Puoliväli

Eilen tuli jo puolet odotusajasta täyteen. 

Tämä raskaus on mennyt jotenkin ihan huomaamatta hirveää vauhtia eteenpäin. Edelliseen raskauteen verrattuna tämä on ollut tähän asti huomattavasti helpompi. Jos ei maha alkaisi olemaan jo sen verran muhkea, niin en varmaan edes muistaisi olevani raskaana. Toki liikkeet on alkaneet vahvistumaan päivä päivältä enemmän ja enemmän, mikä on vaan mukavaa. Viimeksi taisin kärsiä näillä viikoilla jo ties mistä liitoskivuista ja muista krempoista. Nyt ei ole ollut liitoskivuista tietoakaan ja olo on muutenkin tosi hyvä. Esikoinen tosin pitää liikkeessä koko ajan, niin ei paljoa ehdi raskautta miettimäänkään. Hermot on ehkä vähän turhan kireällä, mutta johtunee vain esikoisen varsin vahvasta uhmaiästä. Noh eiköhän sekin vielä joskus helpota. 

Vielä on pari päivää aikaa jännittää tulevaa rakenneultraa. Eniten tietysti jännittää, että onko kaikki hyvin. Raskaus on sujunut taas niin hyvin ja seesteisesti, että pelkään niin paljon, että tämä kaikki vielä viedään meiltä pois. Toki myös tulevan lapsemme sukupuoli jännittää. Tällä kertaa mulla on ihan tyttöfiilis. En tiedä onko se oikeasti sitä kuuluisaa äidinvaistoa vai johtuuko se vain siitä, että tämä raskaus on ollut oireiltaan ihan erilainen esikoiseen verrattuna. Mieliala ja ruokahimot on ollut ihan eri luokkaa kuin aiemmin. Mahakin on ihan eri muotoinen, kuin viimeksi. Saa nähdä miten käy. Keskiviikkona se selviää.

Tällä hetkellä olen lomalla, mutta ensi viikolla pitää jo palata takaisin töihin. Silloin pitää käydä toimistolla ja paljastaa samalla raskaus myös työkavereilleni. Jännittää niin sikana. Esimiehelle laitoin jo sähköpostin ennen lomia, että tietää mitä loppuvuodesta on luvassa. En sitten tiedä onko hän jo paljastanut muille vai pääsenkö itse yllättämään kollegat. On jotenkin ollut niin mukavaa olla vain omassa raskauskuplassa kotona oman perheen kesken. 

Ultran jälkeen aloitetaan myös lastenhuoneen sisustusprojekti. Esikoiselle on jo uusi sänky valmiina ja pitää samalla laittaa myös tulevalle vauvalle pinnasänky takaisin ns. alkuasetuksille. Tilataan varmaan taas vaavisänky ensimmäisille kuukausille, mutta jossain vaiheessa vauva siirtyy sitten veljensä kanssa samaan huoneeseen nukkumaan. Toivotaan, että kuopus omaa yhtä hyvät unenlahjat, kuin esikoinenkin. Myös vaatekaappi on jo valmiina pikkuista varten, mutta pitää vaan ensin tyhjentää se ja laittaa huoneeseen vähän uusi järjestys. Odotan jo innolla, että pääsen sisustelemaan! Pääsee samalla tyhjentämään varastosta kaikki vauvanvaatteet ja sitterit ja muut. Onneksi en ole vielä mitään heittänyt pois esikoisen ajoilta. Saa nähdä selvitäänkö vielä samoilla vaunuilla vai tarviiko lähteä vielä vaunukaupoille.

Enää pari päivää... 

Alina + Taimi 20+1

Kaksikuinen

Ihan älytöntä, että meiän jäbä on jo 8 viikon ikäinen. Preglifen mukaan toinen kehitysvaihe on alkanut/alkamassa, minkä olen kyllä huomannut. Jäbä juttelee jo kovasti ja vaatii paljon enemmän uutta virikettä. Saatiin nimiäislahjaksi leikkimatto, mikä on ollut ihan parhautta. Jäbä on oppinut jo kurottelemaan leikkimaton kaaressa roikkuvia leluja ja ihmettelee niistä tulevia ääniä. Masullaan makoilukin onnistuu jo paremmin ja päätä kannatellaan jo tosi hienosti. Lisäksi hän on oppinut tarttumaan esineisiin ja piteleekin niitä jo hienosti. Pikku jäbä sai ensimmäisen kirjeensä, eli siis tietty ikioman kelakorttinsa ja otettiin hänestä hieno kuva uusi kelakortti kädessään.

Kerroinkin jo viimeksi, kuinka olen ihan rakastunut jäbän hymyyn. Nyt olen vain entistä rakastuneempi, kun jäbä ottaa jo paremmin kontaktia. Se on vaan niin sanoin kuvailemattoman suloista, kun jäbä juttelee omaa "höööö"-kieltään ja kun siihen vastaa, niin hänen kasvoilleen leviää niin uskomattoman suloinen hymy ♥ Miehenikin aina kommentoi, kuinka jäbällä on niin kaunis hymy :) Jäbä tuntuu kovasti tykkäävän kaikista erilaisista kasveista, koska meidän Valillan verhoille ja chilikasveille hymyillään aina niin iloisesti. Minicitruspuu on jäbän suosikki kasvi meidän kotona, hih. Preglifen mukaan toisen kehiysvaiheen myötä vauvan persoonallisuus alkaakin jo kehittyä ja hän alkaa jo ilmaisemaan, että mistä hän pitää.

Mitään erityisiä vaivoja meillä ei ole vielä ollut. Vauva-arki on ollut yhtä seesteistä kuin raskausaikakin. Saa nähdä tuleeko hyvä onni kääntymään torstain jälkeen, kun meillä on 2 kk-neuvola ja jäbä saa tuon rotarokotteen. Meikältäkin loppui viimein viime viikolla tuo jälkivuoto tai siis se tiputtelu. Itse vuotoahan kesti sen noin 4 viikkoa ja siitä asti on ollut sellaista minitiputtelua. Viime viikolla huomasin pyyhkiessä sellaisen riisin kokoisen punaruskean kökön, ja seuraavana päivänä tiputtelu loppui kokonaan,joten ehkä sinne kohtuun sitten vaan oli jäänyt jotain, joka aiheutti tuon pitkäksi venähtäneen vuodon. Onneksi se nyt kuitenkin loppui.

Jäbä tosiaan kasvaa ja kehittyy ihan hirmuista vauhtia. Vaatteissa käytetään jo kokoa 62 ja jotkut sen koon bodytkin on jo alkaneet jäädä pieneksi. Toki riippuu ihan merkistä. Vähän kyllä harmittaa, kun nyt on nuo megahelteet, niin jotkut supersöpöt haalarit, mitä ollaan saatu lahjaksi, niin alkaa käydä pieneksi, eikä niitä ehdi käyttämäänkään.
Ennakoitiin jo vähän tuota jäbän kehitystä ja haettiin eilen ikeasta meidän olkkarin kirjahyllyn tilalle ovellinen vitriinikirjahylly. Jospa se onnistuis sitten myöhemmin pitämään tavarat lapsilukkojen takana hyllyssä :D

Varattiin meidän perheelle eka ulkomaanmatkakin jo. Se on tosin vasta joulukuussa, mutta kuitenkin. Iih Fuerteventura odottaa, jipii! Ollaan menossa Tiinan perhen kanssa yhdessä. Siitä tulee varmasti hauskaa. Välillä meinaan ihan unohtaa, ettei pikkujäbä ole sillon puolen vuoden päästä enää näin pieni, vaan liikuskeleekin jo kovasti konttaillen tai kierien tai miten ikinä liikkuukaan :D Hurjaa! Toivottavasti pysytään terveinä.

Mutta tällaista meille tällä kertaa. Palaillaan taas!! Ihanaa ja aurinkoista viikkoa kaikille!!

Shopping shopping

Mulla oli eilen palkkapäivä ja sain siis työantajaltani vain noin puolet normaalista palkastani. Kelan korvaus tulee vähän jälkikäteen sitten vasta maaliskuussa. Tuli ihan pieni paniikki, että tästäkö se niukkuus sitten alkaa :D haha. Odotin sitä vasta parin kuun päästä alkavaksi, mutta ehkä tämä oli nyt ihan hyvä herätys todellisuuteen.

Mutta niin, ehdin siis ennen tuota "todellisuuden iskua vasten kasvoja" käymään vähän tuhlailemassa vähiä varojani. Maanantaina alkoi Lidlissä vauva-aiheinen kampanja ja ajattelin käydä katsastamassa sen, kun kerran oli ylimääräistä aikaa. Ja hitsi, siellähän olikin vaikka mitä kivaa!

Tutkiskelin niitä kaikkia vaatteita ja leluja ja muita varmaan ainakin puolisen tuntia. Vaikka sanoin, etten uskalla vaatteita enää ostaa, niin enköhän mä kuitenkin ratkennut muutamat housut ostamaan. Ostin yhden parin housuja ihan pienessä koossa (oisko ollut 50/56) ja toisen parin housuja vähän isommassa koossa, jos sitten vaikka kesällä menis jalkaan nuo isommat. Sitten en voinut vastustaa noita supersöpöjä Looney Tunes aiheisia myssyjä, jotka ajattelin sopivan pikkuiselle jo heti ensipäiville. Looney Tunesit oli mun lapsuuden se The piirretty. Muistan kun katsottiin aina isäni kanssa aamulla keittiössä Huomenta Suomen puoli kasin piirretyt ja sieltä tuli aina jotain Väiski Vemmelsäärtä tai Kelju K. Kojoottia ja Maantienkiitäjää :D Se oli ihan parhautta! Sitten ostin nuo tyylikkään väriset sukkikset ens syksyä silmällä pitäen, haha. Vaatteiden lisäksi siellä oli paljon kivoja kirjoja, joita olisin voinut ostaa vaikka jokaista yhden, mutta ostin sitten vain tuon yhden kirjan. Lisäksi ostin vielä tuon söpön nallehelistimen ja vähän myöhemmälle iälle tuon legendaarisen palikkapelin. Lidlistä löytyy välillä ihan yllättävänkin hyviä löytöjä.

Tiistaina käytiinkin sitten Tiinan kanssa siellä Kampissa Bebesissä vähän imetysliivejä tutkailemassa. Siellä olikin sillon juuri mukavasti kaikki imetysliivit -15% alennuksessa.

Ostin sieltä Bebesistä sitten yhdet Boob-merkkiset imetysliivit ja sen jälkeen käytiin vielä H&M:ssä, josta ostin tuon kahden pakkauksen ihan perus imetysliivejä. Nyt on siis yhdet vähän laadukkaammat liivit ihmisten ilmoille ja sitten nuo halvemmat liivit koti-ja arkikäyttöön :) Saatiin postissa taas kutsu häihin, niin koitin vähän niitä juhlia silmällä pitäen valita noita imetysliivejä. H&M:stä ostin vielä lisäksi parit hihattomat imetystopit, kun eihän sitä nyt aina jaksa kotonakaan liivejä käyttää :D Katotaan nyt, miten tää mun imetysintoilu lähtee vielä käyntiin. Ostin muuten jo Lastentarvikkeesta sellaisen halppis käsipumpunkin, jos sitä maitoa sattuiskin nousemaan ihan huolella, niin ei tarvi sitten käsin alkaa lypsämään. Saa nähdä oliko se ihan hutiostos, mutta ei se onneksi kallis ollut.

Ainiin, pakko vielä mainita, että ollaan koitettu hamstrata kaikkia ilmaispakkauksia, mitä raskaanaoleville yleensä suodaan. Eli siis käytiin hakemassa K-kaupasta tuo ilmainen Liberon kassi, jonka saa siis kun liittyy Liberokerhoon. Lisäksi vielä kaveri vihjasi tuosta Lastentarvikkeen tarjoamasta ilmaisesta Babyboxista, joka myös käytiin jo hakemassa. Niissä on ollut tosi paljon kaikkea hyödyllistä, kuten vaippoja ja babywipeseja ja vaunulelu, tutteja, siteitä, liivin suojia, yksi baby bodykin tais olla ja jopa ilmainen Viaplay 2 kk:ksi. Lisäksi paljon hyviä opasvihkosia yms. Ihanaa, että noita tollasia näytepaketteja on saatavillla, kun tässä tuntuu muutenkin olevan kokoajan ihan ulalla pikkukrääsän suhteen :D

Tänään kävin vielä Saiturinpörssistä ostamassa tyhjiä matkapakkauksia shampooille ja pesuaineille ja sellaisia vähän isompia vanulappuja, millä voi sitten sitä vauvelia putsailla. Niin kuin ne siellä perhevalmennuksessakin mainitsi, että vauvan silmiä pitää putsailla aluksi päivittäin, kun ne saattaa "rähmiä" kovastikkin. Taas yks tommonen asia, mitä en ois osannut ajatellakkaan, jos ei joku olis asiasta etukäteen maininnut. Kohta voiskin alkaa vähän jo pakkailemaan sitä sairaalakassiakin. Pitänee käydä vähän noita vauvanvaatteita lävitse, niin ne ois edes vähän jossain kokojärjestyksessä, kun nyt ne on vaan isossa pinossa vaatekaapissa, haha.

No tulipas taas lörpöteltyä kaikkea turhaa. Lopuksi vielä tämän päiväistä masukuvaa. Taustalla näkyy meiän keittiön kalusteet, sillä meillä on parhaillaan menossa keittiössä pieni maalausprojekti ja pian saadaankin uudet vitriinikaapit seinälle. Jipii! Vauvanhuoneessakin on tällä hetkellä pieni kaaos, kun olen taas tätä roinaa hamstrannut, niin kaikki on vielä sellaisessa isossa läjässä äitiyspakkauslaatikon päällä :D Ostettiin vauvanhuoneeseen uusi hieno lampunvarjostinkin, niin sekin on vielä vähän kesken, kun vanhassa talossa on nuo lampun kiinnikkeet vähän mitä on.

Mutta semmoista nyt tällä kertaa. Pistän vielä myöhemmin vähän kuvia tekemistäni käsitöistä. Pari käsityötä on vielä pikkuisen kesken, mutta tarkoitus olis saada nekin pikimiten valmiiksi.

Palaillaan taas!

Viimeinen työpäivä

Tänään se viimein koitti; viimeinen työpäivä. Raahasin sen kunniaksi työkavereille kilon vaahtokarkkeja :D Täytyy sanoa, ettei kyllä yhtään ois voinu sopivampaan aikaan olla. Tänä aamuna tuntui jo siltä, että saa ihan väkisin repiä ittensä ylös sängystä, kun nämä liitoskivut ovat jo sen verran raastavat. Lisäksi viimeyönä sain viimein todeta tiheän pissalla ravaamisen olevan rantautunut tännekkin. Just kun alkuviikosta kaveri ehti kysellä, että joko se vessassa ravaaminen on alkanut ja ehdin jo sanoa, että ei ihan vielä, niin nyt sitten heräsin viime yönä jopa kolmesti vessaan. Aa että, kyllä on ehanaa. Saa nähdä joudunko tänään lähteä ensimmäistä kertaa elämässäni kesken leffan vessaan, kun ollaan menossa kaverini kanssa katsomaan sitä Fifty shades freediä. Toivottavasti ei tarvitsisi.

Mutta asiasta kolmanteen. Kiitos ihan hirveästi kaikille edelliseen postaukseen imetysliivi- ja sairaalakassivinkkejä kirjoittaneille. Ollaankin heti maanantaina menossa Tiinan kanssa tsekkaamaan tuo Kampissa oleva Bebes-liike, kun meillä sattui molemmilla alkamaan äippäloma samaan aikaan, jipii! Pääsen sitten niitä liivejä hypistelemään itsekkin :) Maanantaina alkaa muuten Lidlissäkin joku vauva-aiheinen tarjouskampanja. Siellä on kivan näkösiä vaatteita ja leluja ja kirjojakin halvalla. Jos samalla shoppailureissulla kävis sielläkin, niin voisin ainakin jotain leluja ja kirjoja ostaa jo valmiiksi. Vaatteita meillä on jo sen verran paljon, etten uskalla nyt ostaa enää yhtään uutta. Tai ehkä jos joku supersöpö löytyy, niin ehkä sen vois sitten vähän isommassa koossa ostaa jo valmiiksi. Haha, katotaan miten käy.

Mä tiedän, että mun pitäis levätä enemmän, mut oon taas jotenkin onnistunut täyttämään kalenterini ihan täyteen kaikenlaista menoa. Huomiselle sain muuten varattua sen kampaajan ja on aika hyvästellä pitkä lettini ja toivottaa tervetulleeksi kätevä mammapolkka. Odotan jo innolla! Iih! Kampaajan jälkeen mennään kälyni kanssa maaliostoksille. Hän ehtikin jo hienosti aloitella pohjatyöt eilen meidän keittiön seinien suhteen. Voi vitsi, mä oon siitäkin jo niin innoissani, haha :D Siitä tulee niin hieno! Lauantaina iltana olis vähän jotain peli-iltaa tiedossa, kun kaveri kyseli saunomaan ja pelailemaan lautapelejä. Siinähän se päivä sitten meneekin. Sunnuntaina leivotaan sitten niitä laskiaispullia ja appiukko lupaili jo tulla auttamaan niiden syömisessä, hehah. Ohjelmaa riittää siis.

Jospa mä ens viikolla osaisin vähän jo hidastaa tahtia. Mä oon jotenkin niin satavarma, että pikkujäbä päättää syntyä vasta reippaasti lasketun ajan jälkeen. Ainiin ja ens viikolla onkin se neuvolalääkäri! Sitä odotan kans suurella mielenkiinnolla. Pääasia, että pikkujäbällä on kaikki hyvin ♥ Välillä kun huomaan pikkujäbän puskevan masua, niin alan silittelemään häntä(eli siis mahaani) ja huomaan hänen alkavan puskemaan entistä kovemmin :) Taitaa pikkuinen tykätä kosketuksestani ♥

Nyt ei muuta kuin ihanaa viikonloppua kaikille! Katotaan kuinka hyvin sitä äippälomalta ehtii vielä kirjottelemaan tänne, kun oon taas bookannut kalenterini niin täyteen muita menoja, haha.

Alina ja pikkujäbä rv 34+5

Riks, raks ja poks

Vähiin käy päivät, ennen kuin loppuu. Työpäivät nimittäin. Tänään jäljellä(tj) enää kolme aamua.

Loma alkaa olemaan jo ihan paikallaan. Musta nimittäin tuntuu, että telon kohta itteni ihan totaalisesti, jos joudun vielä raahautumaan aamuaikaisella töihin yhtään pidempään. Eilen onnistuin jotenkin ihmeen kaupalla hajottamaan käteni, kun yritin irroittaa laturin johtoa puhelimesta. En siis tiedä mitä ihmettä tapahtui, mutta sattui aivan saakelisti ja yhtäkkiä huomaankin rystysessä massiivisen verenpurkauman. Joku verisuoni siellä tais poksahtaa, kun nyt on oikea käsi lähes käyttökelvoton, kun ei pysty keskisormea kunnolla taittamaan.

Tänään aamulla taas havahduin siihen, että "kas täällähän sataa lunta....mahtaa olla liukasta" ja seuraavassa hetkessä huomaankin olevani polvilteni maassa ja koitan könytä itseni ylös ja kiiruhtaa pikimiten juna-asemalle kipeän polven kanssa. Voi kylläpä minua nyt koetellaan. Mitähän seuraavaksi.

Anopin lahjoittamat Koiramäki-aiheiset taulut pääsi viikonloppuna seinälle.

Tapaturma-alttiudestani huolimatta olen onnistunut bookkamaan tämän viikon täyteen kaikenlaista hommaa, että päivät varmasti kuluisivat mahdollisimman nopeasti. Tänään on vuorossa koiramme hampaiden puhdistus eläinlääkärissä(täytyy hoitaa nämä tällaiset asiat vielä, kun on varaa), torstaina mieheni sisko tulee meille remppa-avuksi, kun aloitellaan pientä keittiön päivitysprojektia(luvassa siis maalausta ja uusien vitriinikaappien kiinnittämistä seinään), ja perjantaina mennäänkin sitten kaverini kanssa leffaan äitiyslomani alkamisen kunniaksi katsomaan Fifty shade freed-elokuvaa. Jipii! Viikonloppuna käydään maaliostoksilla ja leivotaan laskiaispullaa :D Kampaajallekkin pitäis varata aika, sillä aion sanoa pitkästä aikaa taas pitkille kutreilleni "möööi möööi". Mammatukka, here I come!

Ja loppuun vielä pötsikuvaa, alias villasukkamuotia, eiliseltä :D Siellä se pikkujäbä kasvaa.

P.S. Mun vaatekaappini sisältö on kutistunut jo niin pieneksi, että mä odotan jo kovasti sitä, kun saan hiihdellä lökäpöksyissä kotona 24/7, haha. 

P.P.S. Äitiyslomalla olis suunnitelmissa käydä vähän shoppailemassa viimeisiä tarvittavia juttuja, esim. imetysliivit yms. Lisäksi sairaalakassia vois alkaa pikkuhiljaa pakkailemaan. Otan siis mielelläni vastaan vinkkejä hyvistä imetysliiveistä, sekä sairaalakassin sisällöstä :)

Kontrollineuvola

Tänään oli sitten tuo kontrollineuvolakäynti, kun haluttiin vielä tarkistaa se sf-mitta uudestaan. Viime käynnillähän siis pikkujäbä oli vielä ihan totaalisesti poikittain ja noin viikko siiitä huomasin ainakin itse, että nyt on jäbä tainnut kääntyä, kun on alkanut ihan selkeästi tuntumaan enemmän painetta virtsarakossa ja potkut kohdistuneet enemmän kylkiluihin ja ylävatsaan. Ja kyllähän se näin oli, sillä neuvolan terkkakin tunsi pään laskeutuneen viimein raivotarjontaan. Jipii!

Terkka mittasi sitten vielä tuon sf-mitan ja tällä kertaa se näytti 27 cm, kun pari viikkoa sitten se oli 25,5 cm. Edelleen mennään alakäyrillä, mutta ainakin kasvu on ollut tasaista, joten ei ole kuulemma aihetta huoleen. Sitten jos mitta pysyisi samana, niin sitten voitais alkaa jo huolestumaan, mutta onneksi kasvua ihan selkeästi on tapahtunut. Pääasia on kuitenkin, että vauva liikkuu ja hengittelee vielä ihan normaalisti ja sitä se muuten tekee! Maha muljuu edelleen tosi paljon ja hikkakin vaivaa pikkuista päivittäin. Sykekkin huiteli 150-160 paikkeilla, joten hyvät taitaa olla oltavat :D

Kiire on vaivannut töissä, niin en ole ehtinyt tulla tännekkään juuri mitään päivittelemään. Päivät kuluu nopeasti, kun töiden jälkeen käytän koiran ulkona, laitan sille ruuan, tiskailen, teen itselleni välipalaa ja rojahdan sohvalle lepäämään ja lopulta nukahdankin siihen. Onneksi ei ole enää kuin viikko töitä ja sitten pääsen nauttimaan äitiysvapaasta. Työkaverit töissä jo kovasti kyselevät, että milloin jään pois töistä ja samalla ihmettelevät muka niin pientä mahaani. En tiedä miltä se ulkopuolisen silmään näyttää, mutta olo on ainakin sellainen, että tämä masu on jo aikas valtava. Liikkuminenkin on jo mummovaihdettakin hitaampi, mutta onneksi nyt muuten olo on vielä ihan hyvä. Selkä yrittää vähän vihotella, mutta epäilen sen kipeytyneen vain siitä, kun kurottelin laittamaan pinnasänkyyn puhtaita lakanoita :D Jospa viikonlopun taas pyhittäisi levolle, niin ehkä se selkäkin siitä vielä palautuu.

Pesänrakennusvimma vaivaa edelleen ja ostinkin vauvan huoneeseen tuollaiset ylisöpöt pöytävalot. Olen jo kauan haaveillut tuosta valokyltistä(mokomakin muotivillitys) ja nyt tilasin sen viimein itselleni synttärilahjaksi :D Tilasin sen sellaisesta liikkeestä kuin Emmas and mamas ja se tuli jopa päivässä postissa. Tosi nopsaa! Voin suositella kyseistä verkkokauppaa kaikille, mutta varoitan, että siellä on ihan liikaa kaikkea ihanaa ja näin ollen voi tulla valinnan vaikeus, haha.

Eipä mulla nyt muuta taas tähän väliin. Seuraava neuvolakäyntikin on vasta parin viikon päästä ja se on siis se lääkärikäynti eli vissiinkin synnytystapa-arviokäynti. Sitä mielenkiinnolla odotellessa!

Mukavaa viikonloppua kaikille! Olkaa varovaisia liikenteessä! Siellä on liukasta, iik!

P.S. Tuo mun "raskausmittari" tuossa sivussa on hauska :D "Our baby is 46cm 2,4 kg and gaining, Soon to be head down and making mum walk funny". Heh, olen huomannut pingviinikävelyn tulleen osaksi elämääni, haha.

5. Neuvolakäynti

Eilen oli taas yksi neuvolakäynti. Jostain syystä mulla oli sellanen fiilis, et nyt narahtaa joku, kun kaikki on tähän asti mennyt niin hyvin, mutta ei. Kaikki on edelleen tosi hyvin :D Tässä vähän näitä perus tuloksia eiliseltä ja edelliseltä kerralta:

Rv                               31+4     (27+4)

Painon muutos/vko       270g     (390 g)

RR                               113/81  (122/79)

sf-mitta                        25,5cm (23cm)

syke                             150       (146-152) 

Pissanäyte oli edelleen negat, verenpainekkin oli taas parempi ja painoa on tähän asti kertynyt yhteensä 7,8 kg. Veikkaan, että se vatsatauti on saattanut vaikuttaa vähän tuohon painonnousuun, mutta vielä se siellä tuntuu kasvavan.

Noh, mutta. Huomionne saattaa ehkä kiinnittyä tuohon sf-mittaan, mikä on kieltämättä vähän alhainen. Neljässä viikossa masu olisi eilisen mittauksen mukaan kasvanut vain 2,5 senttiä. Noh sille on syynsä. Nimittäin tämä pikkujäbä tykkää näköjään olla vielä ainakin toistaiseksi ihan totaalisen poikittain. Oli niin koomista, kun neuvolan terkka paineli mahaani ja totesi ensin alavatsaa painellessa, että "tämä on täältä ihan tyhjä" sitten mahan sivuilta/kyljistä tunnusteltuaan hän totesi, että "täältä tämä on ihan täynnä vauvaa". Ei kyllä vieläkään saatu varmuutta, kummassa päässä on pää, kun olen tuntenut nyt enemmän potkuja oikeassa kyljessä, mutta terkka arveli juuri pään olevan siellä oikeassa kyljessä. Liekkö meiän pikkujäbä on siellä sitten ihan linkkuveitsiasennossa, hehah. Pikkujäbä ei siis todellakaan ole vielä kääntynyt pää alas päin, mutta toisaalta, vielähän tässä on muutama viikko aikaa tehdä voltti :D Sain nyt kuitenkin vielä yhden ylimääräisen kontrollineuvolan parin viikon päähän, josko silloin saataisin otettua vähän luotettavampi sf-mitta ja jos pikkujäbän asentokin selviäisi silloin paremmin.  

Haastattelin jo kaikki kaverit läpi, että milloin heidän lapsensa ovat tajunneet asettua pää alaspäin massussa ja Sanna kertoikin esikoisensa kääntyneen vasta viikolla 37, joten ei nyt turhaan huolestuta vielä :D

Varattiinpa sitten samalla myös aika neuvolalääkärille, missä tehdään sitten se synnytystapa-arvio. Terkka sanoi, että siellä voidaan sitten myös ultrata, että nähdään missä asennossa se pikkujäbä ihan oikeasti silloin on. Voi vitsi, olispa ihanaa nähdä taas meiän pikkuista! Toivottavasti silloin on edelleen vielä kaikki hyvin.

Ens viikolla olis sitten taas perhevalmennusta, mutta ei olla vielä ihan satavarmoja mennäänkö me sinne. Se riippuu siis ihan mieheni työtilanteesta. Yksin en kuitenkaan ajatellut meneväni :D haha. Mennään joko kahdestaan hoopoilemaan sinne tai sitten ei ollenkaan.

Saatiin muuten eilen viimein ostettua pinnasänkyyn patja. Ostettiinkin Prismasta ihan perus Familonin Karhunen vauvanpatja ja se olikin oikein passeli. Hinta oli kutakuinkin sama, ellei halvempikin, kuin Ikean Vyssa Skönt patjalla, mitä alun perin metsästettiin, mutta se oli meidän lähi-Ikeasta loppunut. Samalla tuli taas tehtyä heräteostoksia ja ostin supersöpön Panda-viltin ja Finlaysonin juhlamuumi- vauvan pussilakanasetin, kun olivat puoleen hintaan :D Nuo Finlaysonin pussilakanat sopii vissiin vähän paremmin siihen äitiyspakkauksen peittoon, kun aiemmin ostamani Done by Deer-merkkiset pussilakanat. Ainakin siis mittojen perusteella. Vielä en ole ehtinyt pestä niitä lakanoita, niin en ole päässyt kokeilemaan. Mutta eiköhän tämä riitä nyt tästä aiheesta, haha.

Nyt ei muuta kuin ihanaa ja lumista viikonloppua kaikille! ♥ Meillä on piiiiitkästä aikaa vapaa viikonloppu ja suunnitelmissa on tehdä ei_yhtikäs_mitään! :D Katotaan onnistutaanko siinä.

Palaillaan taas! 

Toinen sokerirasitustesti

Olipas taas toiminnan täyteinen loppuviikko. Nyt lievästi sanottuna vähän väsyttäis.

Perjantai alkoi tosiaan tuolla sokerirasituksella ja mielestäni se sujui tosi helposti ja nopeasti. Ehkä jopa helpommin kuin se eka sokerirasitus. Ainakin se paastoaminen tuntui helpommalta, kuin silloin raskauden alkupuolella. Ei tullut yhtään huonoa oloa ja aikakin kului taas sutjakkaa käsitöitä tehdessä. Käytin suhteita hyväkseni ja sainkin jo heti perjantaina tietää tulokset ja hyväthän ne oli.

0h  4,5 mmol/l (5,0 mmol/l)
1h  6,2 mmol/l (8,2 mmol/l)
2h  5,5 mmol/l (5,2 mmol/l)

Suluissa olevat luvut on niitä ekan rasituksen tuloksia. Tuntuu jotenkin turhauttavalta, että mun piti käydä tuossa rasituksessa kahdesti, ihan vaan koska satuin mainitsemaan, että mummillani oli vanhuusiän diabetes. Kuitenkaan omilla vanhemmillani ei ole koskaan ollut mitään häikkää sokereissa. Nojaa, tulipahan tarkistettua ja sen kunniaksi avasinkin viikonlopulle valmiiksi ostamani karkkipussin, haha. Oon jostain syystä raskauden aikana alkanut himoitsemaan vaan kirpeitä karkkeja ja olenkin aina välillä ostanut sen sellaisen minipussin kirpeitä namuja pahinpaan himoon. Noh pieni pahe sallittakoon.

Perjantai oli sitten muutenkin poikkeuksellinen päivä, sillä meillä oli töissä myyntikokous, joka pidettiin eräällä huvilalla. Raskaana oleva kollegani oli silloin viimeistä päivää töissä ja huomasi kyllä, että viimeistä viedään. Hyvin hän kuitenkin sinnitteli vielä iltaohjelmaan saakka. Itse lähdin jo sen virallisen osuuden jälkeen, sillä halusin olla lauantaina mahdollisimman virkeänä.

Lauantaina koitti siis viimein nuo meidän järkkäämät yllätyssynttärit kaveripariskunnallemme. Käytiin ensin pelailemassa hieman escape room-peliä ja sen jälkeen tallustettiin ravintolaan, josta olimme varanneet koko yläkerran vain meidän käyttöön koko loppuillaksi. Ravintolassa meitä oli vastassa synttärisankarien perheet ja ystävät ja yllätys onnistui täydellisesti. Kaikilla oli ihan hullun kivaa ja ruokakin maistui. Juomista puhumattakaan :D Itsekkin sain nautiskella alkoholittomasta kuoharista ja drinksusta. Oli kyllä yllättävän hyvää! Me lähdettiin jo joskus kympin aikaan kotia kohti, mutta kuulin, että synttärisankarit olivat jatkaneet juhlimista aina aamuun asti, haha.

Sunnuntaina käytiinkin sitten viimein hakemassa meidän yhdistelmävaunut kotiin. Päädyttiin sitten lopulta niihin Britaxen Smile 2:siin, koska saatiin ne todella hyvään hintaan ja ainakin itse ihastuin eniten niiden ketteryyteen ja keveyteen. Kasattiinkin ne jo heti kotiin päästyämme ja kurvailtiin niillä pitkin kotimme käytäviä :D Hyvin näyttäis kääntyvän ympäri kapeammissakin paikoissa. Ne on ihanat! Otettiin väriksi Olive green, mikä oli eniten meidän molempien mieleen. Mies osti samalla reissulla meitsille vielä hienon hoitolaukunkin, minkä olikin jo lupaillut joululahjaksi ostaa, heh. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Nyt alkaakin olemaan jo hankinnat aika hyvällä mallillaan. Enää pitäisi se patja saada tuohon pinnasänkyyn ja varmaan jotain pikkukrääsää, kuten harsoja, tutteja ja muuta sellaista, pitää vielä ostaa, mutta muuten ollaankin jo aika valmiita vastaanottamaan meiän poitsu kotiin. Mieskin jo eilen taas kyseli, että montas viikkoa tässä nyt enää onkaan jäljellä.

Ei enää kovin montaa.

Alina ja pikkujäbä rv 31+1

Pesänrakennusta

Eilen saavutettiin taas täysiä kymppejä, kun raskausviikoiksi pärähti viimein 30+0. Nyt on sitten virallisesti enää kymmenen viikkoa jäljellä. Aika hurjaa!

Tällä viikolla on taas paljon actionia luvassa, sillä keskiviikkona ollaan menossa ensimmäistä kertaa perhevalmennukseen ja perjantaina onkin sitten tuo sokerirasitus, jota ehdin jo kovasti välipäiville jännäilemään, mutta jouduin sen vatsataudin takia sitten siirtämään. Odotan suurella mielenkiinnolla, että minkähänlainen tuo uudistettu perhevalmennus mahtaakaan olla. Lisäksi on jännä nähdä vähän samassa vaiheessa olevia kanssaodottajia. Viikonlopullekkin on jo menoja luvassa, kun päästään viimein toteuttamaan ne täälläkin aiemmin mainitsemani yllätyssynttärit ystäväpariskunnallemme. Voi vitsi, se vasta jännittääkin!

Olo on näin viimeisen neljänneksen alkaessa oikein hyvä. Olen ehkä vielä vähän jotenkin reipastunut tässä viimeisen viikon aikana, vaikka vähän flunssaa koittaakin puskea taas takavasemmalta. Mulle iski myös yllättäen ihan kamala pesänrakennusviettikin taas :D Otin eilen itseäni niskasta kiinni ja aloin vihdoin ja viimein pakkailemaan askarteluhuoneeni tavaroita laatikoihin ja vein ne vaatehuoneeseen säilöön. Vauvalle on siis nyt ainakin oma vaatekaappi raivattu tyhjäksi ja vähän jo täyttelinkin sitä, vaikkakin vaatteet odottelee vielä pesua. Vaatteiden pesua onneksi ehtii tekemään vielä myöhemminkin.
Eilen sain myös viimein aikaiseksi kasata sen pinnasängyn. Pakko sanoa, että on ehkä pikkasen työläs tuo Ikean Stuva sängyn kasaaminen, mutta nyt on kyllä hyvä fiilis, kun voi ihastella valmista tuotosta. Käytiin muuten perjantaina Ikeassa ostamassa sitä patjaa siihen pinnasänkyyn, mutta ei helkkari, se olikin loppunut varastosta. Sen sijaan osteltiinkin keittiöön uusia kaappeja, koska nyt saa tammikuun ajan kaikki keittiön kaappien ovet -20% alehintaan ja koska pesänrakennus :D Koska meillä ei nyt sitten olekkaan varaa, saati aikaa, tehdä sitä haaveilemaani keittiöremonttia, niin tuunaillaan sitten edes sen verran kuin pystyy, haha.

Alan jo pikkuhiljaa haaveilemaan lomasta. Meillä on töissä tällä hetkellä yksi toinenkin odottaja ja hänellä on enää yksi viikko töitä ennen äitiysvapaan alkamista. Minulla olisi työviikkoja vielä viisi jäljellä. Hänellä sattuu olemaan laskettu aika siis tasan kuukausi ennen minua eli 18.2. Aika hassua, kun sitten taas ystävälläni Tiinalla on laskettu aika tasan kuukausi minun jälkeen eli 19.4. Kuinkas sattuikaan. Tiinalla on muuten ollut nyt jotenkin tosi rankka raskaus. Paljon oksentelua ja kipujakin. Eli siis kun hoen täällä koko ajan, että tämä minun odotukseni on ollut niin kovin seesteistä, niin se johtunee siitä, että tiedän hyvin kuinka rankkaa se myös voi olla. Täytyy siis vaan nauttia jokaisesta hetkestä täysillä.

Nyt ei muuta kuin oikein mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Hankintoja tähän asti

Toinen kolmannes alkaa olla lopuillaan ja viimeinen kolmas pyörähtääkin käyntiin jouluaattona. Tässä kohtaa varmaan pikku hiljaa pitäis olla jo jonkinlaisia hankintoja tehtynä. Itse olen valitettavasti ollut sen suhteen tosi laiska, mutta jotain meille sentään on jo kotiin asti kantautunut.

Ensimmäiset hankinnat tais ilmaantua vasta joskus rv 22, kun kävimme ostamassa Ikeasta tuon pinnasängyn. Pian sen jälkeen kävinkin jo tekemässä kauppoja työkaverini kanssa ja ostin häneltä tuon Turvakaukalon (Britax Römer Baby-safe plus SHR II) ja samalla tarttui siihen myös tuo Emma-merkkinen untuvapussi, sekä NG Royal hoitoalusta ja Sangenic vaipparoskis.

Myöhemmin tein kauppoja myös ystäväni kanssa ja ostin häneltä tuon Stokken 3 in 1 kantorepun, jonka uskon tulevan kovaan käyttöön ensi kesänä, esimerkiksi mökillä seikkaillessa :) Samalla sain häneltä myös tuon tärisevän sitterin ja toisen hoitoalustan. Olen jo suunnitellut meille kaksi vaipanvaihtopistettä; toinen vauvan huoneessa ja toinen kylppärissä.

Lisäksi sovimme jo ystäväni kanssa, että ostan häneltä tuommoisen itkuhälyttimen (Philips Avent), jos vaikka innostuisin nukuttamaan lasta parvekkeella ja varmasti muutenkin tuolle on paljon käyttöä. Itkuhälytin kotiutuu meille siis myöhemmin, mutta kaupoista ollaan jo sovittu :)

Aika lyhyt on hankintojeni lista vielä toistaiseksi. Vaatteita en ole ostanut niiden aiemmin mainitsemieni lisäksi ollenkaan. Äitiyspakkauksessa on vaatteita hurjan paljon ja anoppi on hoitanut tuon vaatteiden hamstraus puolen muutenkin :D Saas nähdä kasvaako pikkujäbän vaatekaappi taas joulun jälkeen, kun isovanhemmat on päässet lahjaostoksille.

Vaunut on edelleen ostoslistalla. Tarkoitus olisi muutenkin ostella enemmän juttuja sitten vasta vuoden vaihteen jälkeen, kun taitaa aletkin olla parhaimmillaan päällänsä. Joululahjaksi toivoin mieheltä hoitolaukkua tai imetystyynyä :D Katotaan osaako hän ostaa kumpaakaan.

Vielä ois kaiken maailman pikku härpäkettä ostettavana, mutta onneksi vielä ehtii hyvin :)

Huomenna vuorossa taas pitkästä aikaa neuvolakäynti. Jokohan ne nyt mittailee masua ja antais jotain koko arviota pikkuisesta? En tiedä yhtään. Varmaan pitäis sinne perhevalmennukseenkin ilmoittautua samalla.

Mutta, palaillaan taas!

Äitiysavustus

Hellurei, täällä mennään jo kovaa vauhtia seitsemännellä raskauskuukaudella (en kyllä tiedä millä ihmeen logiikalla nuo muka lasketaan) eli siis viikkoja on kasassa 24+4. Vointi on vielä ihan semihyvä, mutta pientä uupumusta olen jo alkanut havaitsemaan. En tiedä johtuuko se tästä kaamoksesta, mutta tällä viikolla olen ollut ihan jäätävän väsynyt. Alkaa nuo klo 5.40 herätykset tuntumaan jo aika raskaalta ja kaiken lisäksi maha tuntuu kasvaneen taas sen verran, että kaikki mun sisuskalut on litistyneet niin pieneen kasaan, että välillä on melkein vaikea hengittää. Vai liekkö se vaan närästystä. Ugh. Ja vielä ei olla edes viimeisellä kolmanneksella.

Jaloissa oon myös alkanut havaitsemaan ehkä vähän turvotusta, ainakin koiralenkin jälkeen, ja eilen huomasin noiden jalkapöydän päällä olevien suonien olevan koholla, joten kai niitä suonikohjujakin alkaa sitten pikku hiljaa tulemaan. Napa on jo ihan viittä vaille plopsahtamassa ja vatsan ihokin tuntuu välillä todella kiristävältä. Olen nähnyt kuvia äidistäni raskaana, joten oletan masuni kasvavan VALTAVAKSI. Että tervetuloa vaan venymäarvet. Iho on nyt muutenkin ollut kauttaaltaan todella kuiva, ihan päänahkaa myöten. Saa nähdä, miten selviän sitten, kun ne pakkaset rantautuu tänne eteläänkin.

Mutta otsikon aiheeseen, eli eilen haettiin viimein tuo äitiyspakkaus kotiin. Toimitukseen meni siis aika tasan sen kaksi viikkoa hakemuksen jättämisestä. Kyllä mun mielestä jokaisen ensisynnyttäjän kannattaa tuo paketti ottaa, koska onhan se nyt tämän meidän rakkaan kotimaamme yksi suurimmista rikkauksista. No toki, valinnan vapaus kaikilla, mutta itselleni tuon pakkauksen saaminen on kyllä ollut yksi unelma ja nyt se viimein toteutui!

Avattiin tuo paketti yhdessä mieheni kanssa, koska hänkin halusi nähdä, mitä kaikkea tuo kuuluisa äitiyspakkaus oikein sisältääkään ja voi pojat, kylläpä siihen mahtuukin paljon tavaraa. Just tossa vähän aikaa sitten mietin, että vitsi, meiänhän pitää vielä ostaa siihen pinnasänkyyn kaikki peitot ja petivaatteet ja muutkin kaikki, että ostettavaa riittää vielä yllin kyllin, mutta eipä tarvitsekkaan. Äitiyspakkauksessahan tuleekin mukana peitto ja siihen pussilakana, sekä aluslakana ja patjansuojalakana. Mahtavaa! Tosin lakanoita tarvii vaihtaakkin, mutta kuitenkin, näillä pääsee jo alkuun. Ja niitä vaatteitakin oli niin monta erilaista ja voi ei, miten pikkuruisia ne ovatkaan alussa ♥ Hellanlettas sentään :')

En malta odottaa, että me saadaan meiän pikkuinen syliin asti ihasteltavaksi ♥ Nyt kuitenkin odotellaan ensin joulua! Ah lemppari juhlapyhäni. Enää reilu kolme viikkoa joululomaan! Jipii!

Oisko ihan hullua antaa pojalle nimeksi Noel (joulu ranskaksi)? :D haha.

P.S. Neuloin jo toisen myssyn pojalle, mutta eri koossa. Seuraavaksi ajattelin virkata vaunuihin vaunuverhon. Katotaan saanko aikaiseksi :D

P.P.S. Anopin kootut tempaukset: Meiän pojasta tulee Spiderman xD Anoppi oli ostanut Thaimaasta meiän pojalle Spiderman-asun. HAHAHA.

Vauvanvaatteet

Ensimmäiset vauvanvaatteet ovat viimein kotiutuneet meillekkin! Facebook on taas onnistuneesti mainostellut mulle kaikkea vauva-aiheista ja en vaan voinut vastustaa kiusausta kun näin mainoksen eräästä sivustosta nimeltään PatPat.com.

Sieltä löytyy siis niiiiin supersöpöjä vaatteita vauvoille, lapsille ja toki myös ihan naisillekkin yleensä. Sieltä löytyy myös matching outfits koko perheelle, haha.  Onko joku muu antaunut mainosten orjaksi ja eksynyt kyseiselle sivustolle? Siellä on nuo vaatteet mielestäni ihan kohtuu hintaisiakin ja laadultaan yllättävän hyviä. Tilasin siis itse kolme tuollaista jumpsuitia(vai miksikä noita kutsutaankaan) ja 4 kpl kuolalappuja/huiveja yhteishintaan vähän reilu 30€. Ei paha. Toki tiedän, että kirpparilta sais varmasti vieläkin halvemmalla, mutta halusin ostaa edes muutaman vaatteen uutena ihan vaan meiän jätkälle. Loput vaatteet varmaan tuleekin sitten käytettynä joko veljeltäni tai sitten kavereiltani. Toimitusaika tuolta PatPatista oli kyllä aika pitkä (reilu 4 viikkoa), mutta eipä tässä vielä ole ketään kelle pukeakkaan nuita :D Koot ovat 0-3 kk, joten ei mitään hajua minkä pituiselle nämä edes menee, mutta sen näkee sitten, kun on muita vaatteita mihin verrata. Ei kai noissa vaatteissa muutenkaan ne mitat ole mitenkään absoluuttisia, vaan riippuu ihan merkistä, että onko esim. koko 56cm iso vai pieni sellaiselle vastasyntyneelle pötkylälle.

Äitiyspakkausta yhä odottelen, mutta juuri saamani tiedon mukaan (eli siis Kelan asiointipalvelun mukaan) hakemukseni oli tilassa "ratkaistu" ja äitiysavustus olisi postitettu 22.11, joten eiköhän sekin pian saavu postissa. Iih jipii!

Vauvanhuone on tällä hetkellä kaaoksen valtaama, sillä en ole päässyt sisustamaan sitä, koska sieltä pitäisi saada ensin tavaraa pois, että saadaan sinne uutta tavaraa tilalle. Jättimäinen askartelupöytäni on näillä näkymin menossa kälylleni, mutta hänellä on vielä muuttohommat kesken, niin se joutuu vielä hetken odottelemaan. Pitäis varmaan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja alkaa viimein ompelemaan niitä vauvanvaatteitakin, vielä kun on hyvä ompelupöytä sitä varten. Kun vaan saisin aikaiseksi. Yhden myssyn sain itseasiassa juuri eilen neulottua valmiiksi. Löysin siihen söpön ohjeen vanhasta käsityölehdestä :)

No nyt menee taas ihan turhanpäiväiseksi löpinäksi nämä mun jutut. Vauva liikuskelee taas tosi paljon. Sain eilen otettua siitä aika hyvää videokuvaa, kun siellä oli sellaiset breakdancet menossa, että ette uskokkaan. Masu tuntuu vaan kasvavan ja kasvavan, enkä ole enää uskaltanut mennä puntarille, haha. Töissäkin tuli taas masu-uteluita ("Ihana masu, söitkö vähän isomman lounaan" :D) uusilta tahoilta. Jostain syystä ne tuntuu edelleen vähän oudolta. Kaippa tää mun ahkera työmoodi alkaa pikku hiljaa muuttumaan jo mammamoodiksi ja pian aletaan enää laskemaan viikkoja ja päiviä äitiyslomaan. Btw, enää 11 viikkoa äitiyslomaan, hui. Kieltämättä odotan sitä kyllä jo kovasti, että olisi aikaa keskittyä pesänrakennukseen :D

Okei nyt mä lopetan. Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Vointeja ja liikkeitä

Olo on ollut nyt kovin seesteistä täällä. Oikein mitään erityistä ei ole tapahtunut ja välillä meinaan ihan kokonaan unohtaakkin, että ainiin tässähän ollaan edelleen raskaana :D

Tällä viikolla on kuitenkin tuntunut taas jokseenkin enemmän vihlaisuja lantion seutuvilla ja vähän nivusissakin. Vihlaisut eivät ole voimakkaita, joten ei voida varsinaisesti puhua edes kivusta, mutta niitä tuli jokseenkin paljon, niin hieman alkoi jo huoli nousta, että pitääkö tässä nyt oikeasti alkaa jo huolestumaan. Googlailulla löysin aika paljon samanlaisia huolestuneita, joten kyseessä on todennäköisesti ihan normaalia raskauteen kuuluvaa kohdunkasvukipuja. Toki löysin myös paljon kommentteja, joissa oli selvinnyt tulehdus, mutta uskon, että tulehdukseen liittyvät kivut olisivat huomattavasti voimakkaampia. Tai sitten ei. Tänään en ole vielä yhtään vihlaisua tuntenut, joten odottelen nyt rauhassa ens viikon neuvolalääkäriin ja sitten viimeistään selviää, onko kyseessä tulehdus vai mikä.

Mutta juuri kun ehdin huokaista, että raskaus on tähän asti sujunut hirmu seesteisesti ja mukavasti, niin eikös tänä aamuna sitten tullut taas heikotuskohtaus ja meinasin pyörtyä bussipysäkillä. Jalat meinasi taas lähteä alta ja oksennuskin olisi jo tullut, jos ei vatsa olisi ollut tyhjä. Kiva siinä oli sitten kakoa ilmaa kaikkien nähtävillä ja bussikin oli jo näköpiirissä. Sinnittelin ja nousin tuskanhiki otsalta valuen bussiin ja onneksi olokin alkoi taas helpottaa. Huh. Katsotaan nyt miten loppupäivä sujuu, mutta olo on toistaiseksi jokseenkin heikko ja väsynyt. Jostain syystä unetkin on olleet viimeaikoina melko heikkolaatuisia, mutta en sitten tiedä johtuuko se vain siitä, että lomalla taas valvottiin ja nukuttiin pitkään eli unirytmit on vaan vähän sekaisin. Toisaalta oon myös kuullut, että unettomuus alkaa vaivaamaan jossain vaiheessa raskautta, mutta tuskin kai vielä sentään.

Jotain iloistakin tähän väliin, nimittäin eilen taisin tuntea ensimmäisiä liikkeitä. Jipii! Huomasin sohvalla jalat koukussa maatessani, että yhtäkkiä keskellä mahaa navan alapuolella tuntui sellaista jännää elohiirimäistä muljuntaa. Tosin liikkeet olivat sen verran satunnaisia, että kyseessä tuskin oli elohiiri, eikä mulla yleensä ilmakaan kulje tasan keskellä masua, vaan enemmänkin vähän niinku reunoja pitkin. Olenkin jo kovasti miettinyt, että miltähän nuo liikkeet mahtaa tuntua ja miten ne muka erottaa perus ilmasta vatsassa. Olen tullut siihen tulokseen, että yleensä kun ilma liikkuu vatsassa, niin siitä kuuluu joku ääni "poks" ja nämä vauvan muksauttelut taas on täysin äänettömiä :D Tunnustelin hetken kädelläkin ja taas tuntui kunnon muksahdus masussa, mutta ei ihan sentään kädelle tuntunut. Hurjaa! Parin viikon päästä taas nähdään minkälainen potkunyrkkeilijä sieltä on sitten tulossa ♥

Vielä ei olla mitään vauvantarvikehankintoja tehty, mutta tilasin netistä läjän ihania kankaita, joista ajattelin ommella hieman jotain vaatteita. Voisin tännekkin vähän jotain kuvaa laittaa, kunhan saan aikaiseksi. Kädet syyhyää jo vauvanhuoneen sisustamisen pariin, mutta maltetaan vielä hetki isompien hankintojen kanssa. Siljalta sainkin jo ison kassillisen äitiysvaatteita, joten niitä ei ainakaan ihan heti tarvitse ostaa :D

Mutta tällaista tänne tänään.

Alina ja pikkuinen rv 17+3

P.S. Eilinen Toisenlaiset äidit jakso meni ihan kyyneleet silmissä :') Vaikkei me sinne isoihin hoitoihin asti vielä jouduttukkaan, niin pystyn kyllä samaistumaan niin hyvin, kun tuntuu ettei voi vieläkään täysin luottamaan omaan kroppaansa, vaikka raskaus onkin saatu alulle. Lapsettomuus jättää syvät arvet.

Jaettu ilo on paras ilo

Miten mulla on koko ajan sellanen olo, että tää aika vaan lentää, enkä mä ehdi tekemään yhtään mitään. Eiks yleensä raskaudessa aika matele? Vai onkse vast sit lopussa.

No joka tapauksessa. Kaikkea jännää on taas parina päivänä tapahtunut. Ensinnäkin sain eilen yllättävän kukkalähetyksen kesken työpäivän. Mukana oli kortti, jossa oli viesti "Sylin täydeltä onnea äitiyden kynnyksellä, rakas Alina ♥ Olemme niin onnellisia teidän molempien puolesta :)" ja allekirjoituksena mystiset kolme nimikirjainta. Nimikirjaimet eivät sanoneet mulle aluksi mitään. Olin ihan ihmeissäni, että kuka ihme tällaisen ihanan yllätyksen on järjestänyt. Soitin heti äidilleni, että onko hän mennyt jo kertomaan kylille meiän vauvauutisista, mutta ei kuulemma ollut kertonut vielä kenellekkään....paitsi yhdelle kaverilleen :D Mietin kuumeisesti, että kuka ihme se voisi olla, mutta en vain saanut päähäni. Ihmettelin sitten asiaa hyvälle ystävälleni ja pohdin kaikenmaailman teorioita, kunnes lopulta äkkäsin, että sehän olikin juurikin tämä kyseinen ystäväni, jolle olin tästä mysteeristäni avautunut, haha. Voi ketku, minkä teki ♥ Niin ihana yllätys, että ihan häkellyin :')

Noh hän ei ollut ainoa vauvaboogiin hurahtanut, nimittäin toinenkin rakas ystäväni ilmoitti jo muuttavansa meille "asumaan", kun vauva saapuu, koska ei kuulemma enää itse jaksa tehä lisää lapsia :D haha. Höpsö ♥

Eilen saimme myös kuulla, että appivanhempani ovat myös pahemman kerran hurahtaneet, nimittäin he ovat jo kovasti suunnitelleet rakentavansa meille mökille uuden oman aittarakennuksen. Ihan hullua! Tai siis ihanaa, mutta voi ettäh :') Kerroinkin jo kuinka anoppini alkoi heti uutiset kuultuaan miettimään, notta pitäisikö päämökille rakentaa jokin ramppi lastenrattaita varten :D Appivanhemmat ovat tosiaan ehtineet ajatella jo vähän pidemmälle, kuin me alkuunkaan. Me oltais tietty mukana rakentamassa sitä aittaa ja voidaan sitten sille lapsellekkin joskus kertoa, että "isi ja äiti on ihan itse rakentanut tämän talon". Nonih, nyt nous taas tippa linssiin pelkästä ajatuksesta :')

Mä oon niin onnellinen kaikista mun ihanista ystävistäni ja perheestäni ♥  Anteeks tää kauhee pumpulimainen hehkutus ja ruusunpunaiset ajatukset, mut musta on alkanut tuntumaan siltä, että näin sen pitikin mennä. Tää on just se oikee hetki meille ♥

Ihanaa ja AURINKOISTA viikonloppua kaikille! :)

P.S. Miten pahasti teiän läheiset on hurahtaneet vauvaboogiin?

P.P.S. Olo keskiraskaudessa on ollut semihyvä. Tänään meinas tulla oksu junassa, haha, mutta onneks se olikin vain ilmaa. Välillä tuntuu repäisykipuja masussa, mutta aika harvoin kuitenkin. Masu on pullahtanut jo sen verran esiin, ettei sitä enää piiloon saa :D Rinnoissa, etenkin oikeassa, tuntuu ajoittain tosi kipeitä vihlaisuja, mutta ne menee onneksi nopeesti ohi. Kai se on vaan sitä maidontuotantoon valmistautumista?

Tasan 100!

Noniin! Täälläkin poksui viimein tuo kuuluisa 100 päivää. Tuntuu edelleen niin uskomattomalta, mutta epäuskon iskiessä sieltä kuitenkin aina se toivon syke kotidopplerillakin löytyy. Ah, mun hermojeni pelastus, haha :D

Jännä, mutta musta tuntuu nyt ihan siltä kuin viikot vaan vilisisivät ohi. Töissä taitaa olla nyt sen verran hoppua, että vaikka vasta oli maanantai, niin kohta se viikonloppu taas koittaa. Viime viikonloppuna oli jonkun verran taas pahoinvointia ja huimausta, mutta tänään on alkanut jo hellittää. Eilen kärsin ihan jäätävästä päänsärystä, kun tais yöunet jäädä niin vähäisiksi, että ihan silmiä särki. Tänään on onneksi jo huomattavasti parempi olo.

Mua on alkanut pikku hiljaa vähän pelottamaan tuo tuleva "äitimaailma", että mihin sitä ollaan oikein astumassa. Foorumeja lukiessa huomaa ihan, että mimmosia leijonaemoja sitä pienten lasten äidit onkaan. Tää varmasti herättää taas paljon mielipiteitä, mutta hirveen moni nykyäiti on kovin vahvoja mielipiteistään ja kasvatusmetodeistaan, että mikään muu tapa ei olisi oikea, kuin juuri heidän tapansa. Huomaan myös vähän vanhemmistakin äideistä sellaisia, jotka ovat kovia neuvomaan muita, että "älä ihmeessä tee niin. Minä tein niin ja se ei toiminut. Tee sinä nyt toisin". Tällain vähän kärjistetysti :D Myös kollegani on alkanut kovasti vauvauutiseni kuultuaan toistamaan lausetta "Tallaista teillekkin on sitten luvassa", kun hänen lapsensa on nyt ollut joka toinen viikko ties missä taudissa tai rokotusten aiheuttamassa kuumeessa tjms. Musta on ihan ok, jos annetaan toisinaan hyviä vinkkejä, mutta en haluais kauheasti luoda mitään ennakkoluuloja, niin koitan vaan kovasti pysyä avoimena kaiken suhteen.

Kun tämä raskaus vielä tuntuu etenevän, niin ollaan alettu jo pikkuhiljaa puhumaan mieheni kanssa tulevasta lapsestamme. Se on ihanaa! Huomaan kuinka hänkin on jo asennoitunut tulemaan isäksi ♥ Kasvatuksessa tulee varmasti tehtyä myös paljon kompromisseja puolin ja toisin ja eilen meinasi jo tulla ensimmäisen kompromissin paikka :D Aloin miettimään, että keitä haluaisin lapsellemme kummeiksi. Mieheni tiesi jo heti, että ehdottomasti hänen siskonsa eli ihana kälyni ja minä taas haluaisin lapsuuden parhaan kaverini, mikä on siis ok molemmille, MUTTA sitten tulikin tää ensimmäinen kompromissin paikka. Eli kastetaanko meiän lapsi kirkkoon vai ei. Minä haluaisin, että kastetaan ja mieheni taas ei, koska hän on itse ateisti, vaikka kuuluukin kirkkoon. Noh nämä mahdolliset kummit eivät kuulu kirkkoon, joten pitäisikö lapselle valita vielä kolmaskin kummi, joka kuuluu kirkkoon? Tietääkseni vähintään yhden kummin pitäisi kuulua kirkkoon, joten näin ollen valitsisin Tiinan kolmanneksi kummiksi, mutta voisiko hänen miehensä olla neljäs kummi? :D Haha, alkaako tämä jo karata käsistä. No mutta joo. Aiheesta voisin kirjoittaa ihan omankin postauksensa, mutta jännittävää miten vanhemmus alkaa jo tulla esiin tällaisissa "pikku" asioissa, vaikka ollaan vasta niin kovin alussa.

Tällaista nyt tällä kertaa. Kauheesti nyt ois asioita mielessä. Onneksi ens viikolla mulla on vielä yksi kesälomaviikko, niin ehtii vähän tekemään kaikenlaisia askareita. Esim. vuorossa olis ainakin uusien äitiyshousujen metsästys, koska kohta loppuu vaatteet kesken :D

Palaillaan taas! Alina ja pikkuinen rv 14+1

Rakas mieheni ♥

Olipas viikonloppu! Nyt on kaikki ovenkarmitkin hiottu ja maalattu ja niistä tuli ihan mielettömän hienot! Tänään alkaa uuden lattian asennus ja en malta odottaa, että pääsen tänään töistä kotiin näkemään jo pientä osviittaa, että miltä tuo uusi lattia näyttää. Iiih!

Mutta tosiaan. Otsikkoon viitaten, kerroin raskaudesta miehelleni vasta lauantai-aamuna, enkä jo silloin keskiviikkona, kun tein ensimmäisen positiivisen testin. Ihan jo senkin takia, että halusin nähdä viivojen ensin vähän vahvistuvan ja toiseksi sen takia, että en halunnut aiheuttaa vielä lisää stressiä meiän remppaviikon keskellä, kun miehellä on nyt ollut töissäkin jotenkin extra stressaavaa aikaa.

Mutta niin, tein lauantaiaamuna testin (tai jos totta puhutaan, niin niitä taisi olla ainakin neljä testiä :D) ja otin sen mukaani, kun menin herättämään miestäni. Mies oli tietysti vielä ihan unenpöpperössä. Tokaisin ihan ensiksi, että "tämä ei sitten ole aprillipila", jolloin miehen kiinnostus heräsi ja kerroin, että mun menkat on myöhässä ja ojensin hänelle raskaustestin. Mies tokaisi äkkiä, että "laita valot päälle" ja kun hän näki kaksi viivaa tikussa, pääsi hänen suustaan innokas "uuuh"-ääni ja hän antoi halin ja pusun. Lähdin sitten käyttämään meidän koiraa ulkona ja annoin miehen prossessoida ajatusta päässään rauhassa.

Siitä lähtien mies on hymyillyt kuin hangonkeksi. Huomaan sivusilmällä kuinka hän jää yhtäkkiä hetkeksi vain katselemaan minua ja hymyilee hiljaa. Kysyn häneltä "mitä?", mutta hän ei vastaa vaan ottaa syliin ja pussaa söpösti. Perus suomalainen mies :D

Nyt toivon vaan niin kovasti, että saamme pitää tämän lapsen ja mies saa jatkaa hymyilemistään ♥

Kiirettä

Huh olen ollut todella kiireinen nyt tällä viikolla. Töissä on kiirettä ja illat menee rempatessa yömyöhään ja rempan jälkeen kaatuu vaan suoraan sänkyyn nukkumaan. Päivät menee hujauksessa.

Tänään kalenterisovellukseni kertoo, että "kuukautiset ovat tuloillaan". Siistiä! En edes muista millon viimeksi mun luteaalivaihe olisi ollut näin oikeaoppisesti 14 päivää ilman mitään tukilääkettä. Aamulämpö näytti 36.51 astetta eli pientä laskua on jo havaittu. Eilen se oli siis 36.61 astetta.

Oireet ovat olleet melko vähäiset tai sitten en ole vaan ehtinyt noteeraamaan niitä. Naama kukkii kuin kevätniitty, kun ei ole oikein ehtinyt tarkkailemaan ruokavaliotakaan viime aikoina, vaan on tullut syötyä kaikkea hetivalmista ja superepäterveellistä. Rinnat on ihan tötteröllä ja masukin on ollut yllättävän kovalla. Yleensä mulla onkin pms-oireena kauhea turvotusummetus ja heti kun menkat alkaa, niin suolisto toimii taas kuin unelma :D

Mitään menkkoja enteileviä jomotuksia ei ole ollut yhtään. mikä toisaalta tuntuu vähän oudolta. Tänään on tuntunut jo pikkuisen pistelyä kohdun seutuvilla, mutta en sitten tiedä onko siellä menkat tuloillaan vai kova kakka :D haha.

En ole uskaltanut vielä testailla, koska en halua jinxata mahdollista raskautta. Viimeistään raskaustestillähän saa vuodon houkuteltua paikalle. Salaa kyllä laskin jo lasketun ajankin ja se osuisi tietysti itsenäisyyspäivälle. Enkös mä jo manaillut aiemmin, että jos laskettu aika osuu jollekkin juhlapäivälle, niin se ei ole hyvä merkki -_- Edellisten raskauksien laskettu aika on osunut Halloweenille ja mieheni syntymäpäivälle. Eihän niissä sitten hyvin käynyt.

Nojoo, mutta odottelen nyt ainakin iltaan asti, jos se vuoto sieltä yllättäisi :)

Palaillaan taas!

Ilon päivä!

Ah ihanaa! Lentolakko on peruttu! Ei tarvi enää stressata siitä, vaan me todella päästään torstaina lähtemään. Ihanaa! Tänään vois varmaan alkaa jo pakkailemaan :D Ostettiin meille molemmille semmoisen 30 litraiset pikkurinkat, mitkä mahtuu kätevästi käsimatkatavaroihin. Mies on innoissaan, minä olen innoissani, me ollaan ihan superinnoissaan!

Torstaina tulee myös vuosi siitä, kun sanoimme toisillemme tahdon. En voi käsittää miten tämä aika on mennyt näin nopeasti. Ihan kuin se olisi ollut vasta äskettäin. Toisaalta vuoteen on mahtunut myös monta asiaa, kuten ne kaksi keskenmenoa. Raskaus tuntuu tällä hetkellä tosi kaukaiselta ajatukselta. Tuntuu vaikealta edes ajatella, että MÄ olen joskus ollutkaan raskaana. Käytännössähän nyt meillä on menossa jo yrityskerta 26, mutta nuo keskenmenot nollaa tilanteen ja nyt ollaan vasta yrityskerrassa 5. Tässä asiassa tuo ajankäsitys tuntuu taas ihan ikuisuudelta.

Tänä aamuna lämpö näytti taas nousseen 36.64 asteeseen. Ehkä siellä sittenkin on ihan kelpo toimiva keltarauhanen! Eilen tunsin pientä pistelyä alavatsassa ja otsaan ilmestyi superkipeä menkkafinni. Tais tuo finni tulla estrogeenipiikistä tai sitten siitä kilon pussista karkkia, joka ostettiin viikonloppuna :D Yleensä menkat on alkanut viikon päästä tuosta estrogeenipiikistä, joten ehkä mä selviänkin siitä matkasta helposti ilman vuotoa. Toivotaan parasta.

Must tuntuu, et mä oon viimeinkin päässy eroon siitä "entä jos olenkin raskaana" -ajattelutavasta ja uskallan jo haaveilla tulevasta vapaammin. Oon alkanut uskomaan enemmän siihen vaihtoehtoon, että raskaus alkaa vasta sitten hoitojen avulla, joten saan ihan itse päättää milloin me sinne hoitoihin lähdetään. Tietenkään hoidot ei takaa, että me se vauva saadaan, mutta sitten kun ne hoidot alkaa, niin voin taas palata tuohon "entä jos olenkin raskaana"-ajattelutapaan :D

Nyt nautin tästä hetkestä täysillä ja kun pesänrakennusvietti on ohi, niin päästään suunnittelemaan tulevia hoitoja.

kuva Google

Ahkera tyttö!

Perjantaina mies oli selkeästi lukenut mun ajatukset, koska hän toi töistä kotiin tullessaan pullon punaviiniä :D Tarkennettakoon vielä, että se ei ole ollenkaan yleistä käytäntöä meillä, haha. Se pullo menikin sitten kokonaan sillon perjantaina, mutta eipä se haitannut, nimittäin lauantaina olin täysissä voimissani aloittamassa meiän lattian purkuremonttia!

Me asutaan siis semmoisessa 4h + keittiö 70-luvun kerrostaloasunnossa, joten sitä lattia pinta-alaa on ihan kiitettävästi. Varsinainen purkuremontti alkaa vasta ensi viikolla meiän matkan jälkeen, mutta ajattelin ottaa pienen varaslähön helpottaakseni ens viikon työtaakkaa. Yhdessä kannettiin minun työhuoneestani ensin parit lipastot, työpöytä, senkki ja muut tilpehöörit ja kun huone oli tyhjä, aloimme repimään listoja irti. Ja oli muuten tiukassa. Listat oli kiinnitetty ruuveilla ja osa niistä oli ihan tosi tiukassa kiinni, että mies sai ahertaa niiden parissa pidemmänkin tovin. Onneks ne kuitenkin saatiin lopulta revittyä irti ja mä pääsin taittelemaan vanhan laminaatin irti.

Täytyy sanoa, että tuommonen vanhan lattian paskaks pistäminen on kyllä aika terapeuttista hommaa :D Onneksi nuo laminaatit on kuitenkin suht helppoa irrottaa, mutta hommahan ei tietenkään loppunut siihen, vaan sen jälkeen piti vielä siivota alusmateriaalit ja pestä alla oleva muovimatto. Meidän edeltävä asukas omisti ihan kiitettävän määrän lemmikkejä ja sieltä laminaattien alta löytyikin myös ihan kiitettävä määrä kuivunutta koiran pissaa ja pupun heinää. Yäk! Ei ihme, että laminaatti oli ihan kupruilla. Onneksi meille tulee nyt vinyylilattia, minkä ei pitäisi päästää mitään kosteutta läpi. Lopuksi sain vielä maalattua seinän alareunan listojen takaa ja tuli lämpöpatterikin maalattua puhtaan valkoiseksi.

Maalin kuivuttua alettiinkin sitten sullomaan tuo minun työhuoneeni täyteen tavaraa olohuoneesta, koska sieltä olisi tarkoitus aloittaa seuraava purkuhomma. Huhheijjaa, siinä riittääkin sitten tekemistä.

Anteeksi, nyt meinas blogi muuttua remppablogiksi ja mentiin kyllä aikalailla lapsettomuusaiheesta sivuun. Tällä hetkellä se on vaan päällimmäisenä mielessä. Kai se pesänrakennusvietti kuuluu vähän tähän vauvantekoprojektiinkin :D

Aamulämmöt on pysynyt suht matalalla tasolla (noin 36.5), että ei varmastikkaan ole kovin vahva keltarauhanen tässä luomukierrossa. Sitä ehti jo niin tottua niihin lugekiertojen huippukorkeisiin lämpöasteisiin. Nyt sitten toivotaan, että tämä oma keltsi jaksais tsempata vielä tulevan viikonlopun yli, niin ei tarttis sitten siellä Islannissa tuskailla menkkakramppien kera. Jos nyt sinne asti päästään, kun ei tiedä lähteekö nuo koneet tällä viikolla yhtään minnekkään. Prkl. Torstaina se selviää, iiik!

No mutta, ennen kaikkea mukavaa maanantaita kaikille!

Up - kohti korkeuksia

Tänä aamuna lämpö näytti jo 36.41 astetta, joten voinemme todeta oviksen todella tapahtuneen. Toki siis ilman ultria ja verikokeita...

Eilen iltapäivällä tunsinkin pientä muljahtelevaa paineen tunnetta munisten seutuvilla, että olisin ihmetellut, jos tänään ei olisi lämmöt nousseet yhtään. Huomenna toivottavasti lämpö on vieläkin korkeammalla.

Mä olen nyt miettinyt kovasti sitä, että otanko luget käyttöön tähän kiertoon vai en ja mä päätin, että mä EN ota niitä nyt tähän kiertoon, vaan oon nyt ihan koko kierron luomuna. Ihan silläkin uhalla, että vuoto jostain syystä alkaiskin kesken meiän reissun. Ei ois meinaan eka kerta kun menkat alkaa reissussa. Varmaan neljä kertaa ainakin on käynyt niin, että menkat on alkanut just sillon paluupäivänä ja sit ollaan kärvistelty menkkakrampeissa lentokentällä.

Mulla ei oo tän kierron suhteen muutenkaan ollut mitkään kovin suuret toivot raskautua. Ensinnäkin tuo myöhäinen ovis on ollut mulle aina vähän huono merkki, kun ainoat kerrat kun olen raskaaksi tullut, niin ovis on ollut kuin ihmeen kaupalla ajoissa. Toiseks oon nyt stressannu ihan kiitettävästi niin töissä kuin kotonakin kuin raha-asioissakin. Alkaa meinaan olla tili aika tyhjä noiden remppatarvikkeiden(ja matkan lentojen, majoituksen ja retkien) oston takia ja vielä pitäis kehittää taistelusuunnitelma meiän kämpän tyhjentämisen ja vanhan lattian purkuhomman suhteen. Ja voitte varmaan kuvitella, ettei tuo perkuleen lentolakkokaan kauheasti stressiä tässä vaiheessa alenna.

Voi olla, että nämä "dpot" tulee menemään kuin siivillä, sillä en ehdi nyt juuri ajatustakaan vauvahaaveille varata. Onneksi huomenna on jo perjantai. Viikonlopusta tulee taas työntäyteinen!

Palaillaan kunhan ehditään :D