Ensimmäinen neuvolakäynti...taas

Tänään kävin taas ekalla neuvolakäynnillä. Tämä käynti oli siitä harvinainen, että enimmäistä kertaa koskaan ikinä, mulla ei ole alkanut vielä vuoto. Oon siitä ehkä jopa vähän hämmästynytkin, että onko tää todellistakaan. Tällä kertaa ensimmäinen neuvolakäynti oli oikein ihana, toisin kuin viimeksi, kun aloitin ensimmäisen puheenvuoroni pillahtamalla itkuun juuri alkaneen keskenmenovuodon takia.

Neuvolan terveydenhoitaja oli onneksi sama kuin viimeksi, joten hän tiesi ja ymmärsi tilanteeni oikein hyvin. Tällä kertaa mun ei tarvinnut täytellä mitään lippulappusia etukäteen, koska tiedot oli aika pitkälti ajantasalla jo keväisestä käynnistäni johtuen.

Juteltiin tulevista labroista ja seulakäynneistä ja otettiin peruskokeet, eli paino, verenpaine, ja hemoglobiini. Pissanäytettä ei taaskaan tarvinnut ekalla käynnillä ottaa, vaan otan sen sitten joskus parin viikon päästä labrakäynnin yhteydessä. Jos nyt sinne asti päästään.

Nyt alkaa olla sinänsä jännittävä tilanne, koska kaikki tästä eteenpäin on uutta ja jännittävää. Vielä ei olla kertaakaan näin pitkälle päästy ja terkkakin oli sitä mieltä, että jos se olisi jo mennyt kesken, niin todennäköisesti vuoto olisi jo alkanut, koska kroppani on edellisissäkin keskenmenoissa osannut tyhjentää kohdun itsestään ilman mitään lääkkeitä. Hyviä merkkejä siis!

Olo on toistaiseksi ihan hyvä. Etova olo seuraa edelleen mukana 24/7, mutta on onneksi pysynyt kurissa, kunhan vain olen muistanut syödä edes jotain pientä, vähintään joka toinen tunti. Mandariinit, nektariinit, kurkut, tomaatit ja pähkinät, sekä jogurtit ja piimä onkin ollut nyt ihan ykkösiä ja onneksi myös aina saatavilla. Olen huomannut, että heti jos menee yli parin tunnin ilman ruokaa, niin alkaa pikkuhiljaa olemaan vaan vaikeampaa ja vaikeampaa saada yhtään mitään alas, joten parempi vaan koittaa syödä jatkuvasti jotain pientä. Painokaan ei ole päässyt vielä pahasti nousemaan vaikka tuntuu, että syön ihan sikana kaikkea :D Tänään aamulla punnitsin, niin 0,2 kg oli tullut painoa eli ei oikeastaan mitään. Toki eilen turvotti niin paljon, että nesteitä oli kehossa varmaan ainakin kilon verran. Huh tuntui ihan, että räjähdän. Mahakin näytti jo siltä, että olisin jo puolessa välissä raskautta! Tänään tuo turvotus oli onneksi kuitenkin jo kadonnut. Hetkeksi.

Mutta tällaista tänne tänään. Päivä kerrallaan mennään edelleen. Jos kaikki menee hyvin, niin kuukauden päästä nähdään taas meiän pikkuinen nt-ultrassa ♥ Toivotaan, että kaikki menee hyvin.

Oon vieläkin ihan ihmeissäni, että onko tää tottakaan.