13. syyskuuta 2017

"Semmonen pikku juttu, että..."

...Olen raskaana.

Mä tein sen! Kerroin tänään esimiehelleni :D

Esimieheni on siis mies, joten ehkä siksikin jo jännitin kertomista niin paljon. Hän oli kuulemma jo arvellut vauvauutisten tulevan koska olen kuulemma jo "sen ikäinen". Noh, ehkä se oli sitten ihan odotettavissa. Esimieheni oli siis erittäin ymmärtäväinen ja onnitteli ja tuli oikein halaamaankin. Hän myös kovasti kiitteli sitä, että kerroin jo näin varhaisessa vaiheessa, että ehditään sitten sopia kaikista käytännön asioista paremmin. Saan ihan itse kertoa kollegoilleni tilanteestani, mutta hänen täytyy vain raportoida asiasta heti isolle pomolle, että saadaan tuuraaja kehitettyä mahdollisimman pian.

Ah olen niin helpottunut, ettei tarvitse enää salailla tätä töissä. Heti kun vain kerron tiimilleni asiasta, niin juorut leviää kulovalkean tavoin :D Se on varma. Eikä se varsinaisesti edes haittaa, mutta pieni pelko siitä syntyy, että meneeköhän kaikki nyt sittenkään hyvin loppuun asti. Toivotaan kovasti niin. Esimieskin sanoi lopuksi, että toivottavasti kaikki nyt sujuisi "mutkattomasti", kun vähän epäröiden mumisin pelkääväni mahdollisia komplikaatioita. Mutta tietääpähän sitten, jos en ole ihan työkykyinen, jos jotain sattuu.

Vähän esimies jo koitti udella tulevan hoitovapaan pituutta, mutta en yhtään osaa sanoa vielä sellaista etukäteen. Vähintään vuoden, eli kun lapsi täyttää vuoden, tai mahdollisesti vielä vähän pidempäänkin, mutta en tiedä vielä sen enempää, ennen kuin siinä ajassa eletään. Esimies kehtasi vitsailla, että parastahan olis tehdä sitten kaikki lapset putkeen, mutta se nyt jää nähtäväksi, että saadaanko me ylipäätään enempää lapsia. Toki hauska nähdä, että mitä mieltä hän olisi vähän pidemmästäkin äitiysvapaasta :D No joo, mut se on sit sen ajan murhe.

Huh, kohta aletaankin jo olla ihan kokonaan raskauskaapista ulkona. Vielä parille taholle pitäisi kertoa ja sit voikin jo aloittaa rauhassa massun kasvattelun, hih.

P.S. Eilen illalla iski taas vähän huono olo. Jätin tänä aamuna vitamiinin ottamatta, jos se johtuiskin siitä, mutta voi olla, että pahoinvointi is back. Johan tässä ehittiin viikko nauttia normaalista olosta :D

6 kommenttia:

  1. Otatko aina vitamiinin tyhjään vatsaan? Kokeile syödä ensin ja ota vitamiini sen jälkeen. Auttoi ainakin minulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo otan :D Oon jotenkin rutinoitunut ottamaan vitskut aina aamulla ennen töihin lähtöä. Koitan tänään muistaa ottaa vasta illalla iltapalan jälkeen, jos se vaikka vaikuttais jotenkin :)

      Poista
  2. Mahtavaa! Varmasti tuntuu helpottavalta, et asia on nyt hoidettu ja se meni hyvin :)

    Varmasti esimiehes osas jo vähän odottaa tällaisia uutisia kun ottaa sun iän ja parisuhdestatuksen huomioon ;)
    Itsekin olen esimiehenä aika usein arvellut oikein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpotti kyllä kovasti, kun ei enää tarvi miettiä tekosyitä esimerkiksi neuvolakäynneille tms. Toki on oletettavaa iän ja muun perusteella, mutta mitä olen elämästä oppinut, niin ihmisistä ei koskaan saisi olettaa ennakkoon mitään. Mutta ymmärrän tietysti :) Ihan normaalia olettaa perheenperustamisen liittyvän vahvasti tiettyyn ikäryhmään.

      Poista
  3. Jee, sä teit sen!
    Täällä on nyt rv 16+2 ja eilen närästi ihan hulluna ja vanha tuttu ykä tuli kylään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I did it! :D
      Voi jehna, mä vähän kyllä epäilinkin, että eihän se pahoinvointi nyt noin vaan voi kadota :D

      Poista

Muistathan pysyä asiallisena :)