Nyt voin jo tyytyväisenä myöntää, että vaippahousupäivät(ei siis edes pikkuhousunsuojaa!) ovat takana päin ja voin pitkästä aikaa taas olla täysin normaali. Ah kaipasin tätä niin paljon. Tai siis ME kaipasimme.
Tällä hetkellä en usko raskautuvani nopeasti uudestaan, vaan se vie taas aikaa useamman kuukauden. Ja itseasiassa se ei haittaa ollenkaan. Olen alkanut suunnittelemaan lähitulevaisuuteeeni taas niitä positiivisia asioita, jotka eivät suinkaan vaadi sitä positiivista raskaustestiä :D Ehdinkin nimittäin jo varaamaan meille romanttisen miniloman Tallinnaan kylpylään! Ah en malta odottaa. Ajankohdaksi valitsimme joulun jälkeisen viikon, jolloin on toivottavasti jo lunta ja saamme ihastella vielä hetken Tallinnan joulutoria ja sen jälkeen lämmitellä ihanassa kylpylähotellissa. Oi oi.
Tämän miniloman lisäksi olemme alkaneet jo suunnittelemaan meidän ensimmäistä hääpäiväämme ja päädyimme ihanan kirpeän keväiseen Islantiin. Vielä emme ole ehtineet varaamaan mitään, mutta tämä suunnitelma on tuleva toteutumaan, keinolla millä hyvänsä! Iih ihana kun on jotain mitä odottaa!
Tällä hetkellä olen siis keskittänyt energiani näihin oikeasti positiivisiin asioihin, enkä ole jaksanut stressata uuden raskauden alkamisesta. Tosiasiassa mua ehkä vähän pelottaa, jos uusi raskaus alkaakin ja joudun käymään tuon menetyksen tuskan taas jälleen kerran uudestaan, mutta murehditaan sitä sitten myöhemmin. Olen kuitenkin asennoitunut näihin minilomiin siten, että raskaus tai keskenmeno ei niitä estä ja sillä sipuli.
Mittailin muuten tänään aamulla huvikseni lämpöni ja se oli 36.22 astetta. Hyvin on siis palautunut, vaikkakin yleensä mulla on alkukierrosta vielä alle 36 astetta, mutta mä veikkaan, että tässä kierrossa se ei laske ollenkaan alle 36. Ovulaatiota olen veikkaillut parin viikon päähän, mikä ois noin niinkuin ajankohdallisesti täydellinen ajatellen meiän vuoden loppuun suunniteltua minlomaa, mutta en jaksa sitäkään nyt stressata sen enempää. Tulee jos tulee tai sitten ei tule. Saa nähdä yllättääkö menkat ihan totaalisesti vai antaako kroppa yhtään merkkejä etukäteen.
Sen näkee sitten.
17. lokakuuta 2016
16. lokakuuta 2016
Talo täys!
Meillä oli täällä eilen aikamoinen hulina päällä, kun ystäväni tulivat kylään lapsiensa kanssa. En ollut nähnyt heitä pitkään pitkään aikaan ja nyt kun miehet olivat mökillä, niin me vaimot päätimme kokoontua ja rupatella niitä näitä.
Tosiaan lapsia täällä oli yksi puolivuotias, 1-vuotias ja 2-vuotias plus meidän koira, joka oli ihan pähkinöinä, kun sai juosta pikkulasten perässä :D Tapaaminen jännitti hieman etukäteen, koska pelkäsin, että keskustelut ajautuvat vain pelkkiin vauvauteluihin ja muihin, mutta onneksi selvisin täysin ilman uteluita koko tapaamisesta.
Meno oli kerrassaan koominen, kun lapset olivat meillä kuin kotonaan. Jossain vaiheessa lähti jo housutkin pois ja vaippapöksyt juoksentelivat pitkin käytäviä. Telkkarista laitettiin pyörimään Netflixistä Mimiä ja Kukua ja hetkeksi rauhoituttiin sohvalle makoilemaan peiton alle nukke kainalossa. Ja sitten taas saatiin lisää virtaa ja poimittiin magneetteja jääkaapin ovesta ja siirrettiin niitä ämpärissä toiseen huoneeseen. Kerrankin meillä oli siis täyshulina päällä ja yllättäen se ei haitannutkaan minua yhtään. Katselin vain huvittuneena kuinka äidit juoksivat lastensa perässä pahoitellen ja "ei saa ottaa" sanoja huutaen :D
Pian kuitenkin ystävieni oli lähdettävä ja asuntomme hiljeni täysin. Siivoilin lasten levittämiä magneetteja takaisin jääkaapin oveen ja laitoin tyynyt takaisin omille paikoilleen ja asunto oli taas sen näköinen, että siellä ei ole koskaan käytykkään.
Hassua, mutta jotenkin kaipaisin meille vähän jotain elämää. Ei aina tarvitse olla niin tip-top. Tälläkin hetkellä asunnossamme kuuluu vain koiran kevyt kuorsaus ja yläkerran naapurissa huutavat lapset.
Milloin meilläkin on taas "talo täys"?
Tosiaan lapsia täällä oli yksi puolivuotias, 1-vuotias ja 2-vuotias plus meidän koira, joka oli ihan pähkinöinä, kun sai juosta pikkulasten perässä :D Tapaaminen jännitti hieman etukäteen, koska pelkäsin, että keskustelut ajautuvat vain pelkkiin vauvauteluihin ja muihin, mutta onneksi selvisin täysin ilman uteluita koko tapaamisesta.
Meno oli kerrassaan koominen, kun lapset olivat meillä kuin kotonaan. Jossain vaiheessa lähti jo housutkin pois ja vaippapöksyt juoksentelivat pitkin käytäviä. Telkkarista laitettiin pyörimään Netflixistä Mimiä ja Kukua ja hetkeksi rauhoituttiin sohvalle makoilemaan peiton alle nukke kainalossa. Ja sitten taas saatiin lisää virtaa ja poimittiin magneetteja jääkaapin ovesta ja siirrettiin niitä ämpärissä toiseen huoneeseen. Kerrankin meillä oli siis täyshulina päällä ja yllättäen se ei haitannutkaan minua yhtään. Katselin vain huvittuneena kuinka äidit juoksivat lastensa perässä pahoitellen ja "ei saa ottaa" sanoja huutaen :D
Pian kuitenkin ystävieni oli lähdettävä ja asuntomme hiljeni täysin. Siivoilin lasten levittämiä magneetteja takaisin jääkaapin oveen ja laitoin tyynyt takaisin omille paikoilleen ja asunto oli taas sen näköinen, että siellä ei ole koskaan käytykkään.
Hassua, mutta jotenkin kaipaisin meille vähän jotain elämää. Ei aina tarvitse olla niin tip-top. Tälläkin hetkellä asunnossamme kuuluu vain koiran kevyt kuorsaus ja yläkerran naapurissa huutavat lapset.
Milloin meilläkin on taas "talo täys"?
12. lokakuuta 2016
Lasten kestit
Halloween lähestyy. Se on ollut jo seitsemän vuoden ajan meiän kaveriporukassa perinnejuhlapäivä. Päivä jolloin kaikki pukeutuu hassuihin asuihin ja vietetään hauskaa iltaa yhdessä. Jokainen juhla on ollut ikimuistoinen ja on tullut rellestettyä oikein kunnolla :D
Kerroinkin jo viime vuonna, kuinka tuo meidän perinnejuhla oli aiheuttaa riitaa lapsettomien ja lapsellisten välillä ja uhkasi peruuntua kokonaan. Lapselliset haluaa järjestää lasten kestit ja lapsettomat haluaa viettää perinteikkäästi remuten ja rälläten kera alkoholin.
Tänä vuonna lapsettomia on enää meidän perhe. Viime vuonna lastenkutsuja kovastikkin vastustanut Silja on tänä vuonna vaihtanut leiriä yllättäen juurikin sen takia, että kuuluu nyt niihin lapsellisiin perheisiin. Niin helposti se mieli muuttuu, kun oma elämäntilanne vaihtuu. Enkä minä tietenkään tuomitse. Olisihan se hauskaa itsekkin pukea lapseni hassunhauskaan halloween asuun ja ottaa suloisia kuvia, mutta toistaiseksi tyydyn vain muuntamaan koirani ewokiksi :D
Olenko siis ihan hirveä ystävä, jos jätän meidän perinnejuhlapäivän tänä vuonna suosiolla väliin? Pitkät on perinteet, mutta joskushan niittenkin on katkettava. Tällä hetkellä tuntuu, etten todellakaan halua nähdä yhtään onnellista perhettä pienten vauvojensa kanssa. Valitettavasti kaveripiirini koostuu nykyään pelkästään niistä.
Kerroinkin jo viime vuonna, kuinka tuo meidän perinnejuhla oli aiheuttaa riitaa lapsettomien ja lapsellisten välillä ja uhkasi peruuntua kokonaan. Lapselliset haluaa järjestää lasten kestit ja lapsettomat haluaa viettää perinteikkäästi remuten ja rälläten kera alkoholin.
Tänä vuonna lapsettomia on enää meidän perhe. Viime vuonna lastenkutsuja kovastikkin vastustanut Silja on tänä vuonna vaihtanut leiriä yllättäen juurikin sen takia, että kuuluu nyt niihin lapsellisiin perheisiin. Niin helposti se mieli muuttuu, kun oma elämäntilanne vaihtuu. Enkä minä tietenkään tuomitse. Olisihan se hauskaa itsekkin pukea lapseni hassunhauskaan halloween asuun ja ottaa suloisia kuvia, mutta toistaiseksi tyydyn vain muuntamaan koirani ewokiksi :D
Olenko siis ihan hirveä ystävä, jos jätän meidän perinnejuhlapäivän tänä vuonna suosiolla väliin? Pitkät on perinteet, mutta joskushan niittenkin on katkettava. Tällä hetkellä tuntuu, etten todellakaan halua nähdä yhtään onnellista perhettä pienten vauvojensa kanssa. Valitettavasti kaveripiirini koostuu nykyään pelkästään niistä.
11. lokakuuta 2016
Good news!
Nyt se on ohi! Kävin Jorvin sairaalassa uudessa jälkitarkastuksessa ja ultrassa selvisi, että kohtu on viimein tyhjentynyt kokonaan ja limakalvot olivat "kauniit"(ihme sanavalinta). Eilen tulikin jonkun verran hyytymiä, joten jospa se oli sitten se viimeinen raskausmateriaali, kun sen jälkeen vuoto on ollut lähinnä pelkkää vanhaa verta ja tänä aamuna sitä ei ole tullut enää yhtään. Saa nyt nähdä yllättääkö uusi vuoto vielä parin taukopäivän jälkeen, mutta nyt on kuitenkin kaikin puolin hyvä olo.
Sain muuten myös tietää sen mun veriryhmän ja yllätyksekseni se olikin B+. Ei siis ole mitään ongelmia senkään suhteen.
Jälkitarkastus Jorvissa oli ihan ok kokemus. Huoneessa oli minun lisäkseni hoitava lääkäri ja sitten vielä yksi hoitaja. Lääkäri kyseli niin fyysisestä kuin henkisestä hyvinvoinnista ja toisteli kovasti sanoja "tämä ikävä/valitettava tapahtuma". Alkoi ehkä ihan pikkusen ärsyttää, kun lääkäri puhui niin surullisen masentavaan ääneen että "onhan sinulla nyt varmasti kaikki hyvin" ja olisi melkein tehnyt mieli pillahtaa itkuun, kun joku noin näyttää välittävänsä. Pidin pääni, enkä itkenyt. Mulla on oikeasti paljon parempi mieli, kun mun ei tarvi vatvoa sitä keskenmenoa vaan mä saan kuulla hyviä uutisia siitä, että NYT kaikki on taas hyvin. Se on tärkeintä. Kukin tavallaan.
Nyt nautin pitkästä aikaa oireettomuudesta ja pikku hiljaa vuodottomuudestakin. Tällä hetkellä parasta on olla, kun olo on vaan yksinkertaisesti normaali. Piinaillaan niitä menkkojen alkamisia sitten myöhemmin.
Itseni tuntien, mulla on varmaan muutaman viikon päästä taas jo ihan eri vaihde silmässä :D
Sain muuten myös tietää sen mun veriryhmän ja yllätyksekseni se olikin B+. Ei siis ole mitään ongelmia senkään suhteen.
Jälkitarkastus Jorvissa oli ihan ok kokemus. Huoneessa oli minun lisäkseni hoitava lääkäri ja sitten vielä yksi hoitaja. Lääkäri kyseli niin fyysisestä kuin henkisestä hyvinvoinnista ja toisteli kovasti sanoja "tämä ikävä/valitettava tapahtuma". Alkoi ehkä ihan pikkusen ärsyttää, kun lääkäri puhui niin surullisen masentavaan ääneen että "onhan sinulla nyt varmasti kaikki hyvin" ja olisi melkein tehnyt mieli pillahtaa itkuun, kun joku noin näyttää välittävänsä. Pidin pääni, enkä itkenyt. Mulla on oikeasti paljon parempi mieli, kun mun ei tarvi vatvoa sitä keskenmenoa vaan mä saan kuulla hyviä uutisia siitä, että NYT kaikki on taas hyvin. Se on tärkeintä. Kukin tavallaan.
Nyt nautin pitkästä aikaa oireettomuudesta ja pikku hiljaa vuodottomuudestakin. Tällä hetkellä parasta on olla, kun olo on vaan yksinkertaisesti normaali. Piinaillaan niitä menkkojen alkamisia sitten myöhemmin.
Itseni tuntien, mulla on varmaan muutaman viikon päästä taas jo ihan eri vaihde silmässä :D
10. lokakuuta 2016
Puhelu
Sain puhelun Jorvin sairaalasta. Ilmeisesti gynekologini lähete oli mennyt läpi. Sain uuden ajan jälkitarkastukseen jo heti huomiselle. Puhelimessa ollut hoitaja kehoitti varaamaan aikaa ainakin tunnin, sillä käynnillä otetaan mahdollisesti kaikenlaisia kokeita (verikoe yms.). En tiedä miten suhtautua. Ärsyttää tietysti taas keksiä joku tyhmä tekosyy olla poissa töistä, mutta hyvä kun tämä nyt otetaan selvitykseen. Katsotaan miten käy.
Jännittää.
Jännittää.
Epätäydellinen keskenmeno
Mua jäi ihan pikkasen vaivaamaan se, että kohtu ei ollutkaan kokonaan tyhjentynyt. Vuoto on kuitenkin jo sen verran vähäistä, että eihän se nyt vaan jää sinne jumiin. Prkl.
Löysin netistä aika hyvän kuvan keskenmenon vaiheista:
Keskenmenon ”luonnollinen” kulku. 1) Tuulimunaraskaus tai keskeytynyt keskenmeno. 2) Uhkaava keskenmeno. 3) Epätäydellinen spontaani keskenmeno, jossa raskausmateriaalia on jäänyt kohtuun. 4) Täydellinen spontaani keskenmeno.
Mulla on varmaan tällä hetkellä meneillään siis tuo vaihe kolme, tosin vuotoa ei tule kovinkaan paljoa, eikä kipua ole enää juuri yhtään. Mua pelottaa, että sieltä on tulossa vielä joku ihan mega hirvee kohtaus, jossa se loppu matsku tulee kerralla ulos tai sitten pahimmassa tapauksessa se ei tuu ollenkaan ite ulos sieltä ja joudun kaavintaan. Mun tuurilla se tulee menemään vielä sillä pahimmalla mahdollisella tavalla.
Oon miettinyt, että onkohan mitään luonnollista tapaa edistää tuota keskenmenoa. Kun eikös synnytyksen käynnistämiseenkin ole kaikenmaailman poppaskonsteja (seksin harrastaminen, tulinen ruoka, liikunta?), niin jos tätäkin sais jotenkin luonnollisesti vauhditettua. Noh ehkä mä en ala nyt sekoilemaan mitään, vaan odotan nätisti päivä kerrallaan :D
Viikonloput on nykyään ihan kauheita piinapäiviä. Ekaks tapahtu tämä keskenmeno episodi, tänä viikonloppuna meni muuttoavusta niin pahasti lihakset jumiin, että meinasin oksentaa kauhean päänsäryn takia. Onneksi löysin vanhoja reseptilääkkeitä erääseen niskajumikohtaukseeni, niin se auttoi huomattavasti. Ens viikonloppuna mies on lähdössä kavereiden kanssa jonnekkin mökille, joten mitähän kauheuksia mä sillää aikaa keksisin.
Tämä syksy ei oo tosiaan lähtenyt kauheen ruusuisesti käyntiin. Jospa lempparijuhlapyhäni Joulu toisi meille vielä vähän jotain lohtua tähän vuoden loppuun. Sitä odotellessa :)
Löysin netistä aika hyvän kuvan keskenmenon vaiheista:
Mulla on varmaan tällä hetkellä meneillään siis tuo vaihe kolme, tosin vuotoa ei tule kovinkaan paljoa, eikä kipua ole enää juuri yhtään. Mua pelottaa, että sieltä on tulossa vielä joku ihan mega hirvee kohtaus, jossa se loppu matsku tulee kerralla ulos tai sitten pahimmassa tapauksessa se ei tuu ollenkaan ite ulos sieltä ja joudun kaavintaan. Mun tuurilla se tulee menemään vielä sillä pahimmalla mahdollisella tavalla.
Oon miettinyt, että onkohan mitään luonnollista tapaa edistää tuota keskenmenoa. Kun eikös synnytyksen käynnistämiseenkin ole kaikenmaailman poppaskonsteja (seksin harrastaminen, tulinen ruoka, liikunta?), niin jos tätäkin sais jotenkin luonnollisesti vauhditettua. Noh ehkä mä en ala nyt sekoilemaan mitään, vaan odotan nätisti päivä kerrallaan :D
Viikonloput on nykyään ihan kauheita piinapäiviä. Ekaks tapahtu tämä keskenmeno episodi, tänä viikonloppuna meni muuttoavusta niin pahasti lihakset jumiin, että meinasin oksentaa kauhean päänsäryn takia. Onneksi löysin vanhoja reseptilääkkeitä erääseen niskajumikohtaukseeni, niin se auttoi huomattavasti. Ens viikonloppuna mies on lähdössä kavereiden kanssa jonnekkin mökille, joten mitähän kauheuksia mä sillää aikaa keksisin.
Tämä syksy ei oo tosiaan lähtenyt kauheen ruusuisesti käyntiin. Jospa lempparijuhlapyhäni Joulu toisi meille vielä vähän jotain lohtua tähän vuoden loppuun. Sitä odotellessa :)
8. lokakuuta 2016
Jälkitarkastus
Tulin nopeasti kertomaan miten jälkitarkastuksessa yksityisellä gynellä meni.
Ensinnäkin aloitetaan vaikkapa siitä ultrasta. Sain tietää, ettei kohtu ole vielä tyhjentynyt, eli raskausmateriaalia on vielä tulematta ulos. Lisäksi hän kertoi, että alkio oli lopettanut kasvunsa mahdollisesti jo viikoilla 6+4 eli vähän sen jälkeen, kun kävin todistamassa meidän pikkuisen sykkeen :(
Nyt siis odotellaan, että kohtu tyhjenee kunnolla ja jos raskaustesti näyttää kuukauden jälkeen vielä plussaa, niin haetaan lääkkeet supistusten käynnistämiseen. Toivottavasti kroppa nyt tajuais puskea kaikki materiaalit ulos, ettei tämä nyt tästä kauheasti pitkittyisi. Gyneni lupasi laittaa lähetteen kättärille uuteen jälkitarkastukseen.
Noh jotain positiivistakin. Tulehdusta ei ole, vaikka vatsa vielä vähän aristaakin. Mitään ikäviä yllätyksiäkään ei löytynyt mahaa painellessa, joten jos särkylääkkeillä pärjää, niin kaikki on toistaiseksi vielä ihan hyvin. Lisäksi sain nyt reseptin clomeihin, jotka saan aloittaa vaikka heti ens kierrosta.
Ens kierrossa siis luvassa clomien aloitus, vasteultraus ja lopuksi vielä progesteroniverikoe, että nähdään onko sitä tarpeeksi vai onko vielä tarvetta luteaalivaiheen tukilääkitykselle. Clomien kanssa ei kuulemma pitäis olla tarvetta lugeille, mutta ei niistä siis haittaakaan ole jos tuntuu, että niistä on apua.
Nyt siis odotellaan, että vuoto lakkaa.
P.S. Ainiin, vielä vähän lisää positiivisia asioita, eli hampaat tuli vihdoin kuntoon! Ei enää hammasvaivoja, jipiiiii! :D
Ensinnäkin aloitetaan vaikkapa siitä ultrasta. Sain tietää, ettei kohtu ole vielä tyhjentynyt, eli raskausmateriaalia on vielä tulematta ulos. Lisäksi hän kertoi, että alkio oli lopettanut kasvunsa mahdollisesti jo viikoilla 6+4 eli vähän sen jälkeen, kun kävin todistamassa meidän pikkuisen sykkeen :(
Nyt siis odotellaan, että kohtu tyhjenee kunnolla ja jos raskaustesti näyttää kuukauden jälkeen vielä plussaa, niin haetaan lääkkeet supistusten käynnistämiseen. Toivottavasti kroppa nyt tajuais puskea kaikki materiaalit ulos, ettei tämä nyt tästä kauheasti pitkittyisi. Gyneni lupasi laittaa lähetteen kättärille uuteen jälkitarkastukseen.
Noh jotain positiivistakin. Tulehdusta ei ole, vaikka vatsa vielä vähän aristaakin. Mitään ikäviä yllätyksiäkään ei löytynyt mahaa painellessa, joten jos särkylääkkeillä pärjää, niin kaikki on toistaiseksi vielä ihan hyvin. Lisäksi sain nyt reseptin clomeihin, jotka saan aloittaa vaikka heti ens kierrosta.
Ens kierrossa siis luvassa clomien aloitus, vasteultraus ja lopuksi vielä progesteroniverikoe, että nähdään onko sitä tarpeeksi vai onko vielä tarvetta luteaalivaiheen tukilääkitykselle. Clomien kanssa ei kuulemma pitäis olla tarvetta lugeille, mutta ei niistä siis haittaakaan ole jos tuntuu, että niistä on apua.
Nyt siis odotellaan, että vuoto lakkaa.
P.S. Ainiin, vielä vähän lisää positiivisia asioita, eli hampaat tuli vihdoin kuntoon! Ei enää hammasvaivoja, jipiiiii! :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)