Puoliväli ja harjoitussupistuksia(ko?)

Eilen poksahti viimein tuo rv 20+0 ja puoliväli ollaan nyt virallisesti ylitetty. Tuntuu edelleen aika hurjalta, että ollaan vieläkin tällä matkalla, kun se on aina ennen jäänyt niin kovin lyhyeksi. Aika tuntuu kyllä edelleenkin lentävän kuin siivillä, kun olis vielä niin paljon tehtävää ennen pienokaisen saapumista.

Lauantaiaamuna saatiin säikähtää oikein kunnolla, kun huomasin masun olevan ihan kivikova ja kipeä. Menin sohvalle makoilemaan ja kivut vain yltyivät. Paha olokin yllätti ja oksetti. Olin jo ihan satavarma, että nyt tämä syntyy ja pelkäsin ihan todella paljon. Mies sitten soitti päivystykseen, jossa neuvottiin ottamaan panadolia ja menemään kuumaan suihkuun. Kuulosti ihan siltä, että olisin synnyttämään lähdössä, mutta viikot eivät todellakaan riittäneet vielä siihen. Kärvistelin kivuissani, kun mieheni toi minulle särkylääkkeen. Kipu tuli aalloissa ja tuntui aivan supistuksilta. Pian kipu alkoi hellittää ja nukahdinkin hetkeksi. Sain kroppani rentoutettua sen verran, että kykenin syömään aamupalaa, kunnes yllätti vessahätä. Nyt kyllä nolottaa myöntää, mutta kivut loppuivat kuin seinään, kun pääsin tyhjentämään suolistoni :D Anteeksi ällöttävä mielikuva, mutta se oli kerrassaan niin suuri helpotus, että ei voi uskoakkaan. Olo oli taas mitä mainioin ja loppupäivä menikin sitten ihan normiaskareissa, kaupoilla käydessä ja äitini luona tapetinvaihtoprojektissa autellessa. Lueskeltiin mieheni kanssa netistä ja vauvan odotusoppaasta, että harjoitussupistukset voivat alkaa juurikin rv 20 aikoihin, joten saattoi olla, että tuo supistus iski juurikin sillä hetkellä ja veti suolistoni niin hirveään kramppiin, että luulin jo kuolevani siihen paikkaan. Onneksi selvittiin säikähdyksellä.

Käytiin siinä sitten lauantai-iltana vielä pyörähtämässä Verkkokaupassa ja käytiin vähän hiplailemassa rattaita. Siinä lastenosastolla pyöriessä todellisuus iski vasten kasvoja; meille todella tulee vauva ja me ihan todella tarvitaan kohta kaikkia näitä tarvikkeita. Ihastelin jo kovasti kaikkia ihania pöllökuvioisia hoitoalustoja ja imetystyynyjä ja unipesiä ja ja ja... kunnes iski kauhea paniikki siitä rahan menosta, joka tässä vielä on edessä :D Ai kauhea. Kyllähän mä sen siis tiesin ja olenkin sitä varten jo säästänyt, mutta kaikki ne pikkuasiat, jotka itse haluan, niin niihin saa kyllä uppoamaan pennin jos toisenkin. Luulin, että voisin ostaa kaiken käytettynä ja mahdollisimman halvalla, mutta kauhea himo iski kaikkeen uuteen. Okei okei, vielä ei sentään olla ostettu mitään ja veljenikin kehoitti olemaan ostamatta vielä mitään kovin suurta, koska häneltä voisimme ainakin saada jonkun verran vauvantarvikkeita, kun veljentyttönikin täyttää melkein jo vuoden meidän laskettuna aikana. Täytyy siis vielä hillitä itseäni, mutta huomaan kyllä selkeästi jo pienen(siis ison) vauvakuumeen taas yllättäneen :D Iiih en malta odottaaaaa!

Eilen sain siivottua vaatehuoneemme ihan läpikotaisin ja pääsen viimein pakkailemaan oman askarteluhuoneeni tavaroita laatikoihin ja vaatehuoneeseen säilöön. Kunhan askarteluhuone on saatu tyhjennettyä, niin pääsen viimein sisustamaan siitä vauvanhuonetta. Paljon on siis vielä tehtävää ja siksi aikakin tuntuu lentävän siivillä. Marraskuu häämöttää jo ihan kulman takana ja kohtahan on jo joulukin! Ihanaa!

Tämmöistä sekoilua taas tällä kertaa :) Vaunuvinkkejä saa antaa, mutta olen kyllä jo kovaa vauhtia ihastumassa Britaxen Smileihin. Mieskin ihastui tuohon oliivinvihreään sävyyn. Katsotaan mihin päädytään.

Mukavaa maanantaita!