Ensinnäkin, kiitos ihan äärettömän paljon kaikille edelliseen postaukseen kommentoineille kanssasisarille. Tällaisessa asiassa, kuin lapsettomuus, on kaikki tuki tervetullutta :)
Olen nyt miettinyt pääni puhki, että mitä me teemme seuraavaksi. Todennäköisesti ihan just nyt heti ei pystytä tekemään mitään, mutta parisen viikon päästä voisimme ottaa taas seuraavan askeleen. Olen nyt(ainakin vielä toistaiseksi) sitä mieltä, että varaan taas uuden ajan gynekologilleni ja tällä kertaa otan mieheni mukaan käynnille. Todennäköisesti otamme puheeksi miehen spermanäytteen ottamisen, koska ennen sitä ei ole kannattavaa aloittaa minulla mitään hormonihoitoja vaikka kiertoni onkin jokseenkin epäsäännöllinen. Sitten kun siitä on saatu tulokset, saamme tietää mihin tiemme vie. Sen verran gynekologi jo viime kerralla puheli, että sen pidemmälle eivät tutkimukset Mehiläisellä enää mene, vaan sitten ne siirtyvät Felicitaksen puolelle.
Sitten tullaankin sellaiseen pisteeseen, että on otettava pienen askeleen sijasta iiiso askel. Silloin on aika päättää lähdemmekö lapsettomuushoitoihin julkiselle vai yksityiselle puolelle vai lähdemmekö ollenkaan. En ole vielä asiasta tarkemmin puhunut mieheni kanssa, joten sekin saattaa olla vaihtoehto.
Mutta todennäköisesti tämän vuoden aikana kuitenkin alkaa tapahtua isoja askelia tämän asian suhteen. Se olis nyt vähän niinku se tavoite :D
Katsotaan miten käy.
P.S. Viikon päästä saa taas alkaa tikuttelemaan. Pitäiskö laittaa jo iso läjä ovulaatiotestejä tilaukseen :D
Tsemppiä!:) Minäkään en voinut uskoa että joudutaan menemään hoitoihin kun ehkäisy jätettiin pois.. Vielä kaikki testit ja siemennesteanalyysit ja aukiolotutkimukset sun muut oli erittäin hyviä, ei mitään vikaa. Silti mitään ei tapahdu. Ovis tapahtuu tikkujen mukaan joka kierrossa, ei auta. Toisilla on taas vaikka mitä ongelmia tiedossa ja silti he raskautuvat, jotkut jopa muutamassa kuukaudessa, ihmeellistä! Mutta tasan ei käy onnen lahjat, eikä auta vertailla muihin tietenkään... Yritän ajatella että on mahtavaa että tänä päivänä on hoitoja jotka auttavat ainakin osaa meistä, joilla ei näytä muuten toimivan nämä jutut. Julkisella vielä pilkkahintaan.
VastaaPoistaTuosta klinikan valinnasta on monta mielipidettä, itse valitsin yksityisen koska näin herkän asian kanssa en halua liukuhihnafiilistä, vaihtuvia lääkäreitä, en taukokiertoja jonon ja resurssipuutteen vuoksi, vaan oman mukavan lääkärin jonka itse valitsen jonka kanssa mietitään yhdessä mitä tehdään ja milloin... Klinikalla on hyvä lämmin tunnelma ja lääkärillä on aina aikaa. Toki halvemmalla pääsisi, ja moni on kai julkiseen tyytyväinen. Saatan muuttaa mielipidettä jos tähän alkaa uppoamaan kymmeniä tuhansia euroja... Mutta tsemppiä meille, ja toivottavasti tämä vaihe olisi pian takanapäin ja voi vain muistella sitä onnellisena ja perheellisenä :)
T. Remi
Voi kiitos paljon kommentistasi Remi :) musta tuntuu et jos mitään ns. oikeeta vikaa ei löydy ni se on jo melkeinpä pahempi kuin se, että on selvä diagnoosi lapsettomuudelle. Helpompihan sellaista on hoitaakkin :/
PoistaTuo on kyllä totta. Hirveästi kyllä houkuttelis jatkaa yksityisellä käyntejä, mutta voi olla ettei mies ole ihan samaa mieltä niin suuren menoerän suhteen. Mutta en tiedä :) Ei olla vielä ehditty puhumaan vakavasti asiasta, kun ollaan vasta niin alkutaipaleella. Kaikista parastahan se ois jos se vaan tapahtuis simsalabim vaan luomuna, niin kuin monille tuntuu tapahtuvan :D Tsemppiä tosiaan teillekkin. Sitä aina tarvitaan, enemmän ja vähemmän :)
Meillä tehtiin helpot jutut yksityisellä, eli Clomifen hoito ja osittain myös Letrozol. Myös siemenneste tutkittiin yksityisellä, mutta minun aukiolotutkimuksista nyt IVF:n ensikäyntiin asti olemme tehneet kaikki julkisella ja julkisella edetään hoidot loppuun saakka.
PoistaEn koe, että julkisella olisi sen liukuhihnamaisempaa kuin yksityisellä. Olen ollut erittäin positiivisesti yllättynyt julkisen puolen palvelusta tähän asti. Toivotaan, että IVF sujuu kokonaan hyvin julkisella. Lääkäri on pysynyt julkisella samana, ja lääkäri on tuttu yksityiseltä puolelta. Yhtä mukava, lämmin ja kuunteleva molemmissa hoitopaikoissa.
Päädyttiin julkiseen, koska haluttiin ainakin vielä säästää rahat muuhun, kuin yksityisen hoitoihin. Käsittääkseni myös yksityisen ja julkisen hoitotulokset ovat yhtä hyviä.
Ainoa miinus oli IVF:n pitkä jonotus, kun meidän paikkakunnalla ei tehdä IVF:ää. Mutta muuta pahaa minulla ei ole julkiselta puolelta sanottavana, vaikka yleensä kokemukset julkisesta terveydenhuollosta onkin minulla ollut huonoja. Joten, suosittelen ainakin kokeilemaan, ellei rahaa ole ihan hirveästi ylimääräistä. :)
Tuo julkinen kyllä saattaisi olla oikea ratkaisu meille, kun ei nyt ainakaan vielä ole ajallisestikkaan niin kiire hoitojen suhteen. Kiitos paljon kommentistasi Maria :)
PoistaMeilläkin alkaisi näyttää nyt siltä, että mitään fyysistä estettä/hidastetta ei raskaudelle pitäisi olla.. Aukiolotutkimus on tällä viikolla, mistä ehkä saattaisi joitain syitä jopa löytyäkin. Mutta siis sitä piti sanoamani, että joillain selittämättömillä syy lapsettomuuteen löytyy solutasolta, joka havaitaan vasta rankimmissa hoidoissa. Ennen sitä kaikki näyttää kuin oppikirjasta.. Sitä itse ehkä eniten pelkää, että syy on niin "syvällä", että asian hoitamiseksi ei olisi mitään tehtävissä. Paitsi tietysti lahjasolut, mikä ei sekään ole mikään itsestäänselvyys.
VastaaPoistaVoi eih, tsemppiä teillekkin :/ Olishan se kiva tietää, että miksi se jaksaa odotuttaa, mutta aina se ei selviä tarkemmissakaan tutkimuksissa. Toivotaan nyt kuitenkin ettei tarvitse alkaa miettimään vielä lahjasolujakin. Toivotaan parasta, pelätään pahinta :)
PoistaMeillehän kävi juuri näin. Minun munasolujen vähyys ja heikkolaatuisuus todettiin vasta 1,5 vuotta tutkimusten aloittamisesta, 2. icsin jälkeen. Eikä tarkkaa tietoa ole eikä tule, mikä niissä tarkalleen on vialla. Se oli iso isku itselle. Mutta kaikkeen tottuu. Lahjasoluihin päätimme olla lähtemättä mukaan, mutta se on tietysti iso apu monelle. Tavallaan olen ajatellut, että on hyväkin, että tiedetään viat. Jos mitään vikaa ei vuosien jälkeen löytyisi, sekin voi olla kuluttavaa. Onpahan ainakin faktat pöydässä.
PoistaNiin kai sen kanssa sitten oppii elämään, kun on edes jokin syy lapsettomuudelle. Jos syytä ei löytyisi, voisi olla vaikeampi hyväksyä sitä asiaa, ettei biologisia lapsia välttämättä koskaan tulisi. Mutta ihmeitäkin aina välillä tapahtuu :)
PoistaTäytän täällä kaikki kommentointiruudut kohta :) Voittehan käydä yksityisellä niin kauan kuin rahaa riittää ja tarvittaessa siirtyä julkiselle. Kyllähän yksityisellä saa henkilökohtaisempaa palvelua, myös lääkäriajat on paremmin sovittavissa. Naistenklinikalta kerrotaan, että lääkäriaika on tällöin, ota tai jätä. Jossain määrin liukuhihnatoimintaahan se on, mutta lääkärit ja hoitajat ovat olleet suurimmaksi osaksi todella mukavia. Olemme tehneet vasta yhden icsin ja pakastealkionsiirron yksityisellä, mutta hitto kun on kallista!! Hoidot julkisella eivät vaikuttaneet meidän talouteemme juuri mitenkään. Eli vaikka kuinka on lapsesta kyse, kyllä talouttakin on ajateltava!
VastaaPoistaSe on kyllä totta. Itellänikin ollut alunalkajen sellainen tavoite, että lapsia tehdään vasta sitten kun on perusjutut kunnossa. Noh eihän niitä noin vaan tehtykkään, mutta en nyt haluaisi ihan konkurssiinkaan meitä tämän asian kanssa vetää. Ehkä kaikista suurin paino tuonne ykistyiselle on just se, että saa aika pitkälti ite päättää kellonajan milloin sinne mennään. Meilläkin sellaiset työt molemmilla, ettei ihan kauheasti pysty sieltä noin vaan irtoamaan. Mutta hei, kiitos taas kommentistasi :) ne on kaikki todella arvokkaita <3
PoistaItselleni stressiä aiheuttaa eniten hoitojen aikataulutus, koska en halua kertoa asiasta töissä. Se ei kuitenkaan ole kovin helppoa yläkoulun opettajana, kun sijaisen tarvitsee aina ja menot tulevat aika yllättäen. Samoin soittoajat julkiselle ovat aika piinaavia, kun lauma oppilaita kuuntelee vieressä kun yrität saada hoitajan kiinni. MUTTA olen selvinnyt! Takana eka ICSI ja PLUSSA <3. Ultra-aikojakin olen saanut aina hiukan säädettyä. Hoitaja on ollut koko ajan sama, lääkärit vaihtuneet jonkin verran. Kaikki ovat olleet mukavia :). Tunnepuoleen ei pahemmin panosteta, koska aikaa ei vain ole, mutta muuten olen tyytyväinen. Halusimme aloittaa hoidot julkisella, jotta tarvittaessa on rahaa jäljellä siirtyä kolmen hoidon jälkeen yksityiselle jatkamaan. Jos yksityisellä on tehnyt tuloksettomat hoidot, ei välttämättä julkisella saa enää hoitoja. Ihan varma en tosin käytännöstä ole. Suosittelisin menemään jonoon julkiselle, sillä hitaasti pyörät alkuun lähtevät pyörimään...tsemppiä <3
VastaaPoistaOi ihana kuulla, että teillä on hoidot auttaneet noinkin nopiaa :) Tosiaan eniten mullekkin aiheuttaa stressiä nuo aikataulut, kun julkisella se tapahtuu aika pitkälti aina juuri työajalla. Mä veikkaan, että kunhan selvitään tästä keväästä, niin laitetaan meilläkin ne pyörät pyörimään :) Hitaasti, mutta varmasti. Kiitos paljon kommentistasi!
Poista