11. heinäkuuta 2017

Voi kuinka toivonkaan...

Vielä en ole päässyt r-testiä tekemään. Koitan muistaa ostaa sen tänään, kun käydään kaupassa. Laitoin jo pari digiäkin tilaukseen Raskauskeijulta, mutta posti nyt kulkee vähän millon sattuu.

Olen jo hieman salaa laskeskellut mahdollista laskettua aikaa ja tiettekö, kerrankin mulla on ihan tosi hyvä fiilis siitä. Joo, mä tiedän, ettei me välttämättä taaskaan päästä sinne asti, mutta ainahan sitä voi haaveilla. Ensinnäkin, te tiedätte mun kauhean pelkoni siitä, että laskettu aika osuu jollekkin merkkipäivälle, koska se on aina ollut huono enne. Noh jos nyt lasketaan sen mukaan, että ovis oli ehkä sillon kp 25, niin raskauslaskurin mukaan la olis 18.3 ja sillon ei todellakaan ole kenenkään merkkipäivä :D Jipiii!! Sen sijaan maaliskuun lopulla on meidän 2. hääpäivä, mikä ois tietty äärimmäisen ihana hääpäivälahja. Lisäks me ehdittäis saada vauva just ennen, kun mun mies täyttää 30. Ja sehän on siis aina ollu mun tavoitteena, että saisin lapsia ennen kolmeakymmentä(itehän tosin olen silloin vasta täyttänyt 29). Älkää ottako liian tosissaan tota. Se ikä on vaan mulle joku ihmeen päähän pinttymä :D

Oon ehkä elelly lomallani niin huolettomasti, etten ole tajunnut kuulostella kroppaani kunnolla, mutta nyt kun olen alkanut asiaa taas miettimään enemmän, niin olen kyllä tuntenut jo jonkun aikaa pientä nipistelyä kohdun seutuvilla. Olen toki olettanut sen johtuvan vain lähestyvistä menkoista, mutta jospa siellä oliskin joku salamatkustaja kyydissä. Tänäaamuna heräsin myös vilunväristyksiin, samaan aikaan kun mies hikoilee vieressä, hellepäivien aiheuttamaa lämmönnousua makuuhuoneessamme. Lisäksi mittasin tänään taas aamulämmön ja se näytti 36.64 astetta eli on se ainakin huomattavasti korkeampi kuin alkukierrossa, kun mittasin vielä alle 36 asteen. Ovis on siis todennäköisesti jo tapahtunut, mutta milloin, niin sitä ei moni tiedä :D Tämä siis todistaisi sen, että eilinen ovisplussa ei johtunut oviksesta, koska jos olisi, niin ovis tapahtuisi vasta tänään ja lämmönnousu tulisi vasta reippaasti sen jälkeen.

Merkit näyttää siis toistaiseksi ihan lupaavilta. Jos tässä nyt tosiaan on tosi kyseessä, niin on kai syytä kehittää jokin taistelusuunnitelma. Ajattelin aloitella nyt ainakin lugesteronilla ja sillä primaspanilla(50mg) ja kaapista taitaa löytyä vielä Multivitan Raskaus ja Imetys vitamiineja, joten näillä nyt ainakin alkuun. Toki lugesteronit vähän haittaa keskenmenovuodon alkua, mutta otan nyt sen riskin ja toivon, että tällä kertaa päästään näkemään elämää vielä sen 7+0 jälkeenkin.

Pitäkää peukkuja!
Kuva google

15 kommenttia:

  1. Peukut <3 pari kertaa käynyt jo kurkkimassa oisko plussan kuvaa täällä! Mut mä TIEDÄN että oot raskaana ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana olet :D ♥ Iltaan asti joutuu nyt ainakin odottelemaan, kun ei löydy kotoa testiä :D

      Poista
  2. Meinasin saada slaagin kun huomasin että olit kirjoittanut uuden postauksen,huh! :D Kuulostaa kyllä todella lupaavalta! Kannattaa neuvolalääkäriin myös olla yhteyksissä noiden tukilääkityksien kanssa sitten :)

    Ja minulla on sama juttu ollut tuon iän kanssa. Tietenkin kun vaikeuksia on ollut niin nyt sitä ajattelee että on kiitollinen kun ylipäätään lapsen saa, mutta itse olisin halunnut lapsen 25-vuotiaana kun nyt jo menty ohi 28-ikävuoden. Ja "rajapyykkinä" ollut juuri tuo 30-vuotta. Olen välillä laskeskellut minkä ikäinen olen kun lapsi on esim 10-, tai 18-vuotias, ja tuntuu hurjan vanhalta kun meidän suvussa kaikki muut ovat saaneet lapsensa parikymppisenä :D Noh, nää on näitä eikä todellakaan kannata ottaa tosissaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha hassu :D Mä en ookkaan vielä koskaan neuvolalääkärin kanssa ollut juttusilla ja en tiedä tietääkö ne hoitajat noista oikein mitään? Toki aion kertoa mitä oon popsinu, kun se varmaan voi jossain veriarvoissakin näkyä.

      Mulla oli kans tuo 25 sellanen rajavuosi, että silloin aloitettiin ihan tosissaan, mutta voi kunpa olisin tiennyt tämän kaiken etukäteen, niin en olisi odottanut niinkään pitkään. Tosin meiän suvussa taas kaikki on saanut lapsen yli kolmekymppisenä, joten ei olla oltu ikäänkuin poikkeus. Miehen suvussa tosin kaikki on lisääntynyt nuorena :D Mutta joo, ei kannata ajatella liikaa ikäasioita :)

      Poista
    2. No musta tuntuu että hoitajat eivät tiedä mutta minulla on sattumoisin (ja onneksi) sama neuvolalääkäri ollut joka silloin teki lapsettomuus tutkimukset ja määräsi luget. Että voihan sitä pyytää vaikka puhelinaikaa neuvolalääkärin kanssa, kyllä niiden luulisi tietävän :)

      Ja ikä on vain numeroita ;) Tsemppiä testiin, kärkyn täällä varmaan koko päivän :D

      Poista
  3. Täälläkin peukut pystyssä!! ❤
    Toivottavasti nyt onnistuu!

    VastaaPoista
  4. Huisin jännää. Täällä peukut pystyssä ootellaan :)

    VastaaPoista
  5. Mulla oli ihan hirvee kriisi täyttää 30, kun olisin halunnut olla silloin vähintäänkin raskaana ja mieluiten äiti. Oltiin siinä vaiheessa yritetty jo 2 vuotta lasta. Yritysajaksi tuli lopulta 4,5 vuotta. Kun olisi saanut tietää etukäteen että tulee vielä onnistumaan, mutta kun ei ollut mitään varmuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En siis ole ainoa kriiseilyni kanssa :D Mun vanhemmat ja veljeni ovat saaneet esikoisensa vasta yli kolmekymppisenä, joten ei siinä mitään pahaa ole, mutta jotenkin olen vaan kehittänyt päässäni sellaisen pienen kriisin, että eikö olis jo aika :D

      Poista
  6. Kääk! Todellakin toivotaan että olisit raskaana!! :)<3 Voisitko pliis laittaa tänään vielä tietoa jos teet testin?? :DD Mäkin oon ihan jännittynyt sun puolesta, toivottavasti pikkuinen olisi nyt tuloillaan!<3

    VastaaPoista
  7. Täälläkin jännitetään! Jos yhtäkkiä näkyy +500 käyntiä niin se olen vain minä lataamassa tätä sivua uudelleen ja uudelleen ;D

    VastaaPoista

Muistathan pysyä asiallisena :)