Tänään esimieheni kertoi käyneen neuvolassa. Kaikki on kunnossa ja vauhdikas pienoinen siellä mahassa pyörii. Kuulemma potkiikin jo niin, että yölläkin joutui herätä siihen myllerrykseen.
Argh, minäkin haluan jo tuntea noita tuntemuksia! Tällä hetkellä tunnen taas hirveätä katkeruutta siitä, ettei meillä ole onni potkaissut tässä asiassa yhtään. Varhainen keskenmenokin olisi parempi, kun tietäisin, että raskaaksi tuleminen on sentään mahdollista. Okei en tarkoittanut tuota. Keskenmeno ei ole koskaan kivaa. Tällä hetkellä vaan tuntuu iltalehdetkin olevan täynnä vaan pelkkiä vauvauutisia. Prkl.
No mutta jotain hyvää meidänkin päivään. Nimittäin tänään ollaan menossa kultasepän liikkeeseen suunnittelemaan hieman tulevia sormuksiamme. Tarkoituksena on siis käyttää hyödyksemme minun isoäitini vanhoja kihla- ja vihkisormuksia, joista sitten teetämme meille uudet kihlasormukset. Saa nähdä onko niistä meille materiaaliksi. En edes tiedä onko ne puhdasta kultaa vai jotain metalliseosta. Siellähän se sitten selviää. Kierrätys kunniaan! niinkuin äitini sanoi antaessaan meille ne sormukset :D I'm so excited!
4. marraskuuta 2015
2. marraskuuta 2015
Oli ja meni
Halloweenista selviydyttiin hengissä. Porukkaa oli huomattavasti vähemmän kuin yleensä, mutta en yhtään ihmettele miksi. Sain vastauksen pariin mieltäni vaivanneeseen kysymykseen siitä, mitä meidän kaveriporukassamme oikein tapahtuu. Ensinnäkin sain tietää enemmän Siljan keskenmenosta. Alkoi surettaa ihan hirveästi, kun kuulin, että heidän oli tarkoitus kertoa iloisesta vauvauutisestaan juurikin siellä meidän Halloween juhlissa, kun raskauden ensimmäinen kolmannes olisi saavutettu. Valitettavasti se kaikkien pelkäämä keskenmeno oli tapahtunut. Sen sijaan Sannan raskaus on edennyt ensimmäisen kolmanneksen yli ja laskettuaika on huhtikuussa. Ei ihme, että Silja ei halua nähdä toisten raskausonnea tällä hetkellä yhtään. Toisaalta Sannakaan ei tullut meidän juhliimme, joten juhlat pysyivät pieninä. Ihan hyvä vain.
En lauantaina ehtinyt tehdä ollenkaan ovistestiä, mutta kun sunnuntaina taas tein, niin se testiviiva oli taas ihan olematon. Eli siis voinen olettaa, että ovulaatio on tapahtunut juurikin lauantaina kaiken sen kiireen ja hässäkän keskellä, kun me järjestelimme meidän Halloween juhlia. Jännä juttu sinänsä, ettei mua tällä hetkellä ollenkaan harmita, että ovis jäi niin sanotusti hyödyntämättä. Kuitenkin tuli juhlissakin nautittua alkoholia jonkun verran, niin parempi ettei mitään edes yritetty saada alulle. Miten tuo "yritetty" taas kuullostaa niin brutaalilta. Ehkä meiän ongelma on nimenomaan se "yrittäminen". Miten siitä pääsee eroon :D
En lauantaina ehtinyt tehdä ollenkaan ovistestiä, mutta kun sunnuntaina taas tein, niin se testiviiva oli taas ihan olematon. Eli siis voinen olettaa, että ovulaatio on tapahtunut juurikin lauantaina kaiken sen kiireen ja hässäkän keskellä, kun me järjestelimme meidän Halloween juhlia. Jännä juttu sinänsä, ettei mua tällä hetkellä ollenkaan harmita, että ovis jäi niin sanotusti hyödyntämättä. Kuitenkin tuli juhlissakin nautittua alkoholia jonkun verran, niin parempi ettei mitään edes yritetty saada alulle. Miten tuo "yritetty" taas kuullostaa niin brutaalilta. Ehkä meiän ongelma on nimenomaan se "yrittäminen". Miten siitä pääsee eroon :D
30. lokakuuta 2015
Tikutellessa
Alotin maanantaina taas ovistestailun, eli siis tikuttelun. Alan pikku hiljaa ymmärtämään selkeämmin kehoani ja erilaisia "oireita". Nyt parina viime päivänä testiviiva on ollut jo selkeesti näkyvä, mutta ei kuitenkaan tummempi tai yhtä tumma kuin se kontrolliviiva. En nyt sit tiiä mitä se tarkottaa. Ehkä se on sieltä tulossa ja tänään olis selkeesti tummempi viiva tikussa. We'll see. Oireet viittaa selkeesti siihen, että ollaan ihan siinä holleilla ja päiviä laskemallakin ollaan ihan oikeissa lukemissa.
Ainoo vaan mikä häiritsee meiän peitonheilutushommia on kauhea kiire. Huomisia juhlia varten on vielä paljon tekemistä. Siivoilua ja leivontaa. Naamiaisasunikin on vielä ihan vaiheessa. Ei taida tulla lasta tästäkään kierrosta, mutta onneksi ei ole aikaa jäädä murehtimaan :D
Meillä menee taas parisuhteessa ihan hirmu hyvin. Juteltiin mieheni kanssa meiän tulevasta hääpäivästä ja matkasta. Ensi viikolla voitaisiin jopa käydä katselemassa kihlasormuksia. Jos ehtii. Mutta palaillaan taas!
Hauskaa Halloweenia kaikille!
Ainoo vaan mikä häiritsee meiän peitonheilutushommia on kauhea kiire. Huomisia juhlia varten on vielä paljon tekemistä. Siivoilua ja leivontaa. Naamiaisasunikin on vielä ihan vaiheessa. Ei taida tulla lasta tästäkään kierrosta, mutta onneksi ei ole aikaa jäädä murehtimaan :D
Meillä menee taas parisuhteessa ihan hirmu hyvin. Juteltiin mieheni kanssa meiän tulevasta hääpäivästä ja matkasta. Ensi viikolla voitaisiin jopa käydä katselemassa kihlasormuksia. Jos ehtii. Mutta palaillaan taas!
Hauskaa Halloweenia kaikille!
28. lokakuuta 2015
Mitä jos he tietäisivät
Jos kaikki olisi mennyt kuten suunnittelimme, olisimme nyt noin neljä kuukautisen vauvan vanhemmat. Olisin äitiyslomalla ja todennäköisesti viettäisin paljon aikaa Tiinan ja Sannan kanssa, jotka ovat tällä hetkellä äitiyslomalla/hoitovapaalla. Saattaisin jopa järjestää Halloween bileiden sijaan lastenkutsut. Mutta ei, mikään ei ole muuttunut.
Olen nyt viime aikoina miettinyt, että mitä jos ystävämme tietäisivät meidän yrittävän saada lapsia. Tulisiko Tiinalta ja Sannalta enemmän tsemppitoivotuksia ja olisiko Juuso osannut kertoa tuoreet raskausuutiset vähän vähemmän mahtailevaan ja egoilevaan tapaan. En tiedä, mutta pelkään että jos he tietäisivät, tuntisin itseni vielä enemmän luuseriksi kuin mitä jo tunnen.
Olemme päättäneet hääpäivämme ja tunnetusti hääyönä "pannaan esikoinen alulle" eli siis virallisesti luovutaan ehkäisystä... näin vanhanaikaisesti sanottuna. Pelkään, että sen jälkeen meille alkaa sadella enemmän uteluita vauvantekopuuhista. Sitten meidän on viimeistään pakko tulla niin sanotusti kaapista ulos ja paljastaa, että olemme oikeastaan yrittäneet saada lasta jo pidemmän aikaa.
Oi miksi juuri minun piti olla se jonka kohdalla asiat eivät tapahdu luonnollisin keinoin. En tiedä olenko tarpeeksi vahva ihminen käymään läpi rankkoja lapsettomuushoitoja. Ahdistaa jo pelkkä ajatuskin ja kyyneleet nousevat silmänurkkiin.
Tällä hetkellä haluan vain kaiken muun maailman katoavan ja keskittyä pelkästään ihanaan mieheeni. Ollaan vaan kahdestaan.
P.S. Toivottavasti kukaan ei ota tästä itseensä. Tiedän hyvin, ettei meidän tilanne olen pahin mahdollinen, mutta nämä ovatkin vain minun fiiliksiäni puettuna sanoiksi.
Olen nyt viime aikoina miettinyt, että mitä jos ystävämme tietäisivät meidän yrittävän saada lapsia. Tulisiko Tiinalta ja Sannalta enemmän tsemppitoivotuksia ja olisiko Juuso osannut kertoa tuoreet raskausuutiset vähän vähemmän mahtailevaan ja egoilevaan tapaan. En tiedä, mutta pelkään että jos he tietäisivät, tuntisin itseni vielä enemmän luuseriksi kuin mitä jo tunnen.
Olemme päättäneet hääpäivämme ja tunnetusti hääyönä "pannaan esikoinen alulle" eli siis virallisesti luovutaan ehkäisystä... näin vanhanaikaisesti sanottuna. Pelkään, että sen jälkeen meille alkaa sadella enemmän uteluita vauvantekopuuhista. Sitten meidän on viimeistään pakko tulla niin sanotusti kaapista ulos ja paljastaa, että olemme oikeastaan yrittäneet saada lasta jo pidemmän aikaa.
Oi miksi juuri minun piti olla se jonka kohdalla asiat eivät tapahdu luonnollisin keinoin. En tiedä olenko tarpeeksi vahva ihminen käymään läpi rankkoja lapsettomuushoitoja. Ahdistaa jo pelkkä ajatuskin ja kyyneleet nousevat silmänurkkiin.
Tällä hetkellä haluan vain kaiken muun maailman katoavan ja keskittyä pelkästään ihanaan mieheeni. Ollaan vaan kahdestaan.
P.S. Toivottavasti kukaan ei ota tästä itseensä. Tiedän hyvin, ettei meidän tilanne olen pahin mahdollinen, mutta nämä ovatkin vain minun fiiliksiäni puettuna sanoiksi.
22. lokakuuta 2015
Katse tulevaan
Sain sovittua ystäviemme kesken ja päätin, että Halloween juhlat järjestetään sittenkin. Oli ne sitten millaiset kemut tahansa, niin minä aion pukeutua joksikin muuksi ja juoda ja syödä hyvin. Piste! Tosin tänä vuonna osallistujia on huomattavasti vähemmän, koska kutsu tuli niin myöhään ja ilmeisesti Silja ei ole päässyt yli meidän kaveriporukkamme keskenäisistä riidoista ja ei näin olle halua osallistua. Ymmärrän toki häntä.
Mutta asiasta kolmanteen. Miehelläni oli tiistaina palkkapäivä ja tällä hetkellä meidän rahatilanne on paremmin kuin koskaan ennen. Olen alkanut haaveilemaan meidän häämatkastamme ja nyt kaipailisinkin vähän vinkkejä sopivaksi häämatkakohteeksi! Matkan kesto tulisi olemaan noin viikon. Meille käy oikeastaan kaikki kohteet, niin kaupunki- kuin rantalomakohteetkin, mutta kaipaisimme jotain spesiaalia. Joko jotain erityisen hienoa hotellia pariksi yöksi tai sitten ihan muuten vaan eksoottista matkakohdetta.
Olemme miettineet mm. Venetsiaa, Islantia, Italian alppeja, Kroatiaa... Mikä olis kaikkien aikojen romanttisin häämatkakohde? :D
Mutta asiasta kolmanteen. Miehelläni oli tiistaina palkkapäivä ja tällä hetkellä meidän rahatilanne on paremmin kuin koskaan ennen. Olen alkanut haaveilemaan meidän häämatkastamme ja nyt kaipailisinkin vähän vinkkejä sopivaksi häämatkakohteeksi! Matkan kesto tulisi olemaan noin viikon. Meille käy oikeastaan kaikki kohteet, niin kaupunki- kuin rantalomakohteetkin, mutta kaipaisimme jotain spesiaalia. Joko jotain erityisen hienoa hotellia pariksi yöksi tai sitten ihan muuten vaan eksoottista matkakohdetta.
Olemme miettineet mm. Venetsiaa, Islantia, Italian alppeja, Kroatiaa... Mikä olis kaikkien aikojen romanttisin häämatkakohde? :D
19. lokakuuta 2015
Mietteitä tulevaisuudesta
Olen vähän miettinyt viime viikolla saamaani uutista työtilanteestani ja tulin siihen tulokseen, että ihan sama. En anna työni vaikuttaa liikaa perhehaaveeseeni, minun unelmaani. Mitä sitten jos onni vihdoin potkaiseekin meitä. Ei ole minun ongelmani, jos firma ei ole palkannut/kouluttanut tarpeeksi väkeä haastavampiin työtehtäviin. Minä en haaveestani luovu!
En siis aio työtilanteeni takia siirtyä takaisin ehkäisyn käyttämiseen, vaan eletään samalla tavalla kuin tähänkin asti. No okei ehkä hoitoihin hakeutumista pitää vähän lykätä vuodella, mutta jos meitä lykästää perinteisin konstein ennen sitä, niin en halua stressata sitä, mitä se todennäköisesti aiheuttaa työpaikallani. Perkule, minähän en luovuta!
Jotenka eiköhän taas yritetä bongailla ovista tästäkin kuusta.
Pahimmassa tapauksessahan minä tulen raskaaksi jo ennen kuin esimieheni edes on itse päässyt vielä äitiyslomalle, jolloin minuun tuhlatut kalliit koulutukset ovat käytännössä turhia. Kun taas parhaimmassa tapauksessa teen positiivisen raskaustestin vasta keväällä, milloin on esimieheni laskettu aika ja minun laskettu aikani olisi vasta alkuvuodesta 2017, jolloin esimieheni ehtisi tulla jo takaisin töihin. Siis jos hänen väittämät työhönpaluustaan pitävät paikkansa.
No jaa. Tällaisia asioita minä vaan pohdiskelen, vaikken edes vielä tiedä voinko ylipäätään saada lapsia ollenkaan. Katsotaan miten käy. Askel kerrallaan.
P.S. Otan osaa Toiveena vauva-blogin Nooran keskenmenosta :'( en osaa edes kuvitella, miten pahalta se tuntuu.
En siis aio työtilanteeni takia siirtyä takaisin ehkäisyn käyttämiseen, vaan eletään samalla tavalla kuin tähänkin asti. No okei ehkä hoitoihin hakeutumista pitää vähän lykätä vuodella, mutta jos meitä lykästää perinteisin konstein ennen sitä, niin en halua stressata sitä, mitä se todennäköisesti aiheuttaa työpaikallani. Perkule, minähän en luovuta!
Jotenka eiköhän taas yritetä bongailla ovista tästäkin kuusta.
Pahimmassa tapauksessahan minä tulen raskaaksi jo ennen kuin esimieheni edes on itse päässyt vielä äitiyslomalle, jolloin minuun tuhlatut kalliit koulutukset ovat käytännössä turhia. Kun taas parhaimmassa tapauksessa teen positiivisen raskaustestin vasta keväällä, milloin on esimieheni laskettu aika ja minun laskettu aikani olisi vasta alkuvuodesta 2017, jolloin esimieheni ehtisi tulla jo takaisin töihin. Siis jos hänen väittämät työhönpaluustaan pitävät paikkansa.
No jaa. Tällaisia asioita minä vaan pohdiskelen, vaikken edes vielä tiedä voinko ylipäätään saada lapsia ollenkaan. Katsotaan miten käy. Askel kerrallaan.
P.S. Otan osaa Toiveena vauva-blogin Nooran keskenmenosta :'( en osaa edes kuvitella, miten pahalta se tuntuu.
Tunnisteet:
mietteitä,
raskaushaave,
tulevaisuus,
työ,
ura
14. lokakuuta 2015
Kohtalo puuttuu peliin
Sain tänään töissä kuulla että minun toimenkuvani muuttuu aika radikaalistikkin. Kerroinkin jo aiemmin esimieheni ilmoittaneen raskaudestaan ja odotettavissa olisi jos jonkinmoisia muutoksia. Tänään sitten sain viimein tietää, että minut koulutetaan esimieheni tuuraajaksi ja minun tehtäviini palkataan joku uusi assistentti. Vaikka tuo oli kyllä jo ihan arvattavissa niin järkytyksenähän se tuli. Esimieheni tehtävät ovat sen verran vaativat, että joudun käymään useamman kurssin kiireellisesti ennen vastuutehtävieni alkamista. Stressilevelit nousivat instanttina.
Teki mieli kysyä "mitä jos minäkin tulen raskaaksi?", mutta pidin suuni kiinni. Mietin pikakelauksella mielessäni, että miten se tulee vaikuttamaan meihin ja perheen perustamishaaveisiini. Tällä hetkellä on varmaa, ettei meidän kannata edes yrittää ja ikäänkuin kohtalo olisikin jo vähän johdatellut asiaa siihen suuntaan epäonnistuneilla yrityksillämme. Ikäänkuin niillä olisi nyt jokin merkitys; meidän aikamme tulee vielä, mutta se ei ole nyt.
Tällä hetkellä on siis toivottavampaa, ettei meillä tärppää, mikä tietysti tekee minut surulliseksi, mutta myös toiveikkaaksi. Olenhan minä vielä nuori. Ehdimme hyvin aloittaa taas yrittämisen ennen kuin täytän 30. Kohtalo haluaa minun nyt keskittyvän uraani ja parisuhteeseemme. Se on otettava minkä saa.
Teki mieli kysyä "mitä jos minäkin tulen raskaaksi?", mutta pidin suuni kiinni. Mietin pikakelauksella mielessäni, että miten se tulee vaikuttamaan meihin ja perheen perustamishaaveisiini. Tällä hetkellä on varmaa, ettei meidän kannata edes yrittää ja ikäänkuin kohtalo olisikin jo vähän johdatellut asiaa siihen suuntaan epäonnistuneilla yrityksillämme. Ikäänkuin niillä olisi nyt jokin merkitys; meidän aikamme tulee vielä, mutta se ei ole nyt.
Tällä hetkellä on siis toivottavampaa, ettei meillä tärppää, mikä tietysti tekee minut surulliseksi, mutta myös toiveikkaaksi. Olenhan minä vielä nuori. Ehdimme hyvin aloittaa taas yrittämisen ennen kuin täytän 30. Kohtalo haluaa minun nyt keskittyvän uraani ja parisuhteeseemme. Se on otettava minkä saa.
Tähän tilanteeseen sopii erään biisin sanat:
There is a way to be yourself, I assure you this
There's a way to catch your dreams without falling asleep
You might as well get it while you can, babe
'Cause you know you ain't getting any
Younger, younger, younger
Are you?
Seinabo Sey - Younger
There's a way to catch your dreams without falling asleep
You might as well get it while you can, babe
'Cause you know you ain't getting any
Younger, younger, younger
Are you?
Seinabo Sey - Younger
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
