Onnellinen... taas

Kiitos oikein oikein paljon kaikille jo onnitelleille. Ei sillä ettenkö olisi kiitollinen, mutta tässä vaiheessa tuntuu jo vähän oudolta ottaa vastaan onnitteluja samasta asiasta jo neljättä kertaa. Ihan kuin olis synttärit neljän kertaa vuodessa :D Välillä olis ihan kiva saada sitten niitä lapsen syntymäänkin liittyviä onnitteluita, mutta toivotaan nyt parasta, että seuraavat onnittelut kuullaan sitten vasta synnytyksen jälkeen ♥

Fiilis on tällä hetkellä kyllä kerrassaan omituinen. Olen ihan hirmu onnellinen, mutta samaan aikaan myös hämmästynyt ja ehkä vähän pelokaskin. Ihan uskomatonta, että tämä oli jo toinen luomuraskaus ilman mitään hormonihoitoja. Se tuli niin puskista, että tässä vaiheessa kyllä vähän hävettää se alkoholin määrä mitä tuli loman aikana nautittua. Please, älkää tuomitko. Ymmärrätte varmaan, että oli vasta toinen kierto keskenmenon jälkeen ja pieni irrottelu ja paineiden purkaminen oli ihan paikallaan. Hassua, että jälleen kerran tärppi tapahtui juurikin loman aikaan. Vastahan me oltiin Islannissa viettämässä ihanaa hääpäivää ja nyt tämä vain vähän reilu pari kuukautta myöhemmin. Nyt pitäis sit vaan koittaa jotenkin säilyttää se stressivapaa lomaboogie päällä vaikka töissä tässä jo ollaankin.

Taistelusuunnitelma on nyt seuraavanlainen: Aloitin nyt Lugesteronin sillä samalla annostuksella, mikä mulle määrättiin aiemminkin ja jatkan sitä rv 10 saakka. Kokeilen nyt lisäksi ottaa Primaspania sen 50mg/pv. Mun pitää muuten tunnustaa, että otin tuota Primaspania jo ovulaation aikaan parisen viikon ajan, mutta lomalla lopulta unohdin vaan kaikki vitamiinit ja lääkkeet, et se jäi sit vähän kesken. Liekkö sillä ollut merkitystä näin pikaiseen uuteen tärppiin? Who knows. Lisäksi popsin vielä raskaus ja imetysvitamiineja enkä mitään muuta ylimääräistä. Ens viikolla soitan neuvolaan, ellei vuoto ehdi alkaa ennen sitä. Varhaisultraa en nyt tällä kertaa varaile vaan toivon, että me saatais mahdollisesti nähdä pikkuinen sitten siellä hormonipoliklinikkakäynnillä. Jos sinne asti päästään ilman vuotoja, niin taidetaankin olla jo ennätyspitkällä raskauden suhteen.

Mutta en nyt ota mitään turhia paineita minkään suhteen. Jos neljäs keskenmeno tulee, niin ainakin meillä on sitten se polikäynti, jossa meiät tutkitaan ja saadaan varmasti jotain apuja seuraavaan raskauteen. Pelaan nyt ihan avoimilla korteilla ja otan kaiken vastaan mukisematta.

Toivotaan nyt, et meillä olis se The vauva kyydissä ;)

P.S. Kun kerroin miehelle, että "kylppärissä ois sulle pieni yllätys", niin sielä kuulu vaan "jes!" ja heitettiin yläfemmat :D Miten niin muka ollaan koettu tää jo muutaman kerran ennenkin?