Railakasta Vappua!

Heheh, aiempiin huolenaiheisiini liittyen voinen todeta, että tänään ei tarvi miettiä ollakko selvin päin vai ei. Vielä saa nauttia kuohuvaa Vapun kunniaksi ja simatkin on jo valmistuneet.

Ei muuta kuin mukavaa ja toivottavasti myös aurinkoista Vappua kaikille!

Erilaisia ihmisiä

Minulla on eräs kaveri, Eveliina, jonka kanssa jutustelemme lähes päivittäin facebook chatissa milloin mitäkin. Aina silloin tällöin puheenaiheemme kuitenkin kääntyvät parisuhteisiin ja lapsiin jne. Noh, kerrotaanpa nyt sen verran, että Eveliina on tällä hetkellä avoliitossa ja odottelee pikimiten kosintaa. Heidän suhteensa eteni erittäin nopeasti muutaman kuukauden seurustelusta avoliittoon, mutta Eveliina on minulle monesti sanonut, että jos kosintaa ei kuulu kahden vuoden seurustelun jälkeen, niin hän pistää koko suhteen poikki. Epäilen suuresti, mutta hän on siis hyvin määrätietoinen ja suorasanainen nainen.

Eveliinan avopuoliso on kuitenkin erittäin rauhallinen ja hiljainen hissukka. Hän haluaisi lapsia Eveliinan kanssa, mutta ei ole vielä varma halustaan astella avioliiton satamaan. Hän kuitenkin vaivihkaa vihjailee suuremmasta ruokapöydästä ja perheautosta. Eveliina taas ei halua vielä lapsia ennen kolmeakymmentä, eikä todellakaan ennen avioliittoa, ja sitten kun sen aika koittaa, niin se saa jäädä siihen yhteen.... ja sen pitää olla tyttö.

Eveliina on jo kerran elämässään ollut raskaana. Hän oli vielä nuori ja hän oli silloin huonossa suhteessa edellisen poikaystävänsä kanssa. He olivat kuulemma vaan kokeilleet, voiko Eveliina tulla raskaaksi, koska hänellä on normaalia pidempi kierto. Hän oli kuin olikin tullut raskaaksi, mutta hän kuitenkin päätti tehdä abortin.

Tänä päivänä, kun olemme puhelleet lapsista ja raskaaksi tulemisesta, niin olen aina maininnut, että mitäs jos en voikkaan saada lapsia. Hän on lohdutellut, että "tottakai saat", mutta en ole sen enempää avannut hänelle tilannettani. Hän aina kerskuu, että hän saa varmasti lapsen heti ensiyrittämällä, koska onnistuihan se aikaisemminkin.

Ihmisiä on niin erilaisia ja mä toivon, että kuitenkaan kovin moni ei ajattele kuten Eveliina. Että ihmiset ymmärtäis, ettei raskaus ole itsestäänselvyys. Ettei lapsia vaan tehdä, vaan ne saadaan...

Löytyykö muiden kaveripiireistä näitä ääripäitä, joita vauvakuume ei todellakkaan vaivaa?

Kun mies huolestuu

Jep, kyllä ne vaan menkat on. Ei siitä pääse yli eikä ympäri. Ja tulihan ne järkyttävät vatsakrampitkin sieltä. Että kiitos vaan taas näistä....

Kun yrityskertojen määrä vain kasvaa, alan väkisinkin miettimään, että mitä vikaa minussa on kun en tule raskaaksi. Luulin, että vain naiset ajattelevat näin, mutta myös miehillä voi olla kovat paineet.

Kävimme eilen puolisoni kanssa kaupassa ja lappasin kärryyn pari pakettia tampooneja. Huomasin miehenkin vasta tajunneen, että mulla alkoi menkat. Yhtäkkiä mies tokaisi, että "pitäisiköhän aloittaa lenkkeily tai jotain." Mietin, että mitenniin, mistä tuo nyt tuli, sillä mieheni on perus hyvässä kunnossa, eikä lainkaan ylipainoinen? Kunnes tajusin, että mies oli huolissaan omasta osuudestaan vauvatekoprojektissamme.

Emme ole kertoneet projektistamme kuin Tiinalle ja Jannelle ja he ovat visusti luvanneet pitää sen meidän yhteisenä salaisuutenamme, mutta viime ystävänpäivänä, kun olimme viettämässä toisen kaveripariskunnan häitä, töksäytti Janne juovuspäissään miehelleni, että "on se ihme, että hän sai jopa ekalla kerralla lauottua suoraan maaliin, mut hei kyl se siitä". Kukaan ei onneksi tajunnut Jannen tsemppauksia miehelleni, mutta kyllähän se veti mielen hetkeksi apeaksi. Vaikka ilolientä olimmekin jo nauttineet ihan tarpeeksi :)

Voihan se tietysti olla, ettei vika tällä kertaa olekkaan minussa, vaan miehen uimareissa. Onhan hänellä ollut viime aikoina paljon stressiä koulun päättämisen suhteen ja työpaikan haun suhteen ja varmasti pieni paine kaveripiirreissäkin aiheuttaa stressiä.

Miten siis tsempata miestä ilman, että se näyttää tsemppaukselta? Ehkä kesän tulo alkaa pikkuhiljaa piristää meitä molempia ja ennen kaikkea loma.

Väärä hälytys

Kuten arvata saattaa, olin taas hätäinen ajatusteni kanssa ja puolukkapäivät alkoivat suoraan sanottuna kellon tarkasti eilen illalla klo 21.00.

Siitäkin huolimatta mieleeni tulvii ajatuksia; Missä ovat perinteiset menkkakivut? Entäs jos tämä onkin vain sitä pientä tiputusta, joka voi tulla kun munasolu kiinnittyy kohtuun? Entäs jos olen sittenkin raskaana? Moni varmasti miettii samalla tavalla, mutta koska olen itse kokenut tämän saman pettymyksen jo niin monta kertaa, niin pitäydyn realistisena ja totean; parempi etten ole raskaana, sillä verenvuoto voi olla myös merkki esimerkiksi kohdun ulkopuolisesta raskaudesta ja sitä en todellakaan halua.

Olen vaan jotenkin niin pettynyt, ettei edes ovulaation tikutus onnistunut auttamaan meitä raskaaksi tulossa. Ei auta kuin yrittää uudestaan.

Nyt siis vaan uuteen kiertoon ja uusi yrityskerta numero 9.

Jännitys tiivistyy

Tuntuu tosi tyhmältä edes kirjoittaa koko asiasta, mutta kun jännittää, niin pakko keventää vähän taakkaa.

Tänään on se päivä kun kaiken järjen mukaan mun menkat pitäisi alkaa. Tai ainakin siitä on nyt tasan kaksi viikkoa kun tein positiivisen ovulaatiotestin. Vielä ei ole kuulunut mitään ja salee ne alkaakin heti kun tuon asian ilmi, mutta entäs jos ei alakkaan. Siinä kohtaa iskee jännäkakka housuun. Mitä jos mä olenkin RASKAANA?

Ensinnäkin milloin on laskettu aika? Miten kerron asiasta töissä? Mites Vappu? Otanko vai enkö? Saako kotitekoista simaa juoda raskaana? Teenkö testin heti vai vasta huomenna? Jos testi näyttää positiivista, niin miten salaan asian torstaina olevissa Vappubileissä? Vai kerrommekko asiasta kavereillemme heti? Entä jos se meneekin kesken ja olemme jo kertoneet asiasta kaikille? Milloin asiasta voi kertoa kavereille?? Ääää apua apua kissa syö rapua!

Jos olen jo tässä vaiheessa näin paniikissa, niin odottakaas vaan kun alan jännittämään odotusta ja ennen kaikkea SYNNYTYSTÄ. Ai herranen aika...

P.S. Ainiin, ystäväni Tiina ei ole vielä synnyttänyt, vaikka laskettu aika oli ja meni. Sitäkin jännitetään siis vielä ihan kybällä!!

Laskettu aika lähestyy

Ystäväni Tiinan laskettu aika lähestyy. Tarkemmin sanottuna keskiviikkona. Tavallaan jännittää ihan sikana hänen puolestaan, mutta toisaalta hän on alan ammattilainen, niin hän tietää kyllä mitä siellä on vastassa.

Joskus parisen vuotta sitten, ennen kuin Tiina ja Janne olivat vielä edes naimisissa, juttelimme Tiinan kanssa syvällisiä. Päätimme yhdessä, että sitten kun he ovat menneet naimisiin, niin me aloitetaan yhdessä vauvatekoprojektit ja ollaan sitten yhdessä masut pystyssä. Muistan kuinka Tiina tokaisikin heti häiden jälkeen seuraavana aamuna, että "nyt tekin saatte aloittaa vauvantekohommat :D". No aloitettiinhan me, mutta vielä mitään ei ole tapahtunut. Vaikea uskoa, että siitä on jo yhdeksän kuukautta...

Katsoin tuossa viikonloppuna huvikseni ensimmäistä tuotantokautta Frendejä ja siinä juuri Rossin ex-vaimo Carol synnytti heidän esikoisensa Benin. Tietenkin kaikki nuo frendit olivat mukana sairaalassa ja jopa synnytyssalissakin. Tuli siis mieleeni, että onko Suomessa yleensä tapana mennä tapaamaan uunituoretta äitiä sairaalaan vai vasta sitten kun onnellinen perhe on päässyt jo kotiutumaan?

Jopa kolme hyvin läheistä kaveriani ovat synnyttäneet esikoisensa ja olen aina odottanut muutaman viikon, ennen kuin olen tunkenut paikalle pikkuista vauvelia pällistelemään. Liekkö nuo sitten olleet ihan kiitollisia tai sitten vaan todella katkeria siitä, etten ole ensimmäisten joukossa hiplailemassa uuden tulokkaan varpuleita :)

Kaksi viivaa

Eilen ilmestyi kaksi viivaa tikkuun, nimittäin ovulaatiotestitikkuun. Olen elämäni aikana tehnyt jopa kolme raskaustestiä ja kaikki ovat tietysti näyttäneet negatiivista. Nyt kun nuo kaksi viivaa ilmestyi ovulaatitestiin LH-kohoaman merkiksi, niin olin jostain syystä todella iloinen ja innoissani. Siis eihän se vielä mitään tarkoita, mutta ainakin nuo testit siis toimii.

Ainoa huono asia tässä on nyt se, että puolisoni oli eilen kuin perseeseen ammuttu karhu, joten peitto ei todellakaan heilunut koko päivänä. Toki ohjeissa luki, että jos tavoitteena on tulla raskaaksi, niin puputtaminen pitäisi tapahtua 24-48 tunnin sisällä positiivisen testin tehtyä. Noh tänään mies on iltaan asti koulussa, joten saattaapi olla, että tämäkin kierros menee kokonaan ohi. Ehkä näin oli taas tarkoitus tapahtua....

No mutta positiivista tässä nyt kuitenkin on se, että nuo ovulaatiotestit todellakin toimii ja omien tuntemusteni perusteella olisin arvioinut ovulaationi tapahtuneen jo pari päivää aikaisemmin, joten hyvä että testasin. Nytpähän tiedän odotella menkkojen alkavan parin viikon päästä.

Testing, testing...one, two, three

Eilen oli kiertoni 15. päivä, joten tein ensimmäisen ovulaatiotestini. Se näytti tietysti negatiivista, mutta havaitsin kuitenkin jo erittäin haalean viivan merkkinä siitä, että lähellä ollaan jo. Kerroinkin jo aiemmin, että kiertoni on noin 32 päivää ja näin ollen, ovulaatiolaskurin mukaan, seuraava ovulaationi pitäisi olla 11.4. Jännittää suorastaan, että kuinka oikeassa tuo laskuri onkaan.

Tässä vielä taulukko, että milloin testin tekeminen kannattaa aloittaa:

Vauvauutiset sosiaalisessa mediassa

Ja niin taas pärähti kaksi uutta vauvauutista sosiaalisen median syövereistä. Ensimmäinen iski vasten kasvoja Instagramissa, kun entinen joukkuetoverini voimistelun ajoilta laittoi kuvan masustaan kuvatekstillä "Tänään juhlitaan 27:ää. 27-vuotis syntymäpäivää ja 27. raskausviikkoa". Voi kuinka somaa *tykkäys*.

Toinen pärähti juuri hetki sitten facebookin etusivulle, kun lapsuudenystäväni tarha-ajoilta laittoi ultraäänikuvan vauva numero 2:sta. Ensimmäinen on vielä taaperoiässä ja syksyllä syntyy toinen. Ja minä täällä vielä haaveilen vauva numero 1:stä.

Noh, mutta vaikka vauvauutisia en voikkaan vielä kertoa, olen silti jo hieman miettinyt, että miten sen sitten päräytän ilmoille sosiaalisessa mediassa vai pimitänkö tiedon viimeisille asti ja vain läheisimmät kaverit tietävät asiasta.

 Musta olis hirveen kiva keksiä joku todella omaperäinen ja hauska kuva, jonka voisin sitten laittaa vaikka sinne facebookkiin. Tai sitten jos oikein haluaa hifistellä, niin joku pieni videon pätkä olisi söpöä. Videossa olisi kuvia meidän yhteisestä taipaleesta ja lopussa joku vihjaileva masukuva lopputeksteillä "coming soon".

Tuntuu taas tosi pöhlältä edes miettiä tällaisia asioita, mutta minkäs sitä vauvakuumeelle mahtaa. Löytyykö yhtään kohtalontoveria vai olenko vaan täysin päästäni sekaisin? :D