Vauvan kanssa matkassa

Mä oon yrittänyt jo varmaan sata kertaa aloittaa(tai kirjoittaa loppuun) tätä reissupostausta, mutta aina kun kaivan koneen esiin, niin hälyttimestä kuuluu heräämisen merkkejä.

Meillä on taas tapahtunut jänniä. Ensinnäkin pakko hehkuttaa, että vihdoin ja viimein se ensimmäinen ylähammas puhkesi läpi ikenestä! Woohoo! Johan sitä oltiinkin jo odoteltukkin. On muuten aika massiivinen lego tuo ylähammas, huhhuh.

No mutta isompi asia meiän arjessa on nyt se, että äitini muutti meille evakkoon asumaan pariksi kuukaudeksi putkiremonttia pakoon. Sen seurauksena äitini on muuttanut poikamme huoneeseen asumaan ja poitsu muutti ikään kuin takaisin meidän huoneeseen nukkumaan. Jäbä on siis nukkunut jo vähän alle kuusikuisesta asti omassa huoneessa ja ollaankin nukuttu ihan tosi hyvin, mitä nyt välillä ovat joko hampaat tai jokin muu kehitysvaihe vaivannut yöunia. Pääasiassa kuitenkin yöt ovat sujuneet tähän asti hyvin, mutta nyt, kun jäbä muutti takaisin meidän makkariin, niin yöt ovat olleet enemmän tai vähemmän katkonaisia. Olen alkanut jo hieman stressaamaan nukkumaan menemistä, sillä pelkään herättäväni vauvan ihan vaan kääntymällä sängyssä. Oikeasti jäbä on kyllä niin sikeäuninen, että ei pelkkään peiton kahinaan niin vain herää, mutta jos kuu ja tähdet sattuu juuri sillä hetkellä olemaan oikeassa asennossa, niin voi se herätä pelkkään huokaisuunkin. (Tai ehkä hän olisi herännyt siinä kohtaa joka tapauksessa ilman huokaustakin). Niinpä nyt sitten opetellaan taas nukkumaan koko perhe yhdessä. Onneksi koira sentään tykkää nukkua äitini jaloissa, niin ei sentään koiran liikuskeluun tarvi herätä.

Mutta niin, halusin siis kertoa hieman kokemuksistamme vauvan ensimmäisestä ulkomaan matkasta. Tai no jos tarkkoja ollaan niin toisesta, koska käytiin jo kesällä Tallinnassa, mutta nyt matkustettiin ensimmäistä kertaa lentäen. Matkamme kohteena oli tällä kertaa Kanarian saaret ja tarkemmin Fuerteventura.

Meidän lento lähti tosi aikaisin aamulla ja jouduttiinkin heräämään jo viiden aikaan aamuyöstä.  Onneksi jäbä herää normaalistikkin noihin aikoihin syömään tissiä, niin ei tarvinnut kesken unien herättää. Lentokentällä kiedoin poitsun kantoliinaan, mikä osoittautui erittäin hyväksi ideaksi, sillä jäbä nukahti siihen lähes heti turvatarkastuksen jälkeen ja ehti ottaa pienet nokoset, ennen koneeseen nousua. Koneessa nousuun lähdössä vauvan kuitenkin pitää istua sylissä turvavöissä, niin ei voinut liinassa olla, mutta onneksi nousu meni hyvin. Lento kesti reilu kuusi tuntia ja tuona aikana ehdittiin mm. syödä, nukkua ja vaihtaa yksi kakkavaippakin. Jäbä onneksi sattui nukahtamaan juuri ruokailun aikaan, niin sain itsekkin hyvin syötyä. Laskeutuminen aiheutti pikkuisen levottomuutta, mutta onneksi pian oltiin jo perillä.

Perillä kohteessa oli vielä noin tunnin bussimatka hotellille, jonka aikana vauva taas onneksi nukahti. Meiän majapaikaksi valikoitui tällä kertaa Hotel Princess Jandia. Hotellialue oli ihana. Siellä oli vaikka ja mitä kaikenlaisille matkalaisille. Pääasiassa siellä kyllä asusteli kaiketi saksalaisia eläkeläisiä, mutta kyllä siellä oli lapsiperheitäkin ja jokunen nuorisoporukkakin. Meillä oli käytössä all-inclusive eli ei tarvinnut miettiä ruokailuja sen enempää, kuin vaan marssia oikeeseen paikkaan silloin, kun nälkä iskee :D Siellä myös kohdeltiin tosi hyvin lapsiperheitä. Ruokapaikoissa oli tarvittava määrä syöttötuoleja ja tarjoilijat tykkäsivät aina viihdyttää perheen pienimpiä.

Me oltiin pakattu mukaan kaikki vaipat ja soseet viikon ajaksi, mutta kyllä sieltä olisi saanut niitä myös kaupastakin. Vikoina päivän maisteltiinkin itseasiassa paikallista vauvansosetta ja ihan hyvin tuntui kelpaavan. Ainoa vaan, että paikalliset soseet +8kk ikäiselle, olivat melkoisen sileitä koostumukseltaan. Meiän jäbähän syö siis jo ihan hienosti karkeitakin ruokia, niin ei olisi ihan niin sileätä tarvinnut olla, mutta toki jotkut saattaa vielä syödä ihan sileitäkin soseita.

Hotellialue oli tosiaan niin valtava, ettei edes kovin montaa kertaa tarvinnut poistua sieltä ollenkaan. Tarkoitus oli käydä eläintarhassa, mutta jotenkin se sitten vain unohtui, kun oltiin päästy "alkushokista" jonkinlaiseen päivärytmiin. No mitä me sitten tehtiin siellä? Noh syötiin, uitiin, syötiin, käytiin rannalla, syötiin, ja vielä vähän syötiin :D No ei vaan, käytiin me yhtenä päivänä läheisessä "keskustassa", jonne oli noin reilu pari kilsaa matkaa ja yhtenä päivänä käytiin kipuamassa mieheni kanssa semmoisen pienen "vuoren" päälle. Tai ainakin puolimatkaa. Päälle asti ei uskallettu kivuta, koska meillä oli poitsu mukana selkärepussa.

Varustuksena vauvalle meillä oli siis mukana Manduca kantoliina, Stokken 3 in 1 kantoreppu, sekä Baby Jogger City tour matkarattaat. Kantoliinaa tuli käytettyä oikeastaan vaan lentokentillä, mutta kantoreppu ja matkarattaat oli käytössä päivittäin. Hotellin alueella liikuttiin pääasiassa matkarattailla, mikä oli ihan tosi kätevää, sillä jätkä yleensä nukahti niihin, jos sattui olemaan päikkäriaika. Kantoreppu oli käytössä aina, kun lähdettiin rannalle seikkailemaan. Meidän hotelli onneksi sattui sijaitsemaan ihan rannan läheisyydessä. Meressä ei uskallettu uida, mutta rannalla oli muuten hirmu kiva köllötellä ja ihailla aaltoja. Poitsukin tykkäsi upottaa varpaitaan rantahiekkaan.

Lämpötila Fuerteventuralla joulukuussa oli sen vähän päälle +20 astetta. Aurinkoisina päivinä oli vähän lämpimämpää. Semmonen juuri sopiva lämpötila tuommoselle pienelle vauvalle, niin ei tarvi ihan hirveästi aurinkorasvalla läträtä, mutta tarkenee kuitenkin shortseilla ja t-paidalla. Ja uima-altaassakin tarkeni uida, mikä olikin yksi jäbän lempparipuuhista.

Matka meni siis kaikin puolin tosi hyvin, vaikka ennakkoon jännitinkin kovasti. Mitään erikoisempaa ongelmatilannetta ei tapahtunut ja ei oltu edes yli- tai alipakattu matkatavaroita mukaan. Rahaakaan ei kulunut oikeastaan mihinkään, kun ei tarvinnut ostaa ruokaa. Tuliaisiakin ostin vain pojalle. En nykyään raaski ostaa itelleni mitään, vaan haluan ostella meiän vauvalle kaikkea kivaa, haha.

Paluumatka sujui myös hyvin, Jäbä nukkui taas päikkärit lentokoneessa juuri ruokailun aikaan, mikä sopi meikäläiselle paremmin, kuin hyvin. Kaikki sujui niin hienosti, että matkakuume heräsi ja alettiin jo haaveilemaan uudesta ulkomaanreissusta :D Noh se saa tosin odottaa, kun ei näillä hoitovapaan tuloilla kovin kauas lähdetä. Toivottavasti päästään vielä johonkin ennen kuin jäbä täyttää sen kaksi vuotta.

Mutta tämmönen reissu tällä kertaa.

Kirjotin tätä tekstiä varmaan seitsemässä eri osassa, koska kirjoittaminen keskeytyi aina jäbän heräiltyä päikkäreiltä, joten pahoittelut, jos teksti on kauhean sekavaa. Vastailen siis mielelläni kaikkiin kysymyksiinne, mitä heräsi vauvan kanssa matkustamisesta. Ja tietty muutenkin.

Palaillaan taas!

P.S. Ainiin, jäbälle ehti tulla jo neljäs alahammaskin tässä pari päivää sitten :D

P.P.S Täytin sitten viimein 30 :(

P.P.P.S Poitsulle iski viimeyönä kauhea flunssa, joten huonot yöt jatkuu jälleen.