Vointeja ja liikkeitä

Olo on ollut nyt kovin seesteistä täällä. Oikein mitään erityistä ei ole tapahtunut ja välillä meinaan ihan kokonaan unohtaakkin, että ainiin tässähän ollaan edelleen raskaana :D

Tällä viikolla on kuitenkin tuntunut taas jokseenkin enemmän vihlaisuja lantion seutuvilla ja vähän nivusissakin. Vihlaisut eivät ole voimakkaita, joten ei voida varsinaisesti puhua edes kivusta, mutta niitä tuli jokseenkin paljon, niin hieman alkoi jo huoli nousta, että pitääkö tässä nyt oikeasti alkaa jo huolestumaan. Googlailulla löysin aika paljon samanlaisia huolestuneita, joten kyseessä on todennäköisesti ihan normaalia raskauteen kuuluvaa kohdunkasvukipuja. Toki löysin myös paljon kommentteja, joissa oli selvinnyt tulehdus, mutta uskon, että tulehdukseen liittyvät kivut olisivat huomattavasti voimakkaampia. Tai sitten ei. Tänään en ole vielä yhtään vihlaisua tuntenut, joten odottelen nyt rauhassa ens viikon neuvolalääkäriin ja sitten viimeistään selviää, onko kyseessä tulehdus vai mikä.

Mutta juuri kun ehdin huokaista, että raskaus on tähän asti sujunut hirmu seesteisesti ja mukavasti, niin eikös tänä aamuna sitten tullut taas heikotuskohtaus ja meinasin pyörtyä bussipysäkillä. Jalat meinasi taas lähteä alta ja oksennuskin olisi jo tullut, jos ei vatsa olisi ollut tyhjä. Kiva siinä oli sitten kakoa ilmaa kaikkien nähtävillä ja bussikin oli jo näköpiirissä. Sinnittelin ja nousin tuskanhiki otsalta valuen bussiin ja onneksi olokin alkoi taas helpottaa. Huh. Katsotaan nyt miten loppupäivä sujuu, mutta olo on toistaiseksi jokseenkin heikko ja väsynyt. Jostain syystä unetkin on olleet viimeaikoina melko heikkolaatuisia, mutta en sitten tiedä johtuuko se vain siitä, että lomalla taas valvottiin ja nukuttiin pitkään eli unirytmit on vaan vähän sekaisin. Toisaalta oon myös kuullut, että unettomuus alkaa vaivaamaan jossain vaiheessa raskautta, mutta tuskin kai vielä sentään.

Jotain iloistakin tähän väliin, nimittäin eilen taisin tuntea ensimmäisiä liikkeitä. Jipii! Huomasin sohvalla jalat koukussa maatessani, että yhtäkkiä keskellä mahaa navan alapuolella tuntui sellaista jännää elohiirimäistä muljuntaa. Tosin liikkeet olivat sen verran satunnaisia, että kyseessä tuskin oli elohiiri, eikä mulla yleensä ilmakaan kulje tasan keskellä masua, vaan enemmänkin vähän niinku reunoja pitkin. Olenkin jo kovasti miettinyt, että miltähän nuo liikkeet mahtaa tuntua ja miten ne muka erottaa perus ilmasta vatsassa. Olen tullut siihen tulokseen, että yleensä kun ilma liikkuu vatsassa, niin siitä kuuluu joku ääni "poks" ja nämä vauvan muksauttelut taas on täysin äänettömiä :D Tunnustelin hetken kädelläkin ja taas tuntui kunnon muksahdus masussa, mutta ei ihan sentään kädelle tuntunut. Hurjaa! Parin viikon päästä taas nähdään minkälainen potkunyrkkeilijä sieltä on sitten tulossa ♥

Vielä ei olla mitään vauvantarvikehankintoja tehty, mutta tilasin netistä läjän ihania kankaita, joista ajattelin ommella hieman jotain vaatteita. Voisin tännekkin vähän jotain kuvaa laittaa, kunhan saan aikaiseksi. Kädet syyhyää jo vauvanhuoneen sisustamisen pariin, mutta maltetaan vielä hetki isompien hankintojen kanssa. Siljalta sainkin jo ison kassillisen äitiysvaatteita, joten niitä ei ainakaan ihan heti tarvitse ostaa :D

Mutta tällaista tänne tänään.

Alina ja pikkuinen rv 17+3

P.S. Eilinen Toisenlaiset äidit jakso meni ihan kyyneleet silmissä :') Vaikkei me sinne isoihin hoitoihin asti vielä jouduttukkaan, niin pystyn kyllä samaistumaan niin hyvin, kun tuntuu ettei voi vieläkään täysin luottamaan omaan kroppaansa, vaikka raskaus onkin saatu alulle. Lapsettomuus jättää syvät arvet.