasiassa erittäin kiinnostunut juurikin siitä hetkestä, kun se lähtö sairaalaan sitten koittaa. Juttelin myös äitini kanssa aiheesta ja opin, että meiän suvussa syntyy iiiiisoja lapsia ja synnytykset ovat pitkiä ja vaikeita. "Jipii" Yksilöllistä tietty kaikki, mutta jos hekin ovat siitä selvinneet, niin kyllä sitten minäkin!

Pari uutta vauvauutistakin on taas kuulunut joulun alla, niin tutuilta, kuin ihan lähipiiristäkin. Itseasiassa ihan meidän kaveripiiristämme ja jos kaikki menee putkeen, niin saan ensi kesänä lisää mammakavereita :D Tänään ollaan viettämässä yhdessä taas iltaa ja en malta odottaa, että myös muut kaveripiiristämme kuulevat nämä vauvauutiset. Haluan nähdä muiden ilmeet, haha. Vaikka olen ihan tuhottoman onnellinen kaikista uusista vauvauutisista, niin olen alkanut jostain syystä pelkäämään, että tämä meidän onni yhtäkkiä viedäänkin meiltä pois. Pelko poikamme menettämisestä on alkanut kalvaamaan minua ja ehkä senkään vuoksi en ole uskaltanut kiirehtiä lapsenhuoneprojektin kanssa. Yritän kuitenkin nauttia jokaisesta hetkestä, jonka saan viettää ihanan poikamme kanssa, ja toivottavasti se onni jatkuisi vielä masun ulkopuolellakin.

Huhhuh, tulipas nyt ähkäistyä kaikkia ajatukset kerralla yhteen postaukseen. Jaksoikohan kukaan edes lukea loppuun asti :D

Nyt on kuitenkin aika toivottaa kaikille oikein ihanaa ja menestyksekästä Uutta Vuotta 2018!!!
Toivottavasti mahdollisimman monen unelmat toteutuisivat juurikin tänä tulevana vuonna. Paljon onnea ja rakkautta kaikille! ♥♥♥

22. helmikuuta 2016

"Ruuansulatushäiriö"

Lauantaina se alkoi. Mahassa möyri ja oli kuralla. Luulin sen johtuneen jännityksestä, koska minulla on ehkä lievä stressivatsa. Otin lauantaina ruuan kanssa 12cl punaviinia. Ajattelin, että se olisi vain pieni paha, jos tässä nyt oltaiskin raskaana. Polttarit kuitenkin olivat ja menivät ja vatsanmyllerrys jäi. Sunnuntaina tuli kehiin myös lievä pahoinvointi. Jaahas norovirusko tässä nyt on iskenyt. Tuskin siitä punaviinistä nyt krapulakaan olisi iskenyt. En yhtään ihmettelis vaikka oliskin norovirus. Meillä on töissäkin vähintään puolet kipeänä. Influenssaa ja vatsatautia.

Mutta kaikista jännintä tässä nyt on se, että sunnuntai oli dpo 14 ja olin ihan satavarma, että menkat alkavat, mutta yllätyksekseni mitään oiretta ei tullut. Ei menkkakipuja, ei vuotoa, vain turvonneet ja kipeät rinnat. Oliko ovistesti virheellinen? Vaikuttaako terolut-kuuri? Olenko......RASKAANA??

Mittasin lämpöjä. Se on viimeinkin lähtenyt nousuun. Alkukierto oli 35.8 astetta ja oviksen jälkeen vain onnettomat 36.3 astetta. Viikonloppuna mittasin jo 36.8, mutta silloin kyllä heräsinkin myöhemmin. Siihen liittyen muuten, nukuin lauantai vastaisena yönä reilut 11 tuntia. En laittanut herätyskelloa soimaan, koska yleensä herään viikonloppuisinkin jo ennen kasia. Nyt heräsin vasta puol kympiltä ja tuli vähän kiire ehtiä polttareihin kahdeksitoista. Mutta tosiaan palaten noihin lämpöihin, tänään aamulla mittasin 36.61 astetta. Eli koholla vielä on vaikka menkkojen piti alkaa eilen. Hui.

En ole vielä ehtinyt tehdä testiä, kun on ollut niin paljon muuta ajateltavaa. Tänään on ollut taas pientä pahoinvointia ja vatsa on edelleen kuralla. Pahoinvointi helpottaa heti, kun saan vähän jotain naposteltavaa, mutta kun syön, niin mahassa alkaa myllerrys ja seuraavaksi perästä kuuluu :D

Too much information? hehah, mutta siis oikeesti. Onko kellään muulla ollut alkuraskaudessa vatsa kuralla? Voisko se olla raskausoire? Vettä olen juonut paljon, koska suu tuntuu kokoajan kuivalta. Sitä mukaan on saanut sitten vessassakin ravata. Raskausoirekko?

Jännittää jo :D

7. tammikuuta 2016

Kp ??

Tänään on oletetusti kp 22. Koska viime menkat oli sen verran epänormaalit, niin en voi varmaksi sanoa, missä nyt oikeasti mennään, mutta näin nyt oletetusti. 

Olen tikutellut ovista kp 14:sta lähtien, mutta positiivista tulosta en ole saanut. Lämpöjen mukaan mahdollinen ovis on ehkä tapahtunut kp 15-16, mutta mitään sitä tietoa vahvistavia oireita ei oikeastaan ollut. Okei himot olivat suuret ja puputettua tuli paljon, mutta en huomannut selkeitä ovislimoja, mitkä yleensä huomaan ensimmäisenä. Pientä nipistelyä saatoin tuntea vasemmalla puolella, mutta eipä ollut kovin voimakasta sekään.

Noh maanantaina huomasin sitten taas pientä limansekaista verta pyyhittäessä. Kirosin samantien sen huomattuani, että voi v*ttu taas! Tässäkin kierrossa on taas näköjään jotain ufoa. Prkl! Vuoto oli kuitenkin tosi vähäistä ja loppui iltaan mennessä. Tiistaina huomasin taas pientä vaalean ruskeaa vuotoa pyyhittäessä ja oli pakko ottaa taas varmuuden vuoksi pikkuhousunsuojat käyttöön. Argh! Ärsyttävää epävarmuutta. Alkaakos ne menkat nyt sitten taas viikon tiputtelun jälkeen ja tuleeko sitä verta taas yhtä niukasti ja kivuttomasti kuin viime kierrossa?

Varasin sitten ajan gynelle ja lauantaina toivottavasti saadaan taas lisää vastauksia. Toivottavasti tällä kertaa otetaan vaikka sitten jo ne verikokeet ja ehkä mun on siitä ultrastakin pakko maksaa miljoonia, mutta nyt haluan vastauksia!

Näin jo toissa yönä ihan hirveätä painajaista, että mun menkat oli alkanut ja huomasin sen siitä kun housun lahkeesta alkoi valua hirvittävä määrä verta ja isoja hyytymäklönttejä ja sitä vaan pulppus lisää ja lisää ja lisää.... hyyyyyy. Yleensä näen unta menkoista just ennen kun ne on alkamassa, mut tuskin nyt sentään vielä.

Kauheeta. Katsotaan miten käy.

P.S. Kauhee miten tällaisten epänormaalien kiertojen jälkeen sitä melkeimpä jo kaipaa niitä normaaleja menkkoja ja jopa niitä hirveitä menkkakramppeja :D Sitä ei osaa arvostaa, ennen kun vasta sitten kun se puuttuu.

15. joulukuuta 2015

Epäilyksiä

Huomasin eilen taas pientä rusehtavaa limansekaista vuotoa. Ei vieläkään mitään sen enempää. Kerran pyyhkiessä sen huomasin, eikä sitä enää sen jälkeen tullut yhtään.

Tänään aamuna kuitenkin huomasin tiputtelun hieman lisääntyneen. Tosin vieläkin se oli sellaista rusehtavaa, ehkä hieman vaalean punaista, mutta ei kuitenkaan selkeää veristä vuotoa.

Olen alkanut epäilemään kehoani. Miksi yhtäkkiä tulee tällainen ns. uusi oire? Onko hormonit nyt ihan totaalisen sekaisin vai voiko tässä olla kyse jostain vakavammasta. Mahassakin tuntuu välillä pientä pistelyä tai mitä lie vihlomista. Jännitän koko ajan, että no joko ne nyt alkoi ne menkat. Olis kyllä harvinaisen lyhyt luteaalivaihe, jos ne nyt alkaakin.

Tänään on vasta dpo 5, joten en usko, että kyseessä olisi ns. kiinnittymisvuotoakaan. Eikös se tapahtu vasta jossain dpo 7 tai jotain? Kauheeta yrittää taas tiedustella mahdollisia raskausoireita, kun ei ole minkäänlaista aiempaa kokemusta.

Nojaa, ei auta kuin seurailla. Ehkä ne menkat tulvahtaakin sieltä ihan kesken kaiken ja sitten taas kärsitään krampeista. Positiivista siinä toki olisi se, että pääsen taas pikimiten uuteen kiertoon ja käyttämään viimeinkin niitä mun vastaostettuja ovistestejäni :D Jotain positiivista siinäkin.

13. joulukuuta 2015

Todistusaineistoa

Vaikken sitä ovista nyt saanutkaan testillä todistettua, niin olen sen tapahtumisesta monella muulla tapaa vakuuttunut. Ensinnäkin liman eritys loppui ja toiseksi, voitteko kuvitella, mä ihan oikeasti mittasin sen lämmön nousun oviksen jälkeen. Lauantaiaamuna kuumemittari näytti jopa 36.5, kun aiempina päivinä se oli näyttänyt 36.2. Jännittävää. se tosiaan toimii :D Toki en nyt ihan täysin voi luottaa meidän vanhaan digimittariin ja vieläpä kainalosta mitattuna, mutta haluan lohduttautua nyt sillä, että se piti paikkansa.

Pari hormonifinniäkin oli ilmestynyt nenänvarteen.

Noh perjantaina huomasin myös täysin uuden "oireen". Ensimmäistä kertaa ikinä huomasin pientä veristä vuotoa. En sitä olisi muuten edes huomannut, mutta satuin savetilla pyyhkäsemään vähän syvemmältä ja siihen ilmaantui pieniä limansekaisia verisiä viiruja. Kauhee googlettelu alkoi heti, mutta ilmeisesti se on vielä normaalia, kun se oli siis tosissaan niin vähäistä, ettei edes paperilla normaalisti pyyhkiessä sitä huomaisi.

Mietin, että oisko se johtunut siitä kun kävin siellä gynellä ja se tunnusteli niitä munasarjoja ja ne ois jotenkin omituisesti aktivoitunu :D haha. Minä ja mun analyysini. En tiedä. Seurailen tilannetta. Jos seuraavassa kierrossa tapahtuu sama juttu, niin menen kysäsemään asiasta lääkäriltä. Ompahan joku hyvää syy mennä sinne ja sit jos se vaikka määräis mulle jotain hormooneja tasapainottavaa lääkettä ja sit se auttais mua raskautumaan. Mukavaa jossittelua.

Katotaan miten käy. Tänään tuli enää vain hieman rusehtavaa vuotoa, mutta ei sen kummempaa. Ehkä vähän pieniä tuntemuksia tuntuu alavatsassa, mutta voi hyvin olla, että ollaan viikonloppuna vaan mässäilty niin paljon herkkuja, että mahaa turvottaa jo senkin takia.

Nojoo, mutta palaillaan taas. Mukavaa 3. adventtia! Ihanaa kohta on joulu!