25. toukokuuta 2015

Tyttäriä

Sain viikonloppuna kuulla, että veljeni saa tytön! Lisää tyttösiä lähipiiriini. Voitteko uskoa, että läheisistä ystävistäni kaikki lapsen jo saaneet, ovat saaneet tytön. Yhdellä ystävälläni on jopa kolme tyttöä :D

Itselleni lapsen sukupuolella ei ole niin väliä, mutta olen jotenkin jo valmistautunut siihen, että jos joskus sen esikoisen saan, niin se on poika. Ehkä se ajatus tulee siitä, että miehelläni on ihan mielettömän hyvä suhde isäänsä. He harrastelevat yhdessä kaikkea kivaa ja heillä on yhteiset mielenkiinnon kohteet ja he soittelevat päivittäin milloin mistäkin. Haluan kaiken tuon saman myös omalle lapselleni ja tiedän jo nyt, että miehestäni tulisi ihan superfaija.

Jos taas saisimme tytön, niin se aiheuttaisi minulle pieniä paineita. Olen aina ollut itse hieman erilainen ja normaalista muotista poikkeava, mikä tuntuu nykypäivänä olevan tosi vaikea asia. Minusta ei välttämättä olisi pienelle tytölle esikuvaksi esimerkiksi pukeutumisessa tai muissa tyttömäisissä asioissa. En seuraa trendejä, mutta olen sopeutuvainen. Nykypäivänä saa lukea valitettavan paljon koulukiusaamisesta ja siihen ei yleensä paljoa vaadita, että sen kohteeksi joutuu.

Taas minä täällä mietin moisia asioita, vaikkei aihe olekkaan ajankohtainen.

2 kommenttia:

  1. Tiedän niin tunteen! Minäkin mietin jatkuvasti tällaisia juttuja: millainen suhde minulla on aikuisena lapseeni, millainen isä miehestäni tulee, miten vanhempamme toimivat lapsemme kanssa, millaiset välit serkuille tulee, miten meidän pikkuinen pärjää päiväkodissa/koulussa/harrastuksissa/yliopistossa/elämässä/kavereiden kanssa/avioliittomarkkinoilla jne. Todella järkevää! :) Mutta ei kerrota kenellekään, mitä ihmeellisyyksiä sitä päässä jatkuvasti liikkuu. ;)

    VastaaPoista

Muistathan pysyä asiallisena :)