Juhannus

Juhannus meni hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa. Tuli nimittäis naurettua erittäin paljon, mutta tuli myös itkettyä jonkin verran.

Olen onnistunut pistämään vauvantekoprojektin nyt sen verran hyvin sivuun, etten ole edelleenkään ihan täysin perillä siitä, että missä kierron vaiheessa nyt mennään. Olikohan se nyt torstaina, kun havaitsin joko ovislimat tai sitten se oli limatulppa. Veikkaan jälkimmäistä, koska kuivakausi ei ainakaan vielä seuraavana päivänä alkanut. En tosin ole havainnut mitään ovismaista nipistelyäkään, että en sitten voi olla ihan täysin varma onko koko ovista edes tapahtunut. Kuumemittariakaan en pakannut mukaan, joten en tiedä onko lämmönnousua tapahtunut. Noh oviksesta viis...

Lapsettomuudesta kuitenkin sain taas muistutuksen, kun sain kuulla, että mieheni täti on joskus käynyt läpi hedelmöityshoitoja, niistä kuitenkaan toivottua tulosta saamatta. Juteltiinpa siinä sitten kälyni kanssa syntyjä syviä, samalla saunaa lämmittäessä. Kälyni kertoi hänen elämäänsä kohdanneista vaikeista asioista ja siinä sitten pienissä punaviini maisteissani sorruin avautumaan myös meidän keskenmenoistamme. Itkuksihan se meni, mutta voi miten helpotti kertoa asiasta juuri hänelle. Hänestä on tullut mulle ikään kuin sisko, jota minulla ei koskaan ollut.

Mutta kaikesta draamasta huolimatta, oli kyllä taas oikein mukava ja tapahtumarikas juhannus. Tuli talviturkkikin heitettyä kylmästä säästä huolimatta :D

Ens viikonloppuna on luvassa mökkireissua kaverien kanssa, että saas nähdä mitä draamaa siellä vielä on luvassa :D