Sori nyt kauhee spämmi, mut halusin tulla taas kirjoittelemaan vähän oireita ylös, niin voi sitten taas jälkikäteen lukea, että mitä on tullut koettua missäkin raskaudessa.
En tiedä johtuuko se lugesteronista vai mistä, mutta eilen alkoi lievä kuvotus. Ei silleen edes kovin paha olo, mutta koko ajan tuntuu siltä kuin ois joku pala kurkussa ja se aiheuttaa hieman etovaa oloa.
Eilen iski myös taas ihan kauhea väsymys. Se voi tietysti pääasiassa johtua myös lomaltapaluu väsymyksestä, joka aina iskee vasta ensimmäisen työviikon keskiviikkona(tää on ihan yleinen juttu meiän työpaikalla). Tai sitten tämäkin voi johtua lugeista. En tiedä.
Suun kuivuminen on kans yks yleisimmistä raskausoireistani. Juon koko ajan litrakaupalla vettä, mutta ei se suu siitä yhtään sen enempää kostu. Kuiva suu aiheuttaa myös jonkun verran tuota etovaa oloa. Myös kaikki muut limakalvot tuntuu kuivalta kuin saharassa.
Rinnat ei oo tällä kertaa turvonnut niin huomattavasti kuin edellisissä raskauksissa. Välillä vaan jotain juilintaa ja nännit on jokseenkin arat. Muuten ne on vielä ihan perus pehmoset :D
Vatsa on ollut tällä kertaa jotenkin erityisen kovalla. Kahdessa ekassa raskaudessa se oli ihan kuralla jo kolmannessa perus normaali, mutta nyt se oli kovalla jo ennen plussaa.
Olo on taas jokseenkin erilainen kuin edellisissä raskauksissa ja pidän sitä ehdottomasti vain hyvänä asiana. Kaikki mikä poikkeaa edellisistä on toistaisesksi vain hyvä, haha. En toki halua nyt liikaa vertailla tätä raskautta edellisiin, koska kaikki raskaudethan on kuitenkin erilaisia, eikä ne ole koskaan milläänlailla vertailukelpoisia. Kunhan vuoto ei ala, niin ollaan jo voiton puolella.
Eilen saapui muuten postissa ne digitestit. Tein heti samantien yhden, koska halusin nähdä, että mitä viikkoja se antaa, kun oviksesta ei ole kuin pelkkä aavistus. Testi näyttikin sitten viikkoja 2-3, joten se ainakin osuu siihen mun oletettuun juhannusviikon ovikseen. Tää on muuten aika jännää, kun ei yhtään tiedä missä päivässä ollaan menossa. Veikkaan, että tänään on 4+4, mutta voi ihan hyvin olla enemmän tai vähemmänkin. Oikeestaan aika mukavaa, kun ei tiedä niin tarkkaan, niin ei tarvi stressata, että koska se sydän alkaa sykkimään ja mitä missä milloin. Menkkojen mukaan nyt oltais varmaan jo jossain 7+0, mutta tiedän ihan satavarmasti, ettei se ovulaatio nyt ainakaan vielä kp 14 tullut.
No mutta, eteenpäin mennään. Hitaasti, mutta varmasti :)
Kiva vain kuulla oireista! ^^ Itseäni harmittaa, ettei ole tarkkoja muistikuvia edellisen raskauden oireista - etenkään siitä, koska mikäkin alkoi. Toisaalta siinä on se hyvä puoli, että enpä helposti pääse vertailemaan ja mahdollisesti panikoimaan. :D ...vaikka tuhrun alkamista pelkään kyllä kuollakseni.
VastaaPoistaJoo ei pidä tosiaan liikaa mennä vertailemaan :D sitä ensimmäistä veripisaraa mäkin pelkään. Vaikka monesti sanotaankin sen olevan harmitonta, niin kyllä siitä sellainen stressi tulee, että olen heti ihan maani myyny, jos tuhrua ilmaantuu. Toivotaan, että tällä kertaa saisin ihmetellä vaan kaikenlaisia uusia oireita :)
PoistaVoi että, niin paljon onnea ihanista uutisista ❤❤❤ -Ee
VastaaPoistaVoi kiitos paljon :) ♥
PoistaJeejee, niin se homma etenee ;)<3
VastaaPoistaPikkuhiljaa :)
PoistaOhhoh, kylläpäs täällä tapahtuu, kun on muutaman päivän lukematta blogia! :O :D Mahtavaa, suuronnittelut!! <3 :)
VastaaPoistaMulla oli lugesteron vaan 10 päivää oviksesta, kun polilla olivat sitä mieltä, et pidempi käyttö on yhtä tyhjän kanssa. Mutta tiedän et tässä on näkemyseroja.
Primaspania syön kanssa, tosin siitä syystä, et mulla on pientä verenohennuksen tarvetta ihan muista syistä. Aloitin 50 mg, mut sisätautilääkäri käski tuplata annoksen, jotta siitä olis jotain hyötyä. Varmasti toi 50 mg on hyvä sulle, kun käyttöindikaatiolle ei ole diagnoosia. Ei siitä haittaa ainakaan pitäisi olla.
Mulla ihan eka raskausoire oli aivan mieletön väsymys ja palelu ja pian mahan turvotus. Pahoinvointi tuli vasta hiukan myöhemmin (ehkä just noilla main missä meet nyt). Noh, onhan sulla näistä alkuraskauden oireista enemmän kokemusta ku mulla. Mulle se raskautuminen on ollut ihmeen takana, joten ei ole kokemusta kuin tästä yhdestä kerrasta.
Nyt vaan toivotaan!!
Kiitos paljon H-M :) ♥ Joo tosta lugesteronista taitaa olla yhtä paljon erilaisia ohjeistuksia kun on käyttäjiäkin :D Mä en oo nyt ollut yhteydessä mua hoitavaan lääkäriin, ni otan vaan sen ohjeen mukaan mitä mulle on alunperin annettu tai sit niin kauan kuin mulla tuota lääkettä riittää.
PoistaTon Primaspanin annostuksesta mulla ei oo mitään hajua. Oon lukenut että moni ottaa just ton 100mg annostuksella sitä, mutta koska mä en oo siitä vielä kenenkään lääkärin kanssa puhunut, niin otan tällai varovasti pienimmän annoksen mukaan :D Toivottavasti näillä nyt kuitenkin päästäis jo pidemmälle kuin ennen tai sit mulla vaan on ihan tosi viallisia munasoluja -_-
Mä en tajua miten voit olla noin positiivinen tästä raskaudesta noin monen keskenmenon jälkeen! Enkä sano tätä siis pahalla. :) Itsellä takana yksi keskenmeno ja tästä raskaudesta (rv9) en osaa edelleenkään iloita, vaan vain pelätä ja pelätä, vaikka varhaisultrassa kaikki oli hyvin eikä ole ollut vuotojakaan tai mitään.
VastaaPoistaMä luulen, että mä pelkäsin kans eniten sen ekan keskenmenon jälkeen. Nyt kun on jo niin monta keskenmenoa takana, niin ei voi muuta kuin toivoa parasta ja ottaa vastaan kaikki mitä saa :) Musta on ehkä tullu tän asian kanssa vähän pessimisti ja ajattelen väistämättäkin koko ajan niin, että kuitenkin tää menee vielä kesken, ni mitä sitä turhaan etukäteen murehtimaan. Koitetaan nyt nauttia niistä hetkistä mitä saadaan :)
PoistaKuulostaa hyvältä asenteelta! Itse oon ajatellut, että jos sinne asti päästään, että tuntee liikkeet, niin alkaa ehkä vähän helpottaa- ainakin tietää, että pikkuinen on elossa. Mullakin siis takana 3 vuotta yritystä (km maaliskuussa, uusi plussa kesäkuussa) ja tämäkin raskaus piikityksillä alkunsa saanut, joten luulen, että myös pitkä yritys tuo omat pelkonsa tähän hommaan. Hirmuisesti tarrasukkia teille, ootte kyllä onnenne ansainneet ja toivottavasti tämä onni on pysyvä! <3
PoistaKiitos ja kuin myös sinne ❤️
PoistaVaikka pahoinvointi oli hirveää, olin siitä silti helpottunut koska keskenmenneissä raskauksissa ei niitä ollut, joten tunsin jonkunlaista helpotusta ja toivoa siitä että tällä kertaa olikin erilaisia raskausoireita. Päivittelehän pian taas kuulumisia <3
VastaaPoistaMä pidän sitä myös hyvänä asiana :) vähän aaltoilevasti tuo etova olo kyl menee, mut ei auta ku mennä päivä kerrallaan.
Poista