En tiedä onko se tämä synkkä alkutalvi vai ympärillä vellovat raskausuutiset, mutta nyt en jostain syystä saa millään sammutettua mielestäni tätä meidän vauvantekoprojektia. Pieni tauko luultavasti tekisi hyvää, mutta ennen sitä ajauduin kuitenkin lukemaan hieman vauva-foorumeita :D
Halusin lukea hieman onnellisiakin tarinoita. Niitä, joissa lopulta tullaankin luomuna raskaaksi pitkästä taipaleesta huolimatta. Niitä tarinoita joihin voin samaistua ja joista voin oppia myös paljon uutta. Etsin kokemuksia pitkän kierron omaavista naisista, jotka lopulta tulivat raskaaksi ja ovat nyt onnellisesti pienen lapsen äitejä. Löysin myös tarinoita siitä, milloin kukin on hakeutunut tutkimuksiin ja mitä siellä on selvinnyt ja miten pienillä toimenpiteillä kaikki onkin päättynyt parhain päin.
Uskomatonta, mutta mulle tuli niitä tarinoita lukiessa kyllä hyvä olo. Toivoa on siis vielä olemassa. En ole yksin ongelmieni kanssa, vaikka siitä en oikeassa elämässä kenellekkään puhukkaan. Olen jopa helpottunut. Okei löysin mä jonkun keskustelunkin, missä puhuttiin siitä, ettei yli 35 päivän kierron omaavat ovuloisi ollenkaan, mutta tyrmäsin sen myytin kokonaan. Kukahan lie tollastakin keksinyt :D
Loppuvuoden voisin hieman relata. Olla yrittämättä. Keskittyä jouluun, koska rakastan joulua yli kaiken! Riippuen lauantaina saamistani tutkimustuloksista, keväällä voisimme tosissaan hakeutua lapsettomuushoitoihin, koska keväällä... me menemme naimisiin ;) ♥
Ihanaa, että elämässä on nyt paljon positiivista, mikä ei varsinaisesti liity vauvajuttuihin :) Meillä ei tullut sitä toivottua plussaa heti, ensiks oli tarkoitus tulla raskaaksi ja sitten häät no asiat ei menneet niin kuin olimme suunnitelleet ja sitten päätimme että mennään eka naimisiin ja katsellaan sitten vauvajuttuja, ehkä menemme tutkimuksiin jos yritystä on silloin jo takana sen verran että tutkimuksiin päästäis. Annoin itselleni luvan hullaantua hääjutuista, kävin läpi varmaan kaikki Suomen häämessut ja rakastin sitä suunnittelua ja innostuneisuutta ja niin siinä sitten kävi totta kai että pamahdin paksuksi 6 kk ennen häitä. Vaikka piti laittaa muutama hääsuunnitelma uusiksi niin ei tietenkään haitannut ollenkaan.
VastaaPoistaTuli mieleen tuosta sun pitkästä kierrosta ja ovuloinnista, että mihin aikaan kiertoa yleensä ovuloit? Itsellä oli sama ongelma ja lääkäri sanoi että mun ovis tapahtuu vaan vähän liian myöhään, että munasolu on jo kerennyt ns. "vanhentua" eikä ole hedelmöittyskelpoinen enää siinä vaiheessa No kuitenkin tulin luomusti raskaaksi vaikka kierto oli pitkä ja ovulaatio aika myöhäinen. Toista lasta kun ei alkanut heti kuulumaan niin kävin lääkärillä ja sain pregnylin aikaistamaan ovulaatiota ja kävi heti tärppi. Oletko kokeillut pregnyliä?
Tsemppiä sinne! <3
Oi ihana kuulla :) Niin ne vaan asiat osuu kohilleen kun sitä vähiten odottaa.
PoistaLaskeskelin just tuonne taivalta takana- välilehdelle noita ovulaatioajankohtia ja näyttäis tapahtuneen noin kp 21-24. Joo jotain sellasta myös lueskelin sieltä foorumeilta, että munasolu ns. vanhentuu ja siksi ei voi tulla pitemmästä kierrosta raskaaksi, mutta onhan noita monia jotka on tullut raskaaksi pidemmistä kierroista. Esim. se ystäväni Eveliina, jolla on PCO, niin hänen kiertonsa ovat olleet luokkaa 3 kk ja nyt onkin sitten raskaana :) Siksi en anna niin suurta painoarvoa tuolle väitteelle. Toivottavasti lauantaina gynekäynnillä saisin mahdollisesti jotain apuja tuon kierron lyhentämiseen, niin jos se vaikka auttais. Toivotaan parasta!
Ihan höpöpuhetta tuollaiset että yli 35 päivän kierrolla ei ovuloisi! Itse olen tullut 3 kertaa luomuna raskaaksi (toki menneet kesken paitsi viimeisimmästä ei vielä tiedä) ja kaikki lähteneet pitkistä kierroista. Kärsin PCO:sta ja ovis tulee keskimäärin kp 20-30. Viimeisin raskaus alkoi ovulaatiosta joka tuli kp 29. Ja lapsettomuuslääkäri on vahvistanut minulle että pelkästään ovulaatiolla on merkitystä, ei sen ajankohdalla! Tsemppiä!
VastaaPoistaNo sitähän minäkin :) Niin monella kuitenkin on pidempi kierto kuin sen 28 pv, että tuo kuullosti jo heti alkuun ihan huuhaalta :D Toivottavasti teillä menee nyt kaikki loppuun asti hyvin. Pidän kovasti peukkuja!
PoistaHei Alina! Meillä oli takana 3v. yritystä. Minulla ei ollut hajuakaan, ovuloinko ollenkaan. Letrozoleilla ei ainakaan ovulaatioita saatu aikaan. Kiertoväli oli n.90 vrk. Miehessä ei ollut vikaa, se selvitettiin. Alkusyksystä tein yllättäen positiivisen raskaustesti. Nyt on meneillään 19. rv, toistaiseksi sikiö on elossa (en uskalla puhua lapsesta/vauvasta, koska pelkään niin paljon sen menettämistä). Moni olisi jo varmaankin hakeutunut hoitoihin tuossa ajassa, varsinkin kun ikä on mulla nyt 30v. Me ei vaan koettu sitä hyvänä ratkaisuna silloin. Kun tämä raskaus sai alkunsa, olimme kyllä jo tutkimus- ja hoitojonossa. Minä olen mitä ilmeisimmin, oireista, vuodoista jne. päätellen, saanut kerran keskenmenon. En tuolloin uskaltanut tehdä raskaustestiä heti, ja siitä kun testin tein, vuoto alkoi muutaman päivän päästä. Uskon ja luulen, että hcg-taso oli jo ehtinyt laskea siihen mennessä.
VastaaPoistaNämä vuodet ovat olleet henkisesti rankkoja. Tai oikeastaan nsimmäiset 1,5. Vuotta menivät hyvin, toivoen ja haaveillen, mutta siitä alkoi kova alamäki. Varsinkin kun aivan lähipiirissä ihmiset alkoivat yhdessä tuumin sikiämään, ja saivat haluamansa aivan muutamassa kuukaudessa. Siitä alkoi mun maanpäällinen helvetti, joka valitettavasti ei ole ihan ohi vielä, vaikka sainkin tulla taskaaksi lopulta.
Mä uskon, että sulla ja teillä on toivoa kyllä. Tosin jos joku olisi sanonut saman mulle vuosi sitten, olisin vain suuttunut. Olen myös paljon miettinyt tämän kaiken tarkoitusta. Onko niin, että me ei oltaisi oltu vielä valmiita vanhemmuuteen aikaisemmin (jostämä nyt siis edes päättyy hyvin). Ehkä me vaadittiin vielä muutama vuosi kasvamista sekä pariskuntana että yksilöinä. Vaikea sanoa, mutta toivon niin, ettei kaikki tämä kipu ole ollut turhaa.
Paljon voimia sinulle ja teille yritykseen ja kaikkeen mitä siihen liittyy!
Kiitos paljon ihanasta kommentistasi. On mukava lukea toistenkin kokemuksia :) Mä olen vielä ainakin toistaiseksi toiveikas ja tavallaan vähän myös uskon tuohon, että vielä ei vaan ole ollut meidän aika. Se tulee kun on sen aika ellei jotain oikeasti vakavaa tuomiota tule sitten sieltä gyneltä. Mä uskon, että teille menee kaikki vielä hyvin, koska nyt on teidän aika saada lapsi :) Paljon onnea ja tsemppiä teille!
Poista