Ensinnäkin, mä voin taas syödä lakuja ja salmiakkia!
Toiseksi, mä voin syödä medium pihviä ja juoda punaviiniä!!! Rakkaani, nyt lähdetään treffeille!
Ja kolmanneks, mä voin juoda jääkaapissa lojuneen "kiitos avusta"-siiderin, joka me saatiin kavereilta jokunen viikko sitten :D
Menetyksen käsittelyssä on aina monta erilaista vaihetta. Ensin oli suunnaton suru ja epäusko. Sitten tuli toivottomuus ja sitten ärsytys ja vitutus. Lopulta hyväksyin tosiasiat ja keskityin toipumiseen. Tällä hetkellä siis toivutaan päivä kerrallaan, mutta toivoa ei ole menetetty. Mä haluan uskoa, että me vielä onnistutaan, vaikka sitten enemmän avun kanssa, mutta me onnistutaan.
Kyllä me tästä vielä selvitään.
❤️
VastaaPoista:) ♥
PoistaSe on ihan oikeasti omalle mielenterveydelle vaan hyväksi, että löytää niitä positiivisiakin puolia. Surra totta kai pitää, mutta itsekin selviän asioista parhaiten kun kaivan ne positiiviset asiat esiin vaikka väkisin :S
VastaaPoistaJa teillä suuri positiivinen juttu on se, että raskaus on ainakin mahdollista alkaa, nyt vaan joku sen jatkumisessa häikkää mutta uskon että varmasti löytyy (ja korjaantuu) syy siihen.
Jep, täytyy ajatella positiivisesti :) Suru on tottakai aina läsnä ja ennen kaikkea kova kaipuu. Se tuskin koskaan lähtee pois, ainakaan ennen kuin lapsi syliin asti saadaan, mutta hyvä niin. Se kulkee mukana läpi meidän elämän, eikä unohdu koskaan. Se on muokannut meistä tällaisia kuin olemme ja nyt meilläkin on paljon enemmän tietämystä asiasta. Vuosia sitten en välttämättä olisi osannut samaistua toisten lapsettomuuteen ja kaipuuseen, mutta tilanne on nyt toinen. En silti toivo tätä tilannetta kenellekkään, mutta kaikesta on aina hyvä ottaa opiksi :)
PoistaTe selviätte. Ja kuten sanoit, elämässä on nyt taas paljon juttuja joista voit nauttia. Lopulta kaikki järjestyy ❤️ -T
VastaaPoista♥
PoistaMeille keskenmenoja tutkinut lääkäri sanoi että kolmekin perättäistä keskenmenoa on yleisimmin vain huonoa tuuria. Mutta tietysti kannattaa tutkia kaikki helposti tutkittavissa oleva varmuuden vuoksi.
VastaaPoistaMe olisimme olleet valmiita kokeilemaan alkiodiagnostiikkaa kolmanmen km:n jälkeen mutta päätimme vielä kerran kokeilla ja neljäs kerta toi lapsen syliin <3
Suosittelen oikeasti suremaan asiaa kunnolla. 2 keskenmenoa on jo hyvin traumatisoivaa varsinkin pitkällä lapsettomuustaustalla. On ihan normaalia surea ja romahtaa. Ja itse en ollut enää toisen ja kolmannen keskenmenon jälkeen valmis heti yrittämään vaan tarvitsin hengähdystauon ja pari kuukautta menimme kondomeilla mutta ne pari kiertoa ilman oviksen miettimistä ja turhaa jossittelua oli itselleni tärkeää.
Ihana kuulla, että teillä vielä monen keskenmenon jälkeen on onni käynyt ja suonut lapsen syliin asti :) Suru tulee olemaan aina mukana kun keskenmenojani ajattelen, mutta minulla ei ole ollut tapana jäädä siihen vellomaan. Tietenkin annan kropalleni aikaa toipua, mutta jos siltä tuntuu, että on valmis uuteen yritykseen, niin mitä sitä turhaan estelemään :D Voi olla, että mulla menee taas muutama kuukausi ennen kuin kierrot alkaa taas palautua normaaliksi. Ei siis kiirettä :)
PoistaVarmasti tekee ihan hyvää keskittyä elämän positiivisiin puoliin surusta huolimatta! Uskon myös, että positiivinen asenne voi olla eduksi raskautta yrittäessä, mielen voima on ihmeellinen! Voimia ja ihania hetkiä teille! <3
VastaaPoistaFake it 'til you make it :D Ei vaan, kyllä se tosiaan auttaan, että yrittää ajatella positiivisesti surusta huolimatta. Niin mä ainakin itse uskon :) Kiitos paljon ♥
Poista