15. toukokuuta 2019

13 ja puoli kuukautta

On tärkeää kertoa taaperon ikä vähintään kuukauden tarkkuudella, sillä nämä pienet kehittyy niin mahdottoman nopeasti :D Joka päivä opitaan jotain uutta.

Meillä juostaan, kiivetään sohvalle ja laskeudutaan sieltä itse alas. Osataan syödä jogurtti ihan itse lusikalla omasta muumikulhosta ja syödä kalapuikkoja ja ranskalaisia haarukalla. Osataan pyytää äitiä apuun, kun halutaan pöydältä pillipullo, josta juoda vettä, kun janottaa. Osataan pestä itse hampaat ja nukahdetaan illalla omaan huoneeseen, omaan sänkyyn nukkumaan.

Siis ihan käsittämätöntä! Mihin mun vauva katosi? Musta on ollut niin ihana seurata tuon pienen ihmisen alun kehittymistä niin reippaaksi ja iloiseksi pikku mieheksi. Syksyllä olisi tarkoitus palata töihin ja vaikka innolla odotan jo kesää, niin kauhulla lasken jo päiviä töihin paluuseen.

Tämä kevät on ollut taas ihan hurjan kiireinen. Meillä on ollut viimeisen kahden viikon aikana neljät lastenkutsut, joten koko ajan on saanut olla menossa ja koittaa keksiä sopivia synttärilahjoja eri ikäisille lapsille. Onneksi meidän poitsu viihtyy suuressakin väkijoukossa, joten hän on ollut vain iloinen, kun on saanut paljon seuraa. Normaalistihan kai kaikki lapset aina vähän ujostelee aluksi, mutta meidän poitsu vaan juoksee suoraan sohvalle kaveriemme syliin ja alkaa höpöttelemään omalla kielellään kaikkea :D Ja kun olimme veljeni kuopuksen synttäreillä, niin jäbä istahti tuttavallisesti mieheni vaimon siskon miehen viereen ja alkoi leikkiä hänen kanssaa palikoilla, ikään kuin olisivat jo vanhoja tuttuja. Tosiasiassa jäbä oli vasta parikuinen vauva, kun viimeksi näimme.

Jäbän kanssa on aina niin hauskaa käydä asioilla, kun hän on niin iloinen kaveri. Kerrankin kävimme eräässä puhelinoperaattorin liikkeessä ja pikkumies alkoi oitis flirttailla viehättävän naismyyjän kanssa. Siinä sitten kikateltiin yhdessä aikamme, kunnes saimme hoidettua asiamme :D Jäbä on myös kaikkien vanhempien ihmisten mieleen ja saa paljon ihastelua osakseen. Hän on vaan niin mieletön persoona!

Mutta kuten totesin, niin tämä kevät on ollut todella kiireinen. Kaiken kiireen keskellä, meillä todettiin kylppärissä vesivahinko ja näin ollen koko kylppäri menee purkuun ja laitetaan uusiksi. Ajoitus kylppärirempalle ei vois olla kyllä huonompi. Rahat alkavat käydä vähiin ja töihin paluuseenkin on vielä vähän aikaa. Mies tekee pitkää päivää töissä ja itsellänikin alkaa välillä jaksaminen loppua. Pientä stressiä pukkaa siis. Joku pieni lomareissu olis kyllä paikallaan.

En tiedä oletteko huomanneet, mutta lisäsin jokunen aika sitten uuden välilehden "vauvantekoprojekti 2.0". Alan päivittelemään sinne tulevien kiertojen pituuksia ja seurailen vähän mihin tämä kierto oikein menee. Toistaiseksi mulla ei ole mitään hajua millon seuraavat puolukkapäivät saattaisivat ehkä iskeä päälle seuraavan kerran. Imetys heittää hormonit yhä vähän miten sattuu. Ovulaatiota on tosi vaikea tulkita, koska välillä kukkii naama ja välillä turpoo maha, mutta menkat ei välttämättä ilmaannukkaan parin viikon sisällä oireista. Olen alkanut jo pikku hiljaa vähentää imetystä niin, että imetän enää pääasiassa aamuisin ja iltaisin. Päivällä enää satunnaisia kertoja ja yölläkin korkeintaan kerran joskus aamuyöstä. Lapsentahtisesti mennään kuitenkin.

Mutta tällaista nyt tällä kertaa. Kesää kovasti odotellaan jo, sillä paljon kaikkea kivaa olisi luvassa. Mahdollisesti kesällä jäbä jää ensimmäistä kertaa yökylään mupalaan(mummin ja papan luo). Saa nähdä miten käy.

Ihanaa kesän odotusta kaikille!

8 kommenttia:

  1. Olipa kiva lukea postaus teidän arjesta, iloineen ja huolineen. Meilläkin kotona 8kk-ikäinen tyttö, joka juuri nyt ryömii ihan joka paikkaan, ja saa olla silmät selässä koko ajan:) Jään seuraamaan projekti 2.0 toteutumista, sama olisi meillä jo haaveissa aloitella kesälomien jälkeen. T. Iida

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva kuulla :) ihana pikkuinen teillä siellä ja vauhti senkun vaan kiihtyy.
      Projekti 2.0 alkaa toivottavasti myös joskus kesän jälkeen, kunhan nyt saadaan ensin tuo remppa alta pois. Vauvakuume alkaakin jo taas vähän nostella päätään :D

      Poista
  2. Onpa reipas pikkumies teillä! Jään seurailemaam 2.0-projektia. Tsemppiä siihen ja ihanaa kesää teidän perheelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo hän on ihan mahottoman reipas :D kiitos ja kuin myös teille!

      Poista
  3. Meillä tyttö syö tissiä varmaa 100 kertaa vuorokaudessa ja öisinkin... Tissillä saanut yöt jotenkin rauhoitettua, vielä ku sais voimia jostain siihen et yösyönnit jäis pois, koska tiedän et se on semmonen taistelu et huhhuh :D mut kiva lukea kuulumisia! Remontti kuulostaa kylppärissä hyvältä, tosin se vesivahinko ei! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo meiän poitsu on niin menevä pikku pakkaus, että varmaan osittain senkin takia on imetys vähentynyt melkein itsestään, kun ei enää malta sylissä olla :D Unikoulu voi olla todella raskas, mutta sitäkin palkitsevampi. Mä yhdessä vaiheessa vaan päätin, että en syötä ennen aamu viittä, koska poitsu syö kuitenkin päivällä tosi hyvin, niin ei voi olla nälästä kiinni. Aluksi tuntui rankalta itkettää toista sylissä, mutta lopulta hän sitten rauhoittuikin ja nykyään nukkuu jo melkein kokonaisia öitä. Tsemppiä siis taisteluun! :)

      Poista
  4. Kiva kuulla kuulumisia. Kuukaudessa ehtii tosiaan tapahtua ihan hirveästi, joten ehdottomasti pitää ikä sanoa AINAKIN kuukauden tarkkuudella. :D

    Meillä imetys kanssa väheni aika lailla itsestään, kun liikkuminen lisääntyi. Yöimetyksen sen sijaan vain päätin lopettaa ensimmäisen ikävuoden tullessa täyteen ja tuosta yöstä asti meillä onkin sitten nukuttu täydet yöt, vaikka ihan muuta odotin. (koputtaa puuta) Koko imetys loppui hetki sitten pikkuisen omasta päätösestä ja ylipäätään kahdeksan kuukauden iästä alkaen olin antanut tissimaitoa vain ruokien yhteydessä ja öisin eikä pikkuinen ole koskaan muulloin pyytänytkään. Jotenkin lohdullista näin päin, vaikka haikeaa onkin.

    Tsemppiä kylppärin kanssa, ihanaa alkavaa kesää ja onnea 2.0-projektiin, kun sen aika koittaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :)

      Se onkin aina mukavampi lapsen kuin äidinkin kannalta, että imetys loppuu ikäänkuin luonnostaan :) meilläkin imetys väheni huomattavasti lapsen tahdosta, mutta valitettavasti sairastuttiin koko perhe noroon, niin äidinmaito oli muutaman päivän ajan ainoa mikä maistui meiän pojalle. Sen jälkeen poitsu oppi taas pyytämään maitoa useammin :D Nooh eipä tässä kiirettä ole lopettaa.

      Poista

Muistathan pysyä asiallisena :)