Tänään aamulla vuoto oli jo lähes olematonta. Siteeseen ei ollut tullut enää mitään ja pyyhkiessäkin vain vähän rusehtavaa tiputtelua. Jotenkin ihan uskomaton tunne, että oliks tää nyt tässä? Sain varattua jo ajan gynekologillekkin. Olen käynyt tulevaa dialogia päässäni sata kertaa läpi.
"Moikka, tulin sit raskaaksi siitä ekasta terolut kierrosta, mutta se menikin maanantaina kesken. Millos me voidaan yrittää uudestaan?" Mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi, etten vain siinä pillahtaisi heti itkuun.
Noni, heti alko silmät kostumaan jo ajatuksestakin. Haluaisin tämän vain olevan jo ohi. Anteeksi jos vaikutan tunteettomalta, mutta en halua jäädä vellomaan menneseen. Se ei siitä enää muuksi muutu, joten parempi ottaa katse huomiseen. Pitäisi vielä soittaa sinne neuvolaankin, niin ei enää sekään homma kummittelis mielessä.
Lähipäivät tulee olemaan kiireisiä. Viimeisiä häävalmisteluja (siis ystäväni häiden) viedään ja sainpas juuri tietää, että mieheni polttaritkin ovat ilmeisesti nyt tulevana perjantaina, joten jännäksi menee. Mies on yhä autuaan tietämätön koko asiasta, mikä on tietysti vaan hyvä asia. Itse saan panikoida kaason tehtävissäni.
Tänään on muuten tasan kaksi viikkoa siihen kun sanomme toisillemme "tahdon". Maistraattiin on varattu aika keskiviikolle ja perjantaina juhlimme häitämme kotonamme. Vieraita tulee lähemmäs 30, joten tiivis tunnelma on luvassa. En malta odottaa, että minusta tulee vihdoin mieheni vaimo ♥
Positiivisilla ajatuksilla eteenpäin :)
Sulla on kyllä hyvä asenne! Tietysti ikävät asiat pitää käsitellä perusteellisesti etteivät ala kummitella tulevaisuudessa, mutta muuten ikävissä asioissa vellominen ei auta. Toivon mukaan voitte nauttia häähumusta ihan täysillä! Tuo englanninkielinen motto on kyllä osuva, pitää pistää itsellekin muistin. Voimia! <3
VastaaPoistaKiitoksia <3 Olen kyllä puhunut keskenmenosta ja sen tuomista tunteista ystävieni ja mieheni kanssa, joten en usko, että mikään enää jää kaivelemaan. Lapsi on edelleen toiveissa ja siksi keskenmeno tuo väkisinkin tunteet pintaan, mutta muuten uskon päässeeni siitä jo yli. Nyt on sellainen tunne, että ainakin pystyn tulla raskaaksi, joten toivoa on :D Tuo kuva tosiaan tuli vastaan jossain ja se oli aika osuva tähän. Kannattaa siis pitää mielessä, ettei ne ongelmat itessään, vaan se miten niitä käsittelee :)
PoistaEi tuo tunteettomuus mitään haittaa. Käsittelet asiaa sitten kun on voimavaroja siihen. Jos nyt tekis raskaustestin, niin mitä se näyttäisi?
VastaaPoistaHmm... enpä tiedä. Ajattelin hakea apteekista pari testiä valmiiksi, mutta ajattelin testata vasta kun vuoto on kokonaan loppunut. Veikkaan, että aika minimaalisissa hormoneissa jo mennään.
PoistaIhailtava asenne. <3 Ja jos itkettää, sitten itket! Nää on isoja asioita.
VastaaPoistaKiitos :') olen aina ollut hieman liian tunteellinen ihminen <3
PoistaEi ole mitään liian tunteellista itkeä jos tulee keskenmeno. Se on luonnollista surua. <3
PoistaOon pahoillani, että raskaus meni kesken :(
VastaaPoistaMutta todellakin hieno asenne sulla!
Uskalla kokea kaikki tunteet, joita tilanne tuo, niin pääset siirtymään kohti uutta <3
Superihanaa hääpäivää teille, kun se kohta koittaa!
Kiitos paljon ihana <3 :)
Poista