Lauantaisen gynekäynnin jälkeen, mulla pyörii sata asiaa mielessä samaan aikaan ja sen kyllä huomas viimeyönä, kun ei millään meinannut tulla uni. Joten pahoittelut jo etukäteen, jos tämäkin teksti hyppii välillä laidasta laitaan :D
Opin tuolla gynekäynnillä taas ihan hirveästi lisää omasta kehostani. Ensinnäkin, mulla ei ollut mitään hajua siitä, että ovulaatio olikin juuri tapahtumassa. Ei siis mitään käsitystä! Ei ihme, että en ole vielä onnistunut raskautumaan, kun ovulaation ajankohdasta ei ole ollut mitään käryä. Toki ovistestejä olen tehnyt useammassa kierrossa, mutta en ole aina saanut positiivista tulosta. Olen vaan huomannut viivan tummuvan päivä päivältä enemmän, mutta selkeää positiivista? Ehkä kerran? Huh, eipä siis olis voinut parempaan saumaan osua tuo gynekäynti.
Olen pikkuhiljaa alkanut kehittelemään pienessä mielessäni teorioita siitä, miksi tämä olisi juurikin meidän kierto. No ihan ensiks, kuis kohtalon ohjailemaa oli, että varasin gynekologin, just päivää ennen ovulaatiota :D Ilman tuota ultrausta, en varmastikkaan olisi tikutellut ovulaatiota tai saati, että edes peittoa oltais heiluteltu. Sen hymynaaman esiteltyäni miehelleni, oli hänkin samantien mukana suunnitelmissa. Tai kuinka sattumalta Tiina sattui laittamaan viestiä ja kyseli meidän vauvatekoprojektista juurikin tuona samaisena päivänä. Ja ehkä universumi yritti vihjailla jotain, kun saimme joululahjaksi punaviiniä :D
Okei okei, alan pian lähennellä jo hulluuden rajoja, mutta toivon niin kovasti, että meillä viimein tärppäisi. Että kaikki olisi tähän asti ollut vain huonoa tuuria. Että nyt kaikkia olis just niin kuin pitää saattaaksemme alulle meidän pienen ihmeen.
Ymmärrän, että nämä sekoilut ja toiveiden ylläpitäminen saattaa kuullostaa hölmöltä jo pitkään yrittäneiden mielestä, mutta kai heilläkin on alussa ollut samanlaisia tunteita kuin minulla nyt :) Ihan varmasti on, ja olenkin alkanut innostumaan lukemaan lapsettomuusblogien alkuaikojen tekstejä. Älkäätten siis ihmetelkö jos yhtäkkiä sivujenpäivitysluvut pomppaavat pilviin. Minä se vaan siellä selailen vanhoja tekstejä ja tunnistan helposti samoja kokemuksia. Ehkä meilläkin tulee olemaan pitkä taival vasta alussa, mutta toivoa ei saa menettää.
Koska kuitenkin alan taas pian kuvittelemaan kaikenlaisia raskausoireita, niin ajattelin jo valmiiksi aloittaa kirjoittelemaan pientä dpo-muistiota millon mistäkin tuntemuksesta ja voin sitten taas jälkikäteen lueskella, että "niin joo mähän kuvittelin nää oireet jo siinä ja siinä kierrossa :D".
Elikkäs...
DPO -1: Pientä sykkimistä vasemmassa munasarjassa. Ei muita oireita Ruumiinlämpö kohonnut 36,74, kun edellisenä päivänä se oli 36,28.
DPO 0: Hetken kestänyt muljahduskipu vasemmassa munasarjassa. En olis ehkä tunnistanut ovulaatiokivuksi, jos en olisi aiemmin testannut. Ruumiinlämpö 36,67.
DPO 1: Rinnat tuntuu kovilta. Pidän tätä hyvänä merkkinä, jos se johtuu keltarauhashormonista. Toivon todella, että luteaalivaihe ei jää liian lyhyeksi. Ruumiinlämpö 36,58.
Ainiin, ultrassa selvisi myös, että limakalvo oli noin 7-9mm paksu. Eikös se ole ihan hyvä merkki kiinnittymistä ajatellen? Lets hope so.
Itse kävin gynellä keskenmenon jälkitarkastuksessa ja siellä sain selville että ovis ihan näillä näppäimillä vaikka itselläni ei ollut asiasta mitään käryä. Seksiä ei ollut oikein tehnyt mielikään kun keskenmenosta vasta viikko aikaa mutta siinä sitten hampaat irvessä harrastimme sen gynen uutisen jälkeen seksiä ovulaation ajankohtana ja raskauduin siitä kierrosta. Gynekin oli niin positiivinen että varmaankin tapaamme tammikuussa varhaisultran merkeissä ja sanoin vaan että no enpä usko kun edelliseen plussaankin meni se 10 kk mutta niin vain tällä viikolla on varhaisultra varattu tälle lääkärille :)
VastaaPoistaUskon että seksi oikeaan ajankohtaan ja jotenkin se rentous ja luotto gynen käynnin jälkeen auttoi. Mut toisaalta luin kyllä et jos on kerran raskaaksi tullut ja km tulee niin sitä raskautuu tosi nopeaa niin voihan sekin olla...tiedä häntä. Itse join dpo 6-10 punaviiniä lasillisen joka ilta, en tiedä olio siitä apua mutta raskaaksi tultiin.
Kiitos paljon kommentistasi :) Se loi paljon taas lisää toivoa tälle kierrolle. Toisaalta olen kyllä itsekkin lukenut ja huomannut, että keskenmenon jälkeen raskautuu helpommin heti uudestaan(ainakin yhdelle kaverilleni kävi näin). Ehkä siihenkin vähän vaikuttaa se, että on ikäänkuin tieto siitä, että raskautuminen on ylipäätään mahdollista :)
PoistaTuosta punaviinistähän ei vissiin ole varsinaisesti mitään faktaa, mutta kaikki keinot on sallittuja :D Kiinnittymiseen kai sen pitäisi auttaa. Harmi, että mulla on just sillon se verikoe, niin en saisi kyllä alkoholia juoda ollenkaan :/ Mutta katsotaan miten käy :)