The plan is ....there's no plan

Lääkärini soitti eilen verikokeiden tuloksista ja kuten arvelinkin, mitään erikoista ei löytynyt. Hemoglobiinikin oli tosi hyvällä tasolla ja keliakiaakaan ei tarvitse pelätä. Kaikki on siis hyvin.

Valitettavasti hän ei voinut määrätä minulle letrozolia, koska ei ole sitä koskaan ennen kenellekkään hoitomuotona määrännyt. Hän konsultoi kyllä ensin hormoniasioiden asiantuntijaa ja koska clomifenistakaan ei tullut yhtään vastetta, ei tuostakaan välttämättä olisi apua minulle. Toki olen lukenut, että monelle letrot ovat auttaneet vaikkei clomeista olekkaan tullut vastetta, mutta hän ei nyt pysty auttamaan tässä asiassa enempää.

Hän kuitenkin painotti, että koska mulla tulee ovulaatio ihan normaalisti, vaikkakin vähän myöhemmin, niin spontaani raskaus on ihan täysin mahdollista. Ja todennäköistäkin. Toimintasuunnitelma on nyt sitten sellainen, että katsotaan tämä kevät, että miten lähtee rullaamaan vai lähteekö ollenkaan ja sitten kesällä katsotaan uusi suunnitelma. Jos kolmas keskenmeno tulee, niin sitten pääsen tutkimuksiin naistenklinikalle, mutta todennäköisesti nuo kaksi edeltävää keskenmenoa ovat menneet vain huonon tuurin piikkiin. Jos kolmatta raskautta ei kuulu, niin sitten varmaankin laitetaan lähete lapsettomuusklinikalle hedelmöityshoitoihin.

Mutta nyt mennään siis näillä eväin. Kuten jo edellisessä postauksessani kerroinkin, niin olen oikeastaan nyt ihan tyytyväinen vain normaalielämään ilman kauheata raskautumispakkomiellettä. Koitan saada vähän muutakin sisältöä elämääni :D

Toivottavasti ymmärrätte tilanteeni. Pieni breikki tekee nyt hyvää. Moni varmaan miettii, että olen jo tuhlannut liikaa aikaa jahkailuun ja että minun pitäisi jo varata aika lapsettomuusklinikalle, mutta etten menettäisi omaa mielenrauhaani tämän asian kanssa, niin käymme tämän tien omaan tahtiimme. Jutut täällä blogissa varmasti toistaa jo itseään, mutta toivottavasti joku vielä jaksaa pitää meille peukkuja kaikesta huolimatta ♥

Jos luoja suo, me saamme vielä oman pienen lapsen syliimme asti.