Mua on alkanut pikku hiljaa vähän pelottamaan tuo tuleva "äitimaailma", että mihin sitä ollaan oikein astumassa. Foorumeja lukiessa huomaa ihan, että mimmosia leijonaemoja sitä pienten lasten äidit onkaan. Tää varmasti herättää taas paljon mielipiteitä, mutta hirveen moni nykyäiti on kovin vahvoja mielipiteistään ja kasvatusmetodeistaan, että mikään muu tapa ei olisi oikea, kuin juuri heidän tapansa. Huomaan myös vähän vanhemmistakin äideistä sellaisia, jotka ovat kovia neuvomaan muita, että "älä ihmeessä tee niin. Minä tein niin ja se ei toiminut. Tee sinä nyt toisin". Tällain vähän kärjistetysti :D Myös kollegani on alkanut kovasti vauvauutiseni kuultuaan toistamaan lausetta "Tallaista teillekkin on sitten luvassa", kun hänen lapsensa on nyt ollut joka toinen viikko ties missä taudissa tai rokotusten aiheuttamassa kuumeessa tjms. Musta on ihan ok, jos annetaan toisinaan hyviä vinkkejä, mutta en haluais kauheasti luoda mitään ennakkoluuloja, niin koitan vaan kovasti pysyä avoimena kaiken suhteen.
Kun tämä raskaus vielä tuntuu etenevän, niin ollaan alettu jo pikkuhiljaa puhumaan mieheni kanssa tulevasta lapsestamme. Se on ihanaa! Huomaan kuinka hänkin on jo asennoitunut tulemaan isäksi ♥ Kasvatuksessa tulee varmasti tehtyä myös paljon kompromisseja puolin ja toisin ja eilen meinasi jo tulla ensimmäisen kompromissin paikka :D Aloin miettimään, että keitä haluaisin lapsellemme kummeiksi. Mieheni tiesi jo heti, että ehdottomasti hänen siskonsa eli ihana kälyni ja minä taas haluaisin lapsuuden parhaan kaverini, mikä on siis ok molemmille, MUTTA sitten tulikin tää ensimmäinen kompromissin paikka. Eli kastetaanko meiän lapsi kirkkoon vai ei. Minä haluaisin, että kastetaan ja mieheni taas ei, koska hän on itse ateisti, vaikka kuuluukin kirkkoon. Noh nämä mahdolliset kummit eivät kuulu kirkkoon, joten pitäisikö lapselle valita vielä kolmaskin kummi, joka kuuluu kirkkoon? Tietääkseni vähintään yhden kummin pitäisi kuulua kirkkoon, joten näin ollen valitsisin Tiinan kolmanneksi kummiksi, mutta voisiko hänen miehensä olla neljäs kummi? :D Haha, alkaako tämä jo karata käsistä. No mutta joo. Aiheesta voisin kirjoittaa ihan omankin postauksensa, mutta jännittävää miten vanhemmus alkaa jo tulla esiin tällaisissa "pikku" asioissa, vaikka ollaan vasta niin kovin alussa.
Tällaista nyt tällä kertaa. Kauheesti nyt ois asioita mielessä. Onneksi ens viikolla mulla on vielä yksi kesälomaviikko, niin ehtii vähän tekemään kaikenlaisia askareita. Esim. vuorossa olis ainakin uusien äitiyshousujen metsästys, koska kohta loppuu vaatteet kesken :D
Palaillaan taas! Alina ja pikkuinen rv 14+1
Mun käsittääkseni ei voi olla kummi, jos ei kuulu kirkkoon. Pitää olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia. Toiselle lapselle otettiin kolme kummia. Yksi heistä ei kuulu kirkkoon, eikä ole virallinen kummi.
VastaaPoistaMeillä on vasta yksi kummi tulevalle lapselle. Ei mitään hajua mitä meinataan kehittää. Laskettuun aikaan on alle 3 viikkoa.
Mulla itelläni oli aikoinaan vaan kaksi kummia. Toinen kuului kirkkoon ja toinen ei. Nyt enää toinen on elossa. En sitten tiedä oliko toinenkin kummi kirkossa vielä sillon, kun minua kastettiin :D Täytyy näköjään alkaa tutkimaan enemmänkin asiaa, mutta jos tarvii kaksi kirkkoon kuuluvaa ns. virallista kummia, niin sitten valittaisiin varmaankin ystäväni Tiina ja hänen miehensä :) En tiedä miks aloin tätä miettimään jo nyt :D Varmaan siks, kun mulla on itelläni niin ihanat kummitytöt ♥
PoistaEi tarvi välttämättä olla kahta kirkkoon kuuluvaa kummia. Meillä kuopuksen kummiksi otettiin paras ystäväni, joka kuuluu kirkkoon ja miehen hyvä ystävä joka ei kuulu. Siihen täytyy kyllä pyytää seurakunnasta erikoislupa, että voi olla vain yksi kummi virallisesti eli siis se kirkkoon kuuluva. Meillä ei ollu ongelmaa, tuntu oleva lähinnä muodollisuus. Nykyään varmaan käy niin paljon kun voi olla vaikeaa lähipiiristä löytää niin montaa kirkkoon kuuluvaa.
PoistaMä lueskelin kans netistä, et kirkko olis nykyään noiden kummien suhteen vähän joustavampi. Hyvä, ettei se ole sentään mahdottomuus :)
PoistaItse erosin kirkosta täysi-ikäisenä, mutta kun meitä pyydettiin mieheni kanssa kummiksi niin liityin takaisin kirkkoon, mutta erosin sitten taas uudestaan. Täysin turha toimenpide. Pelkäsin vain etten olisi ollut tarpeeksi oikea kummi. Virallinen kummi tarkoittaa kirkon silmissä virallista. Pelkkä kirkkoon kuuluminen ei kuitenkaan sido oikeasti mihinkään. Sitoutuminen on ihmisestä itsestään kiinni. Tunnen paljon tapauksia jossa kummilapseen ei pidetä yhteyttä tai kummivelvollisuus hoidetaan ehkä antamalla kerran vuodessa synttärilahja. Ihmissuhteet ovat muuttuvia ja voi olla että jollain lapsella on todella aktiiviset kummit ja toisella taas välit ovat kokonaan poikki perheeseen mikä on todella surullista lapsen puolesta. Ja niin, vaikka en kuulu kirkkoon niin olemme todella läheisiä kummilapseni kanssa. :) Kannustaisin miettimään lapselle kummeja ihmisten itsensä mukaan eikä sen kuuluuko kirkkoon vai ei. Lisäksi oikeiden kummien sijaan voisi puhua ihan vaan kummeista tai kummeista ja kristillisistä/kirkollisista kummeista. :)
VastaaPoistaJoo, siis tietenkin ajattelen ihan ensimmäisenä sitä, että kenet nimenomaan haluan kummiksi, enkä sitä että kuuluuko kyseinen henkilö kirkkoon vai ei. Olen myös miettinyt sitä, että ei kastettaisi lasta ollenkaan kirkkoon, joten sillä ei sinänsä ole mitään merkitystä :D Mietin todellakin vain sellaisia ihmisiä kummeiksi, jotka on niitä elinikäisiä ystäviä ja tulee olemaan myös aktiivisesti läsnä lapsemme elämässä :)
PoistaSuosittelen lämpimästi jättämään kaikki fb:n vauvaryhmät ja netin vauvafoorumit väliin, jos suinkin pystyt. Parasta vertaistukea olen itse saanut äiti-lapsi kerhoista sun muista vauvatapaamisista, joita meidän kaupungin leikkipuistot järjesti.
VastaaPoistaHarvemmin noin kasvokkain kehdataan olla niin kärkkäitä ja tuomitsemaan toisia ja itse olen aina ihan voimaantunut noista vauvakerhoissa, kun on saanut jutella muiden äitien kanssa hyvässä hengessä :)
Ja kun mainitsit ton "tätä teilläkin ln luvassa tulevaisuudessa" niin huh mulla ottaa tollaset ihmiset niin päähän että et arvaakaan :'D
Odotappas vaan kun sitä ja odotappas vaan kun teilläkin tätä.
Kaikki vauvat ja lapset ovat niin erilaisia että ihan turha yleistää että kaikki menevät samat vaiheet ja samalla tapaa läpi.
Itse olen kokenut vauvavuoden mukavana ja helpponakin ja se kyllä ärsyttää kun joskus joku muutaman kuukauden vanhemman lapsen äiti yrittää tulla droppaamaan tunnelman ja alkaa paasata et odotappas vaan kun teillekin tulee tämä ja tämä.
FB:ssä en olekkaan missää ryhmissä, mutta tykkään aina välillä googlailla samassa vaiheessa olevia odottajia :D En varmaan enää lapsen tultua jaksa missään netissä juurikaan roikkua.
PoistaMutta joo, noita erilaisia äitejä ja niiden neuvoja ja mielipiteitä tosiaan tulee vastaan ja nyt niihin kiinnittää oikein erityisesti huomiota :) Mä mietin et tajuaakohan ne vähän vanhemman lapsen äidit ollenkaan, et niin joo toihan onkin ihan sika ärsyttävää, kun ladellaan neuvoja tulevaisuuteen :D haha. On ne varmasti samaa itsekkin joskus kokeneet. No jaa, en jaksa ottaa liian vakavasti :)
Itse en kuulunut kirkkoon kun minut pyydettiin siskon tyttären "kummi(tus) tädiksi". Olen siis virallisesti kai kasteentodistaja. Mutta kummitädiksi minua on tituleerattu ja aktiivisesti olen lapsen elämässä mukana! Pääasia että lapsella on välittäviä aikuisia ympärillä! Sitä voi olla, kuuluit kirkkoon tai et, olit kummi tai et :) Vauvat ja lapset on erilaisia. Toinen sairastaa, toinen ei koskaan, muista siis että olet oman lapsesi asiantuntija ja teet minkä parhaaksi teidän perheelle näet :) oli se sitten perhepeti, imetys, sormiruokailu, purkkiruoka, kestovaippa, valitset juuri teille käyvät vaihtoehdot. Mikään niistä ei ole enemmän väärin tai oikein. Ja uskon että vinkkejä vauvan/lapsen hoitoon saat kysymällä sekä kysymättä. Tervetuloa pian mamma kerhoon! <3
VastaaPoistaKiitos :) ❤️ mä en noita virallisia nimityksiä edes tiedä, mutta kummi kuin kummi. Pääasia, että lapsella olis rakastavia ja huolehtivia lapsia ympärillä meiän lisäksi :) ja oon ihan samaa mieltä, että lapsia on ihan yhtä monta erilaista kuin on aikuisiakin. Vinkkejä saa jakaa, mutta kaikki tehköön niin kuin parhaakseen näkee.
PoistaOnnea 100:n päivän poksuista :) <3
VastaaPoistaKyllä taatusti kompromisseista selviätte :)
Jeee, kiitos! ja aivan varmasti selvitään ;) ♥
PoistaKummiasiaa täälläkin pohdittu ja 3kummia lapselle tulee, ei olla kyllä vielä suoraan näiltä tulevilta kummeilta kysytty, että suostuvatko, mutta eiköhän :D me ei kyllä myöskään kasteta. En ole itse koskaan kuulunut kirkkoon, eli minuakaan ei ole kastettu ja L on eronnut kirkosta jo muutamia vuosia sitten. Nimijuhlat olisi kyllä tarkoitus pitää :)
VastaaPoistaMä oon alkanut nyt ihan tosissaan miettimään, että pitäiskö sittenkin vaan pitää nimiäiset :D Uskonto ei ole meille iso asia, vaan ehkä enemmänkin se kulttuuri ja itelläkin hirmu hyviä muistoja esim. rippikoulusta ja kirkon iltapäiväkerhosta yms. Mutta varmasti hienoja kokemuksia saa ilman kirkkoon kuulumistakin :) Meillä on monta sellaista tosi läheistä ystävää, jotka aivan varmasti on jotenkin myös lapsen elämässä mukana ikuisesti. Niimpä vähän mietinkin, että onko neljä kummia jo liikaa :D Noh kaks on ainakin ihan satavarmaa, vaikkei olla vielä kysyttykkään :D Noh onneks tää ei oo vielä ihan ajankohtaista päättää :)
Poista