Olen alkanut ylireagoimaan kaikkeen. Tällä viikolla on tuntunut jokseenkin enemmän juilimista ja vihlontaa kohdun seutuvilla. Pahoinvointi on ollut jotenkin helpommin hallittavissa tai sitten se on vähentynyt. Kuitenkin jostain on tullut aivan kauhea turvotus ja olo on välillä tosi tukala. Väsymys ja uupumus on ollut ihan jäätävää ja välillä meinaankin purskahtaa itkuun ihan pienistäkin asioista. Jos kuulen radiosta jonkun biisin, jossa lauletaan menettämisestä, niin tulkitsen sen heti enteeksi. Olenko jo menettänyt pikkuiseni? Mietin keskenmenoa vähän väliä ja oloni raskaudesta on todella, todella epävarma.
En tiedä mitään keinoa rauhoitella itseäni. Ens viikon torstaina on eka neuvola, mutta saas nyt nähdä alkaako vuoto taas just ennen sitä käyntiä. Ahistaa jo valmiiksi pelkkä ajatuskin. Ei ne siellä neuvolassakaan voi varmaan kauheasti rauhoitella mitenkään vielä näillä viikoilla. En tiedä voiko sillon vielä kuunnella sykkeitä vai onko siellä edes mitään laitteita millä kuunnella niitä.
Tällä hetkellä tämä raskaus vain ahdistaa kaikin puolin ja haluaisin vain kelata parisen viikkoa eteenpäin, että tietäisin onko enää toivoa jäljellä.
 |
Alina ja pikkuinen 7+3
EDIT. P.S. Ainiin, naamaan yrittää taas puskea jotain näppylän tynkää. Viime raskaudessa luulin sen olleen hyvä merkki. No eipä ollut.... Tää on niin mennyt jo kesken T-T
Minulla menossa viime metreillä IVF raskaus (37 viikkoa). Pelko keskenmenosta oli todella lamaannuttavaa. Nuo luget aiheuttaa raskausoireita, joten keho luuli olevansa raskaana jo ennen alkiota, joten en luottanut niihin tippaakaan. Samalla lugejen lopettamisen myötä myös oireet katosi ja pidin sitä varmana merkkinä keskenmenosta. Tosiasiassa kuitenkin lääkäri lohdutteli minua, että sen jälkeen kun alkion syke on ultrassa todettu (itselläni oli 7+5) keskenmeno riski on enää 3.6% eli mahdollisuudet saada syliin elävä vauva on jopa 96.4%. Tietenkin itse takerruin tuohon kuinka kuulun siihen 3.6%:n, joilla menee vielä kesken... viikolla 10 pahoinvointi loppui kuin seinään ja varasin paniikki päivystysajan yksityiselle ultraan. Seuraavana päivänä pahoinvointi tuli korkojen kera takaisin ;) Meillä neuvolassa ei kuunneltu sykkeitä ennen viikkoa 14 (np-ultran jälkeen). Tämä ihan sen takia, että jos niitä ei saada kuuluviin tämä taas aiheuttaa odottajassa lisäpaniikkia ja stressiä. Joku aikaisemmin vannoi kotidopplerin nimeen. Itse en moista kapistusta koskaan hankkinut, koska en olisi enää muuta osannut tehdä kun maata sohvalla doppler kourassa. Ahkerasti juoksin kyllä neuvolassa np-ultran jälkeen sykkeitä kuuntelemassa ja aina löytyi aika. Ainoa asia joka itselläni auttoi asiaa oli aika ja se, että lopulta alkoi tuntea vauvan liikkeet (tosin nekin vähäisiä ja epäsäännöllisiä edessä olevan istukan takia, joka lisäsi ajoittain paniikkia). Tietäisinpä kuitenkin jotain millä oikeasti lohduttaa... itse tuskin pääsen menettämisen pelosta ennenkuin vauva on syntynyt (viimeksi eilen olin varma, että kohtuun se kuoli ja tökin ja ravistelin mahaa tunnin verran ennenkuin onnistuin herättämään vauvan, potki sitten koko illan ja yön korkojen kera niin etten saanut nukkua ;)). Paljon tsemppiä!
VastaaPoistaKiitos paljon :) Ihana kun siellä ollaan jo ihan viime metreillä. Kyllähän se menettämisen pelko jatkuu vielä koko lapsen elämänkin, mutta toki onhan se vähän eri asia kuin, ettei saisi lasta ollenkaan.
PoistaMua ei ihana kauheasti nuo prosentit lohduta, koska olen jo yhdessä raskaudessa tuon sykkeen saanut näkyviin ja keskenhän se meni silti. Mul on vaan sellanen fiilis, että mut on vaan tuomittu kohtaamaan kaikki mahdolliset vastoinkäymiset tällä taipaleella. Menipäs masentavaksi :D
Mulle ei oo ennen tullut lugeista ainakaan pahoinvointia, niin en usko pahoinvoinnin nytkään johtuvan pelkästään lugeista. Toki osittain sekin voi aiheuttaa oireita, kuten väsymystä ja rintojen kipua. Vielä parisen viikkoa, niin sitten lopetan luget, jos nyt ylipäätään ollaan vielä raskaana -_- On tää rankkaa :D...
Tiedän tunteen!! Ja ainut millä alussa itseäni rauhoittelin oli ultrat. Ei ne vauvaa pelasta, i know, mutta halusin nähdä vain tilanteen. Silloin ku vuotelin ja käytiin ultrassa ajattelin jo menomatkalla, että "onneks oon lomalla, niin saa tyhjennyksen tehdä ilman saikkuja", no kaikki oli hyvin, onneksi. Kotidoppleria pidin kaupassa kädessäni rv 8+ ja luojan kiitos jätin sen kauppaan! En mä halua sitä. Kuten aikaisempi kommentoija sanoi, niin sitä olis vaan maannu sohvalla kuuntelemassa sydänääniä. Ekalla neuvolakäynnillä meille sanottiin, että sinne pääsee kuuntelemaan jos siltä tuntuu.
VastaaPoistaEilen mua rupes sit jo sellanen asia jännittää, että jos np-ultrassa on elävä sikiö, niin mitä jos sillä onkin järkyttävät niskaturvotukset, hyvä etten itkua vääntäny. Kiitos sen, että katselin itse verikokeiden tuloksia, ilman ammattitaitoa noihin kokeisiin. Ärsyttävää.
Toivottavasti nämä meiän vauvat tulee nyt syliin asti ❤️
Kyllä noita pelkoja näköjään riittää tähän alkuraskauteen ihan tarpeeksi. Mun tekis jo nyt mieli mennä uudestaan sinne ultraan kattomaan, että vieläkö se sydän sykkii vai oliko se jo viimeinen kerta kun viimeksi nähtiin. Varmaan jossain vaiheessa pitää varata joku mielenrauha ultra yksityiseltä :D Toivotaan kovasti, että meillä molemmilla menee nyt kaikki hyvin loppuun saakka ♥
PoistaHei! Täälläkin on tuttua epävarmuus vaikka mulla oli vaan yksi tuulimuna onnistuneiden raskauksien välissä. Ensimmäiset viikot seuraavassa raskaudessa olivat raastavia henkisesti tuulimunan jälkeen. Mä suosittelen kyllä kotidoppleria. Ite oon saanu kummassaki onnistuneessa raskaudessa sykkeet kuuluviin rv10 mennessä. Jälkimmäisessä kuuntelin niitä päivittäin tuulimunasta traumatisoituneena. Ja kyllä se helpotti oloa. Np-ultran jälkeen alkoi hieman jo helpottaa ja sitten kunnolla kun liikkeet alko tuntumaan rv17. Koitin myös varata mielenrauha ultraa ekan ultran ja np-ultran väliin, mutta en saanut omasta neuvolasta aikaa kun en töistä päässyt käymään kesken päivän. Mutta jos mahdollista niin sitäkin suosittelen. Dopplerin kanssa suosittelen kärsivällisyyttä ja alussa pitää etsiä tosi alhaalta, häpyluun vierestä. Näytöllinen on myös hyvä, sillä jos ei kuule niin näytöllä voi saada näkyviin sen korkeamman sykkeen.
VastaaPoistaTuo kotidoppler kyllä houkuttelis kovasti. Tietty ymmärrän, että siinäkin on omat riskinsä mielenrauhan pitämisen kannalta, mutta aina jos jotain vaan saa kuulumaan, niin sehän on jo positiivista :D Pitää alkaa vähän tutkimaan noita enemmänkin.
PoistaOngelmana on, että kotidoppler on aina "vain" kotidoppler... eli huonolla tuurilla aiheuttaa vain lisäpaniikkia. Esimerkiksi edessä oleva istukka aika tehokkaasti vaimentaa sydänääniä, joita ainakin meillä joskus neuvolassakin metsästettiin viikolla 16 todella pitkään (oma sydän jätti tuossa vaihessa tehokkaasti lyöntejä välistä). Eli jos ammattilaisilla kunnon välineillä on välissä hankalaa, kotiversiolla saa amatöörillä aikaan vain lisästressiä.
PoistaEn myöskään suosittele kotidobleria. Se menee helposti pakonomaiseksi hommaksi, ja tätä kautta ihan hulvatonta paniikkia varsinkin ennen kuin tuntee vauvan liikkeet. Kotidoblerit on paljon tehottomampia kuin esim. Neuvolouden ja alkuraskaudessa tuurista kiinni saatko kuulumaan sen pienen hetken kun se ipana jo livahtaa siellä vielä hänelle tilavassa "valtameressä" karkuun :)
PoistaRiippuu millasen dopplerin hommaa.. jos perus halpa mikä suurimmalta osalta löytyy, ni ei varmasti helposti kuulu. Mun versiolla kuuli aikaisin, ja neuvolassa on melko kopio
PoistaMusta tuntuu välillä, että noita mun postauksia katseleva saattaa hyvinkin piää mua ihan skitsofreenisenä. ':D Valtaossan ajasta mulla on ihan sokean luottavainen olo, mutta hetkittäin tulee täysi paniikki ja varmuus siitä, että niin tämäkin raskaus vain tulee päätymään epäonnisesti.
VastaaPoistaTsemppiä sulle hirveäti Alina. <3 Mä toivon niin paljon, että nuo sun panikoinnit on täysin turhia ja saatte pikkuisenne syliin ensi maaliskuussa. Ja mä suosittelen ehdottomasti mielenrauhaultraa! Mutta doppleriin en kyllä lähtisi. Jatkuva mittailu, kun helposti aiheuttaa vain lisästressiä. (Itse mittailin alkuraskauden läpöjä. En tiedä miksi! Mutta lopetin, kun huomasin, että se lopulta vain lisää jännitystä ja stressiä.
Sellaista tunteiden aaltoilua tämä alkuraskaus on :D Toivotaan todella, että tämä munkin panikointi olis täysin turhaa ja kaikki menis lopulta hyvin. Mä veikkaan et joudjn viel jossain vaiheessa taipumaan kans siihen mielenrauhaultraan :D
PoistaSe doppleri mitä suosittelin, on oikeesti hyvä. Neuvolassa kuunnellaan samankaltaisella ainaki täällä. Hommaa se, niin saat mielenrauhan oikeesti ainaku tilanne sitä vaatii! Aluksi ei välttämättä pientä heti löydä, mutta rauhassa ettii.. kaikki menee varmasti hyvin!
VastaaPoistaTäytyy kattoa. Vielä on vähän liian aikaset viikot, mut jos tästä vielä pitemmälle päästään, niin varmasti jotain kotidoppleria vois harkita ostaa :)
PoistaPeukku ylös doplerille myös täältä. Mulla oli takana km (rv 11) ja kohdunulkopuolinen raskaus. Hankin doplerin ja kuuntelin sydänääniä sittemmin kahdessa onnistuneessa raskaudessa. Minulla on taaksepäin kallistunut kohtu ja istukka oli ensimmäisessä edessä. Siitä huolimatta sain äänet jo rv 10 kuulumaan ja itselle se toi valtavan paljon rauhaa. Tiedostin sen että niitä ei alussa välttämättä saa aina kuulumaan ja silloin tällöin en saanutkaan mutta vähintään seuraavana päivänä taas onnistui. Ei tarvinnut siis päivä tolkulla olla epätietoisuudessa. Käyttämäni dopleri oli merkiltään Angel sounds.
VastaaPoistaMä luulen kans et sillä vois saada nopeammin mielenrauhan kuin varaamalla aikoja ultriin tai neuvolaan :)
PoistaVoi kun voisin jollain konstilla lähettää rauhoittavia tunnelmia sinulle! Muistan niin selvästi nuo fiilikset. Myös meillä yksi keskenmeno oli niin että sydämenlyönnit ehdittiin nähdä. Onnistunut raskaus meni suurilta osin paniikissa ja ahdistuneena, kunnes liikkeet alkoivat tuntua joka päivä. Toivon toivon kovasti että pystyt vähitellen rauhoittumaan, nuo alkuajat ovat niitä epävarmuuden aikoja mutta se on vaan hyväksyttävä vaikka helppoa ei olekaan. Kaikkea hyvää ja levollista mieltä toivon raskauteesi
VastaaPoistaKiitos paljon :) täytyy vaan jotenkin koittaa selvitä päivä kerrallaan eteenpäin.
Poista