Miehellä oli eilen ollut töissä kehityskeskustelu esimiehensä kanssa ja hän alkoi sen seurauksena miettimään hieman tulevaisuutta. Mies otti ensimmäistä kertaa itse puheeksi raskauden ja miettikin jo tulevaa äitiyslomaani. Itse en uskalla vielä ajatella noin pitkälle, mutta ihana miten hän on jo alkanut huolehtimaan asioista ♥
Jos totta puhutaan niin keskenmenon pelko on alkanut kasvamaan entisestään. Tänään aamulla oli taas sellainen olo, että ollaanko tässä enää raskaana ollenkaan. Ei ollut pahoinvointia, ei turvotusta ja vatsakin toimi oikein hyvin. Kunnes pääsin töihin ja iski ihan kaamottava nälkä ja huono-olo. Söin jogurtin ja leivän ja sen jälkeen iski ihan kauheita vatsanväänteitä. Oujee, löysä vatsa is back! Kun vatsa taas tyhjeni, tuli entistäkin huonompi olo ja oli pakko hakea lisää syötävää. Söin omenan ja sen jälkeen onneksi olo parani huomattavasti. Okei, ehkä mä vielä olen raskaana. Edetään nyt ihan rauhallisesti viikko kerrallaan.
Lueskelin taas netistä 5+ viikon oireita ja jotkut ei ole oireillut vielä ollenkaan tässä vaiheessa. Ehkä mun siis pitäis vaan luottaa siihen, että oon vielä niin alussa, että oireet ilmestyy todennäköisesti voimakkaampana vasta viikolla 7. Että nautitaan tästä suht hyvästä olosta nyt vielä kun voi. Anteeksi, että toistelen itseäni, mutta tämä asia on väistämättä koko ajan mielessäni.
Kaksi ihanaa ystävääni, jotka siis jo tietävät raskaudestani, ovat udelleet vointiani. Ihanaa kun toiset huolehtivat, mutta toisaalta saanen epäillä heidän järkkäilevän pääni menoksi jotain polttarijuttuja ja ovat vain sen takia huolissaan :D Voi apua, mua jännittää jo! Tulevat viikonloput ovat täynnä tekemistä. Viikon päästä juhlitaan Eveliinan häitä, viikko siitä on mahdollisesti luvassa ainakin mieheni polttarit jos ei minunkin ja viikko siitä eteenpäin on jo meidän omat häät. Jossain välissä pitäisi vielä tehdä suursiivous, askarrella kaikkea ja leipoa kaikkea mahdollista.
Toivottavasti raskausoireet antavat edes hieman periksi näinä kiireisinä aikoina :) Ja pikkuinen pysyisi mukana matkassa ♥
Ei kannata stressata turhan paljon noita oireita :) Itselläni oli hyvin saman tyyppistä kuin sulla tällä hetkellä on ja sekin loppui kokonaan varmaan joskus rv6 ja loppuun asti mentiin täysin oireettomana, kunnes sitten synnytyssupistukset alkoivat 12 h ennen lapsen syntymää. Nyt tällä toisella kerralla näyttää olevan sama juttu, eli menkkojen puuttuminen on tällä hetkellä oikeastaan ainoa oire. Kannattaa nauttia siitä, että on sellainen kroppa, jolle raskaus "sopii"! :) Itse voisin olla vaikka koko ajan raskaana, sillä silloin on huippuhyvä olo, jopa vielä synnärillekin mennessä. Meitä on niin moneen junaan! :D
VastaaPoistaVau, sulla on tosiaan käynyt hyvä tuuri :P Yritän olla stressaamatta liikaa oireita/oireettomuutta. En kuitenkaan voi tässä vaiheessa vaikuttaa raskauteen mitenkään, joten turha luoda ylimääräisiä paineita :) Onnea odotukseen teillekkin!
PoistaHyvin varhaisilla viikoilla epätietoisuus on raastavaa - onko siellä vielä varmasti joku ja voiko hän hyvin? Kaiken lisäksi niin oireilu, oireettomuus kuin oireiden vaihtelukin voivat kaikki olla ihan normaaleja "tiloja". Olen itselleni molemmissa raskauksissani yrittänyt lohdutella, että niin kauan kuin ei ole yhtä aikaa rajuja kramppeja ja vuotoa, on kaikki hyvin. Ja että alussa en voi itse vaikuttaa mihinkään. Se ajatus tuntui aina lohduttavalta. Suurin osa raskauksista menee kuitenkin hyvin ja jokainen terve raskaus päättyy synnytykseen! -M
VastaaPoistaSe on kyllä totta. Tässä vaiheessa ei voi oikein vaikuttaa juuri mihinkään ja kun ei ole mitään keskenmenoon viittaviakaan oireita vielä, niin turha murehtia etukäteen. Eiköhän me selvitä, päivä kerrallaan :)
Poista